Petri Virtasen lauluun ”Minun ystäväni” (laulun alkusanat: Minun ystäväni on kuin villasukka) on nuotit seuraavissa kirjoissa: MUSICA 3-4 : Oppilaan kirja. - [Espoo] : Warner/Chapell Music Finland, 2003. - ISBN 952-461-016-7. sivu 42. Tätä kirjaa ei ole Jokioisten kirjastossa, mutta Forssan kirjastossa se näyttää olevan hyllyssä musiikkiosastolla. MUSIIKIN mestarit 3-4 : [Oppilaan kirja] - Helsingissä : Otava, 2002. - ISBN 951-1-17492-4. sivu 6.
Googlaamalla "ystäväni on kuin villasukka" löytyi ainakin yksi blogi jossa laulun sanat ovat.
Runohyrrä-nimistä kirjaa ei valitettavasti löytynyt edes Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta. Mainitsemanne Satuhyrrä sieltä sen sijaan löytyy. Fennica sisältää tiedot Suomessa painetuista teoksista ja kausijulkaisuista. Immi Hellénin runo "Äiti leipoo", joka alkaa sanoilla "Äiti leipoo hymyellen, kelle leivot, äiti, kellen?" löytyy monesta kirjasta, mm. "Punaposki, kultasuu: runoaarteita" -nimisestä teoksesta (Karisto 2000). Teoksen saatavuuden voitte tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi
Laulu on Georg Malmsténin säveltämä Nukku-Matti. Sanat ovat R. R. Ryynäsen. Laulun sanat ja nuotit löytyvät monestakin laulukirjasta. Kaikissa kirjastoissa on ainakin Suuri toivelaulukirja -sarja, jonka neljännessä osassa laulu on sivuilla 94-95. Nukku-Matti löytyy myös mm. Lasten toivelaulukirjasta, 1981 (ISBN 951-757-093-7).
Tarkastin Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, että ko. teosta ei ole suomennettu. Virallista suomennostakaan ei siten voi osoittaa. On tiestysti mahdollista, että sitaatti on suomennettu jotakin tarkoitusta varten. Tietoja tästä en kuitenkaan löytänyt.
Vangin laulu –nimisen suomalaisen kansanlaulun sanat ja nuotit ovat ainakin Suuressa toivelaulukirjassa numero 18. Toivottavasti tämä on oikea laulu. Sen sanat alkavat näin: Auran aallot hiljallensa laskee niin monivaiheisena merehen…
Hakusanalla halloween pääkaupunkiseudun Helmet-järjestelmästä löytyvät kuvakirjat Bourgeois: Franklin kummitusjuhlissa, Scarry: Kaikkien aikojen naamiaiset, Disneyltä Hupinoita Matami Mimmi, Nalle Puh ja Möhköfantin halloween sekä Nalle Puh: juhlaa koko vuosi.
Hirveä halloween ja 69 muuta karmivaa tarinaa on kummitusjuttukokoelma, joka saattaa olla 7-vuotiaille liian pelottava.
Hakusanoilla kummitukset ja hirviöt löytyy lisää tarinoita, joiden aihepiiri liittyy halloweeniin, vaikka ei suoranaisesti kuvaa juhlan viettämistä.
Halloween-lastenjuhlan järjestämiseen vinkkejä tarjoaa Bull, Jane: Halloween, hyllyluokka 30.81.
Kovin tuoretta tilastoa kirjastojen asiakaspäätteiden määrästä ei ole. Opetusministeriössä tehtiin vuonna 2005 selvitys julkisista asiakaspäätteistä.
(http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/tyoeryhmaet_ja_…)
Selvityksen mukaan vuoden 2004 lopulla kirjastoissa oli 8930 tietokonetta, joista asiakaspäätteitä oli 3630. Helsingin kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä eli lokakuussa 2007 338 asiakastietokonetta eli Asko-konetta.
Mitään vertailevaa tahoa en valitettavasti löytänyt. Eettinenkuluttaja.net -verkkosivustolla arvioidaan joidenkin hyväntekeväisyysjärjestöjen julkaiseman tiedon luotettavuutta sekä järjestön poliittista, uskonnollista ja taloudellista riippumattomuutta: http://www.eettinenkuluttaja.net/hyvantekevaisyysjarjestot
Tässä joitakin lehtiartikkeleita aiheesta:
Ahonen, Anneli: Avustusjärjestöt brändäävät entistä ammattimaisemmin. Rikkumaton julkisuuskuva on järjestöille kullanarvoinen. Helsingin Sanomat 12.7.2007
Ahonen, Anneli: Suoraveloituksella lahjoittavien määrä kasvaa nopeasti: moni järjestö saa suuren osan tuloistaan kuukausilahjoituksista. Helsingin Sanomat 26.6.2007
Vihonen, Ilona: Viidennes suomalaisten antamasta hätä- ja kehitysavusta...
Agatha Christien novelli Puolustuksella on puheenvuoro (Witness for the Prosecution) on ilmestynyt erillisenä painoksena Tammen isotekstiset -sarjassa vuonna 1983. Se sisältyy Christien rikosnovellikokoelmaan Kuoleman koira ja muita kertomuksia (The Hound of Death) joka ilmestyi suomeksi ensi kerran WSOY:n kustantamana (Sapo ; 226) vuonna 1978. Isotekstisen version on suomentanut Jouko Linturi, Kuoleman koira -kokoelman novellin puolestaan Anna-Liisa Laine. Tässä kokoelmassa novellin nimi on Syyttäjän todistaja. Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa selviävät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Ikävä kyllä Google Earthin kuvien tarkkuus riippuu palvelun käyttämien lähdekuvien tarkkuudesta. Nähtävästi Rauman kuvat ovat olleet resoluutioltaan tarkempia kuin Uudenkaupungin kuvat.
Lisätietoja Google Earthin ominaisuuksista saa esimerkiksi Wikipediasta "Google Earth"-hakusanalla.
Eduskunnan kirjastossa on historiikki " 2. divisioonan jalkaväkirykmentti 49 sodassa 1941-44." Toim. Tapio Peitsara ym. Hki 1981.
s. 211-222 on prof Kaarlo Koroman artikkeli: II Pataljoonan vaiheet 3.7 1944 alkaen.
Noita partiolaisten käyttämiä piirihuutoja on kerätty PartioWikiin:
http://wiki.partio.net/Piirihuuto
Savolaisten huuto sieltä puuttuu, tällainen versio löytyi verkosta: Savolaenen, savolaenen, jouseen tartu, tartu jo ! "No, oeskohan tuota, no, oeaskohan tuota.. No, johan tok! No, johan tok!" Savolainen, savolainen, jouseen tarttui, maaliin ampui, hyvin sattui. - SAVO, HEI
http://www.spyp.fi/PY2_2005.pdf
Vaasan kaupunginkirjaston käyttösääntöjen mukaan "aineiston voi korvata hankkimalla tilalle vastaavan teoksen tai maksamalla kirjaston määrittämän korvaushinnan. Videotallennetta, CD-ROM- tai DVD- levyä ei voi kappalekohtaisen tekijänoikeusmaksun vuoksi korvata vastaavalla tallenteella. Kunnostamiskelpoisen aineiston kirjasto korjaa itse. Korjauksesta syntyvät kustannukset korvaa lainaaja."
Mikäli lainaamasi kirja on kadonnut / tuhoutunut, sinun kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon ja sopia korvaustavasta.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy mm. seuraavat aiheeseen liittyvät teokset.
Nhat, Tämä hetki on ihmeellinen hetki (Biokustannus, 2002)
Pyhä kilpikonna laahaa häntäänsä: zen-kertomuksia Kiinasta (Otava, 1976)
Ryokan, Suuri hupsu (Basam Books, 2006)
Wu-men, Portiton portti: zenkertomuksia
Zen: sydän on tie (Minerva, 2007)
Achille Chavéen kirjoja tai runoja ei löydy suomennettuina itsenäisinä teoksina. Tietokannat, joista on yritetty asiaa selvittää, ovat Fennica ja Frank monihaku sekä Lahden kaupunginkirjaston käännösrunojen tietokanta.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=all
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Linda-tietokannasta ja Frankista (pudotusvalikko: kaikki kirjastot) käy ilmi, että Chavéen tekstejä löytyy kyllä, mutta ei suomeksi.
https://finna.fi
Myöskään lehtiartikkeleita ei löytynyt viitetietokannoista ALEKSI ja ARTO, joita voi käyttää kirjastossa tai oppilaitoksissa.
Suomennoksia saattaisi olla jossakin antologiassa, johon on koottu belgialaisten kirjailijoiden runoja tai aforismeja, mutta...
Meillä Lappeenrannan maakuntakirjastossa on Domashni otshag -niminen naistenlehti. Sitä on Sammonlahden kirjastossa saatavana vuoden 2005 alusta tähän päivään.
Terveyskirjaston sivuilta ( http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00… ) voi lukea Antti Aron artikkelin Mitkä ovat ravinnon energiantuottajat? Artikkelissa on kappale Hiilihydraatit ovat nopeaa käyttöenergiaa, proteiinit rakennusaineita ja rasvat varastoenergiaa. Artikkelissa käsitellään tarkemmin kyseisiä aineita ja niiden ravintolähteitä. Bios 4 -kirjassa (kappaleen 8 alussa) sanotaan, että energia-aineenvaihdunnan kannalta tärkeitä orgaanisia molekyylejä ovat erityisesti ravinnon sisältämät hiilihydraatit ja rasvat. Ihmisen fysiologia ja anatomia (2004) -kirjassa kerrotaan, että energiaravintoaineita ovat hiilihydraatit, rasvat ja valkuaisaineet ja ajoittain myös alkoholi (s. 394). Kirjan mukaan...
Kirja on varmaankin vuonna 1964 suomeksi ilmestynyt (2. p. 1976) Margaret Friskeyn kirjoittama ja Katherine Evansin kuvittama Pikku Nopsajalka ja hänen hevosensa. Kirjassa Nopsajalka etsii turhaan itselleen hevosta. Isä neuvoo häntä ajattelemaan kuin hevonen: niinpä pikku Nopsajalka etsii itselleen mukavan, varjoisan paikan ja nukahtaa. Silloin hevonen löytää Nopsajalan.
Kyseessä taitaa nyt olla sellainen kappale, josta nuottia ei ole julkaistu. Etsin sitä kaikista maakuntakirjastoista ja Violasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia. Sinne on tallennettu tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen ja äänitteistä viime vuosisadan alusta alkaen. Skädäm-niminen yhtyehän levytti kappaleen vuonna 1986.
Spa-nimen alkuperästä liikkuu seuraavanlainen kansanetymologia. Sen väitetään perustuvan latinan sanoihin ”sanus per aquam” tai "sanitas per aquam", joka tarkoittaa ”terveyttä vedestä”. Todellisuudessa näyttää siltä, että Spa-nimitys on levinnyt belgialaisen kylpyläpaikkakunnan nimestä englannin kieleen, jossa se jo 1600-luvulla sai yleismerkityksen kylpylä, kylpyläpaikkakunta. Nykyään Spa-sanaa käytetään kansainvälisesti merkitsemään kylpylää. Nämä tiedot sanan alkuperästä löytyvät ruotsinkielisestä artikkelista, jossa tutkitaan myös ruotsin kielessä esiintyvä Spa-sanan etymologiaa. Kirjoittaja on englannin kielen professori Arne Olofsson, "Makten över etymologin. Några fallstudier", teksti löytyy tästä osoitteesta http://hum.gu.se/...
