Tässä kirjoja lasten kognitiivisia toimintoja harjoittavasta Bright start –ohjelmasta:
- Bright Start -ohjelman soveltaminen dysfaattisille lapsille : tapaustutkimus neljän oppilaan kognitiivis-sosiaalisten taitojen oppimisen ja opettajan ohjauksen muuttumisesta yhden lukuvuoden aikana / Marja Virmajoki-Tyrväinen (2005)
- Saisinko Bright Starttia? : autististen ja autistisesti käyttäytyvien lasten opetus kognitiivisia taitoja kehittävän Bright Start-harjoitusohjelman avulla (sarja ja malli) / Liisa Säkäjärvi (2004)
- Bright Start -ohjelman toteuttaminen päiväkodissa, ohjelman yhteyden arviointia lasten oppimisvalmiuksien kehittymiseen ja Bright Start -ohjaajien kokemuksia ohjelman käytöstä / Tiina Ronkainen (2001)
Lehtiartikkeleita löytyy...
Jos haluat tarkistaa englanninkielisen sanan kiinankielisen vastineen, se käy kätevästi netissä, esimerkiksi osoitteessa http://www.okdaily.com/go/svc/ecdict.html tai http://www.tigernt.com/dict.shtml . Molemmat sivut näyttävät käännöksen myös kuvana.
Sanaa ’outlaw’ (lainsuojaton) vastaava kiinankielinen merkki on oheisen linkin takana:
http://www.okdaily.com/cgi-bin/ecdict.cgi?english=outlaw
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy useita sekä suomalaisia että ulkomaisia etunimiä esittteleviä teoksia.
Niitä voi hakea tieokannastamme http://www.aaltokirjastot.fi/asiasanalla etunimet ja samalla voi tarkastaa teosten saatavuuden.
Nimipäiväkäytäntö vaihtelee huomattavasti eri maissa, joten tarkkoja päiviä on hyvin vaikea löytää. Internetistä, esim. Googlesta http://www.google.fi/ voi koettaa hakusanoilla "baby names" tai "first names" ja calendar.
Pertti Lempiäisen teoksesta Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) kerrotaan mm., että Kaarlo on suomalainen muunnos nimestä Karl (saks.= mies, kosija). Lisää nimen alkuperästä voi lukea ko. teoksesta.
Samassa teoksessa kerrotaan myös, että Angelinan lähtökohtana on kreikan sana...
Lukuvinkkejä löytyy kirjastojen lastensivuilta sekä koulujen lukudiplomilistoista. Voisit käydä katsomassa näistä:
Vantaan kaupungin lukudiplomit (luokka-asteittain), http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;37143;17806&vouch…
Jyväkylän kaupunginkirjaston sivulta, http://www3.jkl.fi/kirjasto/lukudiplomi/kirjalistat.htm,
Oulun kaupunginkirjaston vinkkejä, http://www.ouka.fi/kirjasto/lapset/kirjojaeriaiheista.html, Seinäjoen kaupunginkirjaston vinkit, http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lukuseikkailu/ .
Aleksi ja Arto artikkeliviitetietokannoista löytyy runsaasti tiedonhakua ja internettiä käsitteleviä artikkeleita. Voit itse tulla esim. Pasilan kirjastoon selaamaan näitä tietokantoja ja voit samalla tarkistaa HelMet-tietokannasta löytyvätkö julkaisut Pasilasta, jossa on runsain aikakauslehtivalikoima.
Suomenkielisessä almanakassa Olivian päivä on 29.5., johon se on tullut Suomen ruotsinkielisestä almanakasta. Olivia-nimi on Oliverin naispuolinen vastine (lat. oliivipuun lehvä). Samaa juurta on kolmen varhaiskristillisen marttyyripyhimyksen nimi Oliva.
Lähteet: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. 1999.
Kustaa Vilkuna: Etunimet. 4. uud.p. 2005.
Helsingin Sanomien arkistosta löytyi tieto että Radioteatteri olisi esittänyt Peter Höegin Lumen tajun neliosaisena kuunnelmana vuonna 1996. Outi Valle vastasi sekä ohjauksesta että teoksen kuunnelmaksi sovituksesta Pirkko Talvio-Jaatisen suomennoksen pohjalta.
Suomenkielen perussanakirja 2 L-R (Kotimaisten kielten tutkimuslaitos 1992) kertoo, että lieka on pitkähkö köysi tms. jolla eläin sidotaan laitumelle syömään. Nykysuomen sanakirja 3 L-N (WSOY 1954) sanoo samaa ja antaa esimerkiksi lauseen: "Liekaaminen on sopiva laiduntamistapa --"
Seuraavasta linkistä voit katsoa mitä Hevoset ja ratsastus -lehdessä kerrotaan liekaamisesta:
http://www.ratsastus.net/arkisto/jutut/3_06/keksinnot11.pdf
Nea-nimi on lyhennys nea-loppuisista nimistä, esim Linneasta.
Linnea puolestaan on ruotsalaisen kasvitieteilijä Carl von Linnén kunniaksi luotu nimi, kasvitieteessä vanamon (Linnea borealis) tieteellinen nimi. Nea on esiintynyt suomen almanakassa 3.8. vuodesta 1995 lähtien.
Myös Jasmin on luontoaiheinen nimi. Sen alkuperänä on jasmiini-kasvi, joka on hyväntuoksuinen valkokukkainen koristepensas. Kukkasymboliikassa jasmiini on herkän kauneuden, viehkeyden ja rakkauden vertauskuva. Nimen juuret johtavat persiaan (yasemin) ja arabiaan (yasamin). Tuhannen ja yhden yön tarinoiden yksi henkilöhahmo on Yasmin-niminen kaunotar. Suomen almanakassa nimi on esiintynyt 9.7. vuodesta 1995 lähtien.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999
Näistä kirjoista löytyy runoja, joissa on mukana kettu ja karhu:
Kantola, Kaisa: Hiirenvilkkaa (1984) s. 44
Pohjanpää, Lauri: Lastenrunoja (1962) s. 11,13
Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa (2004) s.61, 203
Kirjastossamme olevista rahojen hintaoopaista ei löytynyt hinta-arviota kyseiselle kolikolle. Suomen numismaatikkoliitto ry: n sivuilta (osoite http://www.numismaatikko.fi) löytyy keskustelupalsta, jossa voi esitttää kysymyksiä rahojen hinnoista.
Nimipäiväperinteen hakuteokset eivät sisällä mitään Vinski-nimestä, joten käytännössä se lienee ollut monenkin nimen kutsumamuoto. Mainitsemanne Vincent olisi yksi hyvin luonteva lähtökohta. Se on ranskalainen muoto latinan 'voittaa' merkitsevän vincere-sanan aktiivisesta partisiipista vincens ('voittava'). Ranskan kirjoituksen c-kirjain ääntyy Vincent-nimessä kuten s. Tällöin nimi tarkoittaa samaa kuin meikäläisissäkin kalentereissa oleva niin ikään samasta latinalaisesta lähteestä syntynyt Vihtori (Viktor, Victor), jonka nimipäivä on 22.3.
Nimen yleisyydestä löytyy tietoa Väestörekisterin nimipalvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1.
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - 4. p. - Helsinki, 2005.
The Aaltos –yhtye levytti 1970-luvulla muutaman levyn. Valitettavasti ainakaan enää ei kysymääsi levyä, eikä yhtyeen muitakaan levyjä, ole kirjastojen kokoelmissa.
Todennäköisesti runoa ei ole suomennettu. Pär Lagerkvistilta on suomennettu vain yksi kokoelmallinen runoja: kokoelma Runoja vuonna 1953. Siinä kokoelmassa kysymääsi runoa ei ole. Lagerkvistilta on suomennettu paljon yksittäisiä runoja, joita on julkaistu erilaisissa kokoomateoksissa ja antologioissa. Lahden kaupunginkirjasto on tehnyt tietokannan käännösrunoudesta, johon on koottu viitteitä käännösrunoudesta antiikin ajasta nykyaikaan. Tietokantaan voi tehdä hakuja mm. tekijän ja runon alkusäkeiden perusteella (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/). Sen kautta löytyy monia yksittäisiä Pär Lagerkvistin runoja, mutta ei kysymääsi.
Esittely kirjasta Viimeinen keikka löytyy netistä esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Web Origosta eli aineistorekisteristä.
Mieleisesi tekstiotteen saat lainaamalla kirjan kirjastosta.
Kyseessä lienee kirja "Kaksi vanhaa naista : Alaskan intiaanien legenda petoksesta, rohkeudesta ja selviytymisestä". Tekijä Velma Wallis. Alkuteos: Two old women.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa voi hyvin kysyä kaunokirjallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Jos kysyjä haluaa olla vastaisuudessa kirjoja etsiessään oma-aloitteinen , suosittelen ROMA-tietokantaa internetissä.
http://www.pori.fi/kirjasto/roma/
ROMA on Erkki Salon kokoama n. 12 000 viitettä sisältävä kaunokirjallisuuden viitetietokanta. Roma sisältää sekä kotimaista että käännöskirjallisuutta. Jokainen kirja on kuvailtu kirjan sisältöön liittyvillä asiasanoilla (esim. merirosvot tai 1600-luku). Tietokanta sisältää ennen vuotta 1996 julkaistuja teoksia. Lisää ohjeita ROMA:n...
Hertta Kalkaksen ja Anneli Sarvimäen kirjassa Hoitotyön etiikan perusteet (WSOY, 2002) hoitotyön käsite määritellään seuraavasti: "Käsitteellä hoitotyö ymmärretään kaikkea sitä työtä, jota sosiaali- ja terveydenhuollossa tehdään tietyn ammattikoulutuksen pohjalta. Toiminnan tavoitteena on potilaan tai asiakkaana olevan ihmisen hyvinvoinnin edistäminen" (s. 76).
Hoitotyön määritelmää kannattaa katsoa myös kirjasta: Hervonen, Antti: Hoitoalan sanasto, Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo, 2000.
Seuraavassa joitain perusteoksia hoitotieteen alalta:
- Hoitamalla hyvää oloa (toim. Kyllikki Anttila et al.), WSOY Oppimateriaalit, 2007
- Hoitotiede (Katie Eriksson et al.), WSOY Oppimateriaalit, 2007
- Hoitotyön osaaminen (toim. Heidi Kassara...
Sellaisia englanninkielisiä äänikirjapaketteja missä on myös luettu kirja mukana ei kovin paljon Helmet-aineistotietokannasta löydy, Kallion kirjastosta niitä löytyy vain kaksi: Jane Austenin Pride and Prejudice ja George Orwellin Animal Farm.
Mutta saman asian tietysti ajaa myös se, että lainaa jonkin englanninkielisen romaanin ja siitä tehdyn äänikirjaversion erikseen. Tervetuloa tutustumaan Kallion kirjaston kokoelmiin! Ja mikäli juuri meidän kokoelmastamme ei löydy tarkoituksiisi sopivaa aineistoa, niin aina on olemassa myös varaamismahdollisuus toisista Helmet-kirjastoista.
Tietoja Benjamin Franklinia käsittelevistä kirjoista pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa saat sivulta http://www.helmet.fi/search*fin esim. kirjoittamalla kohtaan AIHE 'Franklin, Benjamin'. Itäkeskuksen kirjastossa näitä kirjoja ei näytä olevan. Useimmat ovat varastossa, joka on Pasilan kirjastossa (käyntiosoite Kellosilta 9). Kirjat voi myös tilata Itäkeskuksen kirjastoon, varausmaksu on 0,50 euroa/varaus, toimitusaika pari päivää.
Edellä esitetyn haun antamista suomenkielisistä teoksista voi erikseen suositella seuraavia
Lehtonen, J.V.
Benjamin Franklin. - Helsinki, 1918. - 227 s.
Arvidsson, Stellan
Benjamin Franklin : yleisnero. - Turku, 1945. - 280 s.
Scheibler, H.
Kirjanpainaja Benjamin Franklin. - Helsinki, 1921. - 102 s.
(Tässä...
Nuo sanomalehdet on mikrofilmattu ja niitä voi lukea Kansalliskirjastossa (aikaisemmin Helsingin yliopiston kirjasto) pääkirjastorakennuksen lukusalissa, Unioninkatu 36, Tietopalvelu (09)191 22740, sanomalehtisali (09)191 22743. Mikrofilmeistä voinee ottaa valokopioita. Alla ovat sanomalehden luettelointitiedot ja mikrofilmirullien numerot:
Teoksen nimi: Pohjois-Savo
Numerointi: 5.1.1932-31.12.1941
Julkaisija: Kuopio : I. Pasanen , 1932-1941
Ulkoasu: ; fol.
Ilmestymistiheys: Kolme kertaa viikossa
Huomautus: Julkaisija ja ilmestymistiheys vaihdelleet
Aineisto: kausijulkaisu
Kokoelma: KANSALLISKOKOELMA (käyttö vain lukusalissa)
Sijainti: S
Käytettävissä mikrofilmeinä
Kokoelmissa: 1932-1941 -- ks. mikrofilmirekisteri
--
Masterfilmin...
