Kyseessä on ilmeisesti Antti Hyvärisen säveltämä ja Juha Vainion sanoittama "Metsätiellä". Eino Valtanen levytti sen albumilleen Hellurei ja hellät tunteet vuonna 1979. Myöhemmin se ilmestyi kasettikokoelmalla Eino Valtasen parhaat 2 (1982). Ensin mainittua LP-levyä löytyy yksi kappale Tikkurilan musiikkivarastosta. Voit tehdä siitä kaukolainapyynnön.Lähteet:Hellurei ja hellät tunteet – WikipediaEino Valtanen – Eino Valtasen Parhaat 2 – Cassette (Compilation, Stereo), 1982 [r33881382] | Discogs"Metsätiellä" Finnassa
Hyvä tiedonlähde on luotettava ja aina kulloiseenkin tiedontarpeeseen sopivan tasoinen. Esimerkiksi, jos sinun tarvitsee tarkistaa vain yksittäinen fakta, vaikka Suomen asukasluku, riittää että etsit tiedon luotettavasta lähteestä, esim. Tilastokeskuksen verkkosivulta. Jos taas kyseessä on laajempi tiedontarve, vaikkapa esitelmän tekeminen, lähteitä on hyvä etsiä useampi ja vertailla niitä.Luotettavan lähteen kriteereistä löytyy napakkaa tietoa esim. Oulun kaupunginkirjaston Eväitä opiskeluun materiaalista. Myös muut osat tästä verkkomateriaalista auttavat tiedonhaun opetuksessa. Kannattaa tutustua myös Lumme-kirjastojen verkkokirjaston tiedonhakusivuun ja sieltä löytyvään Tiedonhankinnan muistilistaan, jossa esitetään lyhyesti...
Hei!Rakastan turkulaisia on Jope Ruonansuun esittämä kappale. Se on uudelleensanoitettu versio Kristiina Halkolan esittämästä ja Kaj Chydeniuksen säveltämästä kappaleesta Jos rakastat. Chydeniuksen alkuperäinen sävellys löytyy kirjastosta useammasta eri nuotista. Jope Ruonansuun esittämänä kappale löytyy ainoastaan CD-levyltä. Myös googlaamalla löytyy ainakin kitaranuotteja joihin on merkitty soinnut. Tämä linkin takaa löytyy soinnut kitaralle, ukulelelle ja pianolle:https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/jope-ruonansuu/rakastan-turkulaisia-chords-2470340Myös tällainen sivusto on olemassa:https://tabinetti.com/
Olemassa olevan tutkimuksen pohjalta asia ei ole kovin selvä. Kissaeläinten kehräämisen biologia on kummastuttanut tutkijoita vuosikymmeniä. Kehräämistä ei tapahdu vain kotikissoilla, vaan myös monet pienemmät kissaeläimet (Felidae) pystyvät siihen. Felidae-lajeihin kuuluu kotikissojen lisäksi mm. Suomen ainoa luonnonvarainen kissaeläin, ilves. Tutkijat luulivat aikanaan, että pienet ja isot kissaeläimet erottaa toisistaan yksi kurkunpään luu. Myöhemmin on huomattu, että asia on monimutkaisempi, mutta ero näyttää silti liittyvän kurkunpään rakenteeseen. Pienillä kissoilla (kuten kotikissoilla ja ilveksillä) kurkunpää on tukeva ja melko jäykkä. Siksi se pystyy värisemään tasaisesti, ja siitä syntyy kehräys. Isoilla...
Kyseessä voisi olla 1998 suomeksi ilmestynyt teos Edward Ball: Vereen kirjoitettu. Hän kertoo kirjassa sukunsa tarinan plantaasinomistajina ja orjanomistajina.Kirja on saatavilla lainattavaksi Keski-kirjastoista, esimerkiksi Jyväskylän pääkirjastosta.Lähde: https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/vereen-kirjoitettu-plantaasin-orjat-ja-isannat/
Finna haulla löysin Constable, Harrietin romaanit Viulisti ja The instrumentalist, joissa kerrotaan nimen omaan tästä taiteilijasta. Tosin fiktiivisenä hahmona. Linkki Finna hakutulokseen.Netistä löytyy myös Anna Maria della Pietaa käsittelevä katkelma kirjasta Cecilia Reclaimed: Feminist perspectives on cender and music. Lainaus alkaa tyhjän sivun jälkeen. Linkki kirjaan.
Pekka Simojoen säveltämä ja sanoittama "Rakkaus on lahja Jumalan" alkaa: "Vaikka minä voisin vuoret siirtää". Laulun nuotti ja sanat sisältyvät esimerkiksi seuraaviin julkaisuihin:Nuoren seurakunnan veisukirja 2010 (Lasten Keskus, 2010)Nuoren seurakunnan veisukirja 2015 (Kirjapaja, 2015)Simojoki, Pekka: Veisut : sata suosituinta yhteislaulua (Suomen lähetysseura, 2013)Vain elämää : suurenmoisia lauluja (F-Kustannus, 2014)Voit tarkistaa aineiston saatavuuden esimerkiksi Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Tämä kysymys on herättänyt paljon keskustelua vuosien varrella. Esimerkiksi MythBusters-ohjelmassa tämä testattiin jaksossa ”Titanic Survival” (kausi 13, jakso 1), joka esitettiin alun perin 7. lokakuuta 2012. Tässä jaksossa Adam Savage ja Jamie Hyneman tutkivat, voisivatko Jack ja Rose kummatkin pysyä pinnalla oven avulla, ja päätyivät siihen, että se olisi ollut todennäköisesti mahdollista oikeanlaisella lisäkellukkeella, kuten pelastusliivin sitomisella oven alle. Pelkän oven päällä Jack ja Rose eivät MythBustersien mukaan olisi voineet kellua yhdessä, koska se upposi liian syvälle. James Cameron on myös kommentoinut, että vaikka ovella voi näyttää olevan tilaa ja jopa nostetta, käytännössä lisäkellukkeiden kiinnittäminen tai...
Näyttäisi siltä, että Helmet-alueella ei ole mahdollista digitoida kaitafilmejä, mutta asiaa kannattaa varmuuden vuoksi tiedustella niistä kirjastoista, joissa mainitaan digitointi osana palveluvalikoimaa. Kirjastoja voi Helmet-sivuston kirjastohaussa rajata palvelun mukaan.Mikäli olet valmis matkustamaan vähän pidemmälle, esimerkiksi Keravan ja Porvoon kirjastossa on myös digitointilaitteita, mutta sieltäkin kannattaa kysyä etukäteen, onko juuri sinulla olevalle filmille sopivia välineitä. Muissa lähiseudun kirjastoissa on lähinnä C- ja VHS-kasettien digitointi mahdollista.
Pirkko Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjassa (Otava, 2. p. 1992) Laasosen kerrotaan olevan muunnos Nikolaus tai Nikolaos -nimestä tai mahdollisesti Blasius/Blasios-nimestä. Kirjan lyhyehkö nimeä käsittelevä artikkeli käy läpi myös nimen nykyisiä ja entisiä erilaisia kirjoitusmuotoja ja miten se on aiempina vuosisatoina maantieteellisesti sijoittunut. Laaso-sanaa ei löydy verkosta löytyvästä Kielitoimiston sanakirjasta (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/). Suomen murteiden sanakirjassa laaso-substantiivi merkitsee lätäkköä (https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_0dd0a4c7c272646c4c1990ed49ebfcec&word=laaso) kun taas laasoa-verbi tarkoittaa jaaritella (https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=...
Kansanrunouden Istervosta (jonka nimestä esiintyy myös useita muita muunnelmia, mm. Histervo ja Istero) löytyy niukasti tietoa. Finna.fi-hakupalvelusta löytyy hakusanalla "Istervo" Kaarle Krohnin tämänniminen artikkeli Kotiseutu-lehdestä vuodelta 1912. Artikkeli löytyy Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista Kotiseudun numerosta 1912: 9 (15.09.1912). Krohnin artikkelissa puolestaan mainitaan J. W. Juveliuksen väitöskirjatutkimus "Länsi-Suomen käärmeen loitsut" (1906), joka on varattavissa Turun pääkirjaston varastokokoelmasta. Tuoreempaa tutkimusta en valitettavasti hahmosta löytänyt, vaikka käytin Finna.fi:ssä hakusanoina myös nimen monia muunnelmia. Juvelius, J.W. (1909): Länsi-Suomen käärmeen loitsut | Vaski-kirjastot ...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "kisko" on (metalli)tanko tai -lista, joka tavallisesti toimii liikkuvan esineen kannattimena tai johteena. Hammas- tai purentakisko ohjaa purentaa haluttuun suuntaan. Englanninkielinen vastine on "dental bar" ja ruotsalainen "tandskena". Kumpikin on suoraan suomennettuna "hammaskisko".Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kisko?searchMode=all
Tässä joitakin Kalevalan maailmaan johdattavia tietokirjoja. Linkit aukeavat teosten sivuille Helmetiin.Kalevala-lipasKalevalan kulttuurihistoriaKalevalan naisetKalevala ja laulettu runoLönnrotin hengessä 2002Kalevalan laulumailta Tahdon sanoa : kirjoituksia kielen ja perinteen voimasta
Kyseinen satu on H.C. Andersenin Tuhma-Jussi. Satu löytyy esimerkiksi Vakaa tinasotamies; Tuhma Jussi -teoksesta, jonka tiedoissa tarinaa kuvaillaan näin: "klassisen hauska satu kuninkaantyttärestä, joka asettaa kosijoilleen hankalan tehtävän. Prinsessan ja puoli valtakuntaa vie Tuhma-Jussi, joka saapuu kuninkaanlinnaan ratsunaan vuohipukki ja mukanaan kuollut varis, risa puukenkä ja taskullinen mutaa".
Kyseessä saattaa olla Irja Askolan "Lähetän sinut matkaan, rohkea, viisas nainen" -sanoilla alkava runo. Tämä runo löytyy ainakin Askolan Matkaan naiset -teoksesta sekä Runo puhuu toivosta -kokoelmasta.
