Ella on lyhentymä Elinasta, joka on suomalainen muunnelma kreikan Helenasta, jonka merkitys on "loistava". Ella on lyhentymä myös Eleonoorasta, joka on alkuaan arabian Ellinor "Jumala on valoni".
Emilia on lähtöisin latinaisesta Aemilius-plebeijisuvun nimestä ja on Emilin sisarnimi.
Väestörekisterikeskuksen etunimitilaston mukaan Esmi esintyy 7 kertaa.Tilastoista lisää Nimipalvelussa https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Jani on suomalainen vastine nimelle Jan, joka on ruotsinkielinen lyentymä nimestä Johannes.
Johannes on alunperin hepreaa ja tarkoittaa Jahve on osoittanut armon, Jumala on armollinen.
Julia on latinan Juliuksen ("maitopartainen nuorukainen") sisarnimi.
Olavi on muunnos muinaiskandinaavisista nimistä Anleifr,...
Esimerkkejä sekä äidinkielen että matematiikan harjoituksia käsittävistä nettisivustoista löytyy esimerkiksi seuraavista osoitteista:
Äidinkieli
http://www.tkukoulu.fi/~jpaakkin/harjoitukset/ai.html
http://norssi.oulu.fi/suomi/
http://www.peda.net/veraja/pielavesi/heinamaki/portportalpielavesiheina…
Matematiikka
http://www.saunalahti.fi/lesippon/matematiikka/
http://www.perunakellari.fi/ma.html
http://www.netikka.net/marita/matematiikka.htm
http://www.tkukoulu.fi/vlinkit/db/mat/ak.html
Sivustoja löytyy enemmänkin hakusanoilla ’äidinkielen harjoituksia’ ja ’matematiikan harjoituksia’. Rajauksen voi tehdä hakusanalla ’peruskoululaisille’.
Tammen julkaisemalle äidinkielen ja kirjallisuuden Kirjakuja-sarjalle ei ole internetsivustoja.
Papin perhe on näytelmä ja se edustaa realismia. Siinä kerrotaan sukupolvien ristiriidoista. Näytelmässä patriarkaalinen pastori Valtari yrittää ohjata ylioppilaspoikansa ja tyttärensä elämää, mutta nämä nousevat kapinaan häntä vastaan.
(Lähde: Kai Laitinen, Suomen kirjallisuuden historia s. 220.)
Myllyihin liittyviä sanoja ja muuta tietoa löydät Nurmijärven kirjastoista esim. seuraavista teoksista:
Korhonen, Teppo: Vesimyllyt
Gåpå, Ahti: Lopen myllyt
Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri
Sirelius: Suomen kansanomaista kulttuuria
Antonen, Esko: Nurmijärven vanhoista myllyistä. Teoksessa Uusimaa II. 1934
Sanastollista asiantuntemusta voit saada Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, www. kotus.fi.
Feeniksin kiltaa ei ole vielä ilmestynyt äänikirjana. Tammi -kustantamossa sanottiin, että tämä äänikirja on tulossa suomeksi viimeistään keväällä 2009.
Suomen 90-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi on tänä vuonna lyöty kaksi juhlarahaa: 100 euron ja 5 euron rahat. Sinun rahasi on ehkä 100 euron raha: sitä kuvaillaan näin: Tunnuspuolella on teksti Suomi sekä itsenäistymis- ja nykyvuosi. Arvopuolella kuvataan suomalaisille juhlarahoilla harvinaisesti abstraktia taidetta. Sen nimellisarvo on siis 100 euroa. Lisätietoa juhlarahoista:
http://www.mint.fi/fi/tiedotteet/1880/
http://www.kolikot.com/uutiset/17
Suomen Pankissa rahan arvo on aina nimellisarvo. Tässä tapauksessa siis 100 mk. Saadaksesi asianmukaisen arvion rahoistasi, sinun kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään numismaatikkoyhdistykseen, lähimmän numismaatikkoyhdistyksen yhtystiedot löytyivät osoitteesta http://www.numismaatikko.fi/ .
Enid Blytonin kirjassa Viisikko ja linnan aarre lapset löytävät maanalaisesta varastohuoneesta monenlaista tavaraa, mm. kultarahoja ja sormuksia sekä miekkoja ja tikareita. Miekat ja tikarit eivät kuitenkaan ole kultaisia.
Koiratytöt-sarjan kahdeksas osa ilmestyy alkuvuodesta 2008. Osa on nimeltään Jesse lintukoira. Valitettavasti kansikuvaa ei löytynyt: Kirjastoon ei vielä ole tullut Kariston kevään 2008 kirjaluetteloa eikä kuvaa ollut netissäkään. Jos asia sinua kovasti kiinnostaa, voit ottaa yhteyttä kustantajaan, www.karisto.fi
Kun olet kirjautunut HelMet-sivulla (www.helmet.fi)omiin tiedoihin (Omat tietoni -toimintoon kirjautuessasi tarvitset kirjastokorttisi numeron ja tunnusluvun. Tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta),
hae esiin haluamasi teos kohdasta hae luettelosta.
Nyt näytön yläreunaan ilmestyy painike varaus.
Napsauta painiketta.
Valitse kirjasto, josta haluat noutaa varaamasi aineiston.
Lopuksi napsauta vahvista painiketta.
Emma juontaa juurensa muinaissaksalaisesta nimestä, jonka alkuosana on sana ermin – irmin, joka tarkoittaa ”yleinen” ”suuri”, ”voimakas”. Sama sana ilmenee nimissä Ermgard, Irmgard, eli Emma on alkuperältään sama kuin Irma ”mahtava”, ”suuri”.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Ihan googlaamalla löytyi tietoa ainakin muutamasta verkkokaupasta hakusanalla mielialasormus. Esimerkiksi sivulla http://www.kotinet.com/katjan.perttula/tarjouskori.htm
kerrotaan seuraavaa mielialasormuksen väreistä:
musta stressaantunut
ruskea pelokas
vaalean oranssi hermostunut
vaalean vihreä sekavatunteinen
sininen normaali
tumman sininen rentoutunut
violetti levollinen
purppura rauhallinen
tumman oranssi rakastettava
vihreä romanttinen
turkoosi intohimoinen
hyvin tumma sininen erittäin iloinen
Aihetta käsitellään esim. seuraavissa kirjoissa:
Andre, Christophe: Pienet ahdistukset ja suuret surut, Like 2007
Mieli keinussa: tarinoita masennuksesta ja maniasta, Kirjapaja 2004
Jamison, Kay Redfield: Levoton mieli: maanis-depressiivisen psykologin muistelmat, Memfis Books 2002
Peter. C. Whybrow: Mielen naamiot, Otava 1998
Eila Jaatinen: Kun läheisen mieli murtuu, Kirjapaja 2004
Andrew Solomon: Keskipäivän demoni, masennuksen atlas, Tammi 2002
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Annastina nimelle ei suoraan löytynyt nimipäivää virallisista nimipäiväluetteloista. Nimen Anna nimipäivä on suomalaisessa almanakassa 9.12. Nimeä Stina ei löydy suomalaisesta nimipäiväluettelosta, mutta ruotsalaisessa Stinan nimipäivä on 24.7. Voitte juhlistaa Annastinaa vaikka molempina päivinä! Internetistä löytyy myös yksityishenkilön ylläpitämä ”Erikoiset nimipäivät”-luettelo (http://www.etunimet.net/nimipaiva.html), jossa nimen Annastiina nimipäiväksi on merkitty 9.12.
Tarkoitatko intarsiaa? Intarsia on puun upotekoristelu, kuvioiden muodostaminen vars. eri puulajeja, mutta myös norsunluuta, helmiäistä tai metallia puun pintaan upottamalla. Euroopaan Aasiasta omaksuttu intarsia oli suosittua erityisesti 1400- ja 1500-luvulla Italiassa, missä sitä käytettiin etenkin huonekalujen, seinäpaneelien ja lattioiden koristelussa. Intarsia säilyi suosittuna huonekalujen koristeluna aina 1800-luvun alkuun saakka.
Lähde:
WSOY iso tietosanakirja. Porvoo 1995.
Seuraavassa lisää tietoa intarsiasta:
http://www.arsnet.net/ANK.asp?viewID=222&writeID=702&peopleID=674
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on useita loitsuja, lähinnä suomalaiseen kansanperinteeseen liittyen, käsitteleviä teoksia.
Tässä muutamia esimerkkejä:
Havaste, Paula, Loitsukirja, Gummerus, 2007.
Mull on kourat kontiolta : loitsuja ja taikoja, SKS, 1986.
Suomen kansan muinaisia loitsurunoja, SKS 1880.
Lisää teoksia voit etsiä HelMet-aineistohausta hakusanalla loitsut (ruotsinkieliset kirjat löytyvät hakusanalla trollformler) , http://www.helmet.fi
Kiinan kielellä kirjoittamisesta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Vanhoja vastauksia voit hakea arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Tässä yksi vastauksista:
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassa, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Voit katsoa myös seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html http://www.mandarintools.com/chinesename.html http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
”Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen.” (Tekijänoikeuslaki 12 §).Lakiin voi tutustua esimerkiksi osoitteessa http://www.finlex.fi (Ajantasainen lainsäädäntö/Tekijänoikeus) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Yksityiseen käyttöön kopioimisesta ja siihen liittyvistä näkökohdista voi lukea esimerkiksi kirjastot.fi -osoitteesta http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/2.4.html Tämän mukaan oikeus ei riipu kopiointimenetelmästä. Ei ole myöskään rajattu sitä, kopioidaanko koko teos vai osa siitä. Tekijänoikeuslaki ei myöskään edellytä, että kopioijan tulisi omistaa teoskappale. Poikkeuksen yksityisen...
Raine Wilenin kirjassa Kokoelmien kehittämistä vai hankintaa (1993) on luku "Valinta- ja hankintatyön organisointi ja työtehtävien jakaantuminen" (s. 55-60). Turun kaupunginkirjaston kokoelma- ja tietohallinnon osastonjohtajan mukaan hyvä keino selvittää kirjastojen hankintatoimen organisointia on laittaa näille kysely asiasta. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät esim. kirjastot.fi -portaalista
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
