Mauri Kunnaksesta löytyy paljon tietoa hänen omilta nettisivuiltaan, jotka löytyvät osoitteesta: http://www.maurikunnas.net/ . Myös Otavan verkkosivuilla on tietoa Mauri Kunnaksesta: http://www.otava.fi/ . Kunnaksesta on kyselty myös aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelustamme, vanhoja kysymyksiä ja vastauksia voi hakea kohdasta Arkisto.
Verohallinon sivuilla oli tuo "syytinki" käännetty sanalla "sytning". Luulisin, että tuo on oikein virallisesti. Itse olisin ehkä kääntänyt bostadsrätt tai fastighetspension sanan tarkoitusta ajatellen.
Runo löytyy Heinrich Hoffmannin Jörö-Jukka kirjasta ja on
nimeltään Juttu pelottomasta metsämiehestä.
Hoffmann, Heinrich, Jörö Jukka eli Opettavaisia juttuja kuvinensa. [Porvoo] : Hki : Juva : WSOY, [1973]
Löytyy hyllystä monesta kirjastosta.
Suomenruotsalaiselta kirjailijalta Elsa Boströmiltä ei ole suomennettu yhtään kirjaa, eikä hänen runojaan ole ilmeisesti suomennettuna antologioissakaan. Pari runosuomennosta on vuoden 1996 Parnassossa (n:o 4, s. 406), mutta kysymäsi runo ei ole niiden joukossa. Vaikuttaa siis siltä, että runoa ei ole suomennettu.
Yksi runo nimeltä Kukkopoikain taistelu on löytynyt. Se on Vilho Rantasen kirjoittama ja löytyy ainakin Laurisen ja Valtasaaren kirjasta Lukutoveri II: lisälukemisto kansakoulun III ja IV luokalle vuodelta 1954. Olisikohan tämä oikea? Pitkä runo alkaa näin:
Syksypuoleen kanalasta
kuului aika napina.
Näytti siltä, että syntyy
siipikansan kapina.
Prolepsista eli ennakointia, kertojan viittausta tuleviin tapahtumiin on käyttänyt esim. F.E. Sillanpää teoksensa 'Hurskas kurjuus' alussa. Analepsis eli takauma, kerronnan siirtyminen ajassa taaksepäin esim. muisteleminen näyttäisi olevan ennakointia yleisempää. Sitä ovat käyttäneet mm. Gustave Flaubert teoksessaan 'Madame Bovary', Marko Tapio teoksessaan 'Arktinen hysteria' ja Natalia Baranskaja teoksessaan 'Viikko kuin viikko'.
Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja (2003)
Kuhna, Matti: Kahden maailman välissä. Marko Tapion Arktinen hysteria Väinö Linnan haastajana; Jyväskylän yliopisto 2004
Kivioja, Henna: Kerronta ja puhekieli Natalia Baranskajan teoksessa Nedelja kak nedelja ja sen suomennoksessa; Tampereen yliopisto 2005...
Kyseinen selitys on ainakin Martti Haavion kirjassa Luojan linnut ja muita karjalaisia pyhäintaruja. Lapsille ja nuorille sopivia puuaiheisia (osin fiktiivisiä) kirjoja ovat mielestäni Ensimmäinen puukirjani (Klinting); Sohvin puukirja (Casta); Lasten puukirja: happamia sanoi kettu ja 20 muuta puutarinaa lapsille (Falk); Taikametsä: tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä (Hjelt); Uppo-Nallen puukirja (Taina); Enni ja metsän puut (Myllyneva). Kirjojen saatavuutta Joensuun seutukirjastosta voi tarkistaa internetistä http://jokunen.jns.fi/ tai asioimalla lähikirjastossa.
Rikhardinkadun kirjastossa laitamme joulumateriaalin esille
marraskuun loppupuoliskolla. Materiaaliahan voi tilata normaalisti ennenkin sitä. Lasten joululevyjä ja kirjoja kysellään jo nyt, samoin askartelukirjoja. Soittamallakin
kirjastoon asia selviää, joulumateriaali on yleensä lähistöllä varastossa yms.takahuoneessa.
Hesarin arkistoa penkomalla löytyi parikin viittausta kirjastokortin ikää pidentävään vaikutukseen.
Ruotsalaisesta tutkimuksesta kerrottiin Helsingin Sanomissa neljä vuotta sitten:
"Kirjastokortin ja terveyden välinen yhteys oivallettiin ensi kerran Ruotsissa. Sikäläisessä kyselytutkimuksessa kartoitettiin kaikki perinteiset sydäntä uhkaavat vaarat, kuten tupakka, kolesteroli ja verenpaine.
Samalla kysyttiin kaikenlaista muutakin, ja tulos yllätti: oikeaoppisia elämäntapoja, hölkkää ja rasvoja suurempi merkitys oli sillä, omistiko kirjastokortin vai ei. Kortilla oli siis erittäin vahva sydäntä suojaava vaikutus.
Tulosta on selitetty sillä, että kirjastokortin hankkiminen on merkki tiedonjanosta ja aktiivisuudesta. Muun muassa nämä...
Louis Sacharin virallisilla kotisivuilla ei ole kirjailijan yhteystietoja: http://www.louissachar.com/ .
Wikipedian tiedoissa on, että kirjailija asuu Austinissa Teksasissa, http://fi.wikipedia.org/wiki/Louis_Sachar .
Sähköpostiosoitteen voit löytää amerikkalaisen palvelun: http://www.contactvip.com/ kautta. Se vaatii liittymisen ja oman s-postiosoitteen antamisen.
Tuo ISBN numero näyttäisi olevan Mauri Kunnaksen Koiramäen talvi -teos, jonka ensimmäinen painos on painettu vuonna 1988. Siitä on otettu lukuisa määrä uudempia painoksia (9. painos vuonna 2007), jotka tavataan merkitä teoksen tietoihin.
Ellei kirjan painotietoihin ole merkitty, monesko painos on kyseessä, on yleensä kyse ensimmäisestä painoksesta. Kirjastojen aineistotietokantoihin merkitään teoksiin merkityt painosmerkinnät.
Kirjaston puhuttuja kirjoja eli äänikirjoja voi hakea aineistotietokannan kautta. Kolarin kirjastossa ei ole Liza Marklundin kirjoja äänikirjoina. Rovaniemen kaupunginkirjastosta löytyy kolme Marklundin kirjaa ruotsiksi luettuna: Gömda: en sann historia, Nobels testamente ja Den röda vargen. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuudesta.
Kolarin kirjaston kaikista äänikirjoista saat luettelon kirjoittamalla hakusivun asiasanakohtaan äänikirjat ja valitsemalla kirjastoksi Kolarin kirjaston. Jos jätät Kolarin kirjaston valitsematta, saat listan myös muiden Lapin kirjastojen äänikirjoista. Voit myös valita vain ruotsinkieliset äänikirjat. Lapin kirjaston aineistotietokanta löytyy täältä:
http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=find2
Olisiko etsimäsi Scoular Andersonin piilokuvakirja nimeltään Pulmallinen päivä (ilmestynyt suomeksi 1994)? Kirja on Jyväskylän kirjaston kokoelmissa, kirjastoautossa:
http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
Kyseinen kappale löytyy nuottivihosta, jonka nimi on Uusia suomalaisia valsseja 1.- Lahti: CAJ Music.
Se on Tampereen kaupunginkirjastosta saatavissa, mutta koska sitä tarvitaan jo lauantaina, aika ei riitä postilähetykseen. Se on saatavissa myös ainakin Seinäjoen ja Nurmon kirjastoista, jotka ovat Kauhajoelta katsoen Tamperetta lähempänä.
Tekijänoikeudellisista syistä nuotista ei voida faksata kopiota.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy kahta lainattavaa diasarjaa Seitsemästä veljeksestä. Toinen on nimeltään "Jukolan poikien kepponen Männistön muorille" ja toinen "Seitsemän veljestä lukkarin koulussa".
Kirjailijaa taas esittelee diasarja Aleksis Kivi 1834 - 1872.
YK-aineistossa voisi olla jotain, sieltä löysin viitteen
http://www.unwto.org/index.php. Tällä sivulla on myös YK:n logo.Osoite on World tourism organization.
http://www.un.org/Depts/dhl/ -- jatka painamalla SEARCH vas. ylh. Tämä on YK:n Dag Hammarskiöld Libraryn tietokanta joka sisältää myös asiakirjoja. Sanoilla tourism ja tourism development voi aloittaa
http://documents.un.org/welcome.asp?language=E, -- tämä ODS on YK:n asiakirjatietokanta n. vsta 1992-
Googlella tulee myös
Suomen ulkoministeriön kirjastoon voisitte soittaa.
Eduskunnan kirjaston tietopalvelu on auki klo 9-16 ma-pe.Katsomme mielellämme YK-asiakirjoja. Muuta meillä ei tähän ole.
Valitettavasti kirjaa ei ole saatavilla mistään pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastosta. Sitä on esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston lastenosaston varastossa. Teidän kannattaisi kääntyä Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen. Lisätietoa palvelusta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ Kaukopalvelulomakkeen löydätte osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kokosimme listan tietokannoistamme löytyvästä aineistosta, joka käsittelee musiikkikasvatusta tai laulamista päiväkodeissa. Emme ole luokitelleet aineistoa mitenkään, eli osa siitä voi olla käyttökelpoista ja osa ei.
Tutkimuksia:
1.
Tekijät: Rantala, Kyllikki
Nimeke: Musiikkikasvatus lastenohjaajien koulutuksessa ja päiväkerhotyössä = Music education in the education and church-related playgroup work of child instructors / Kyllikki Rantala
Julkaistu: [Helsinki] : Sibelius-Akatemia , 2003
Ulkoasu: 164, [27] lehteä
Opinnäyte: Lisensiaatintyö : Sibelius-Akatemia , Musiikkikasvatuksen osasto
2.
Tekijät: Fredrikson, Maija
Nimeke: Päiväkodin musiikkikasvatus ja laulaminen : neljä-kuusivuotiaan lapsen musiikin ja kielen yhteydet / Maija...
Kyseessä oleva laulu on Heikki Sarmannon "Ja tuuli käy", jonka sanat alkavat Huokaa tuuli lauluaan, kuuta pilveen peittelee..
Laulu löytyy ainakin musiikin oppikirjasta Musiikin aika 5-6 / Leena-Maija Alho, Soili Perkiö, Osmo Rautanen. - WSOY 1987
