Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aiemmin vastattu kysymykseen 1960-luvun radiouutisista, voit lukea vastauksen tästä: www.kirjastot.fi/kysy/montako-kertaa-paivassa-mina-kellonaikoinaEli uutisia tuli tuolloin klo 22. Radiossa kuultiin vain STT:n uutisia vuoteen 1965 asti, jolloin Yle alkoi tuottaa myös omia uutislähetyksiään ja STT:n uutisia lähetettiin neljä kertaa päivässä. stt.fi/ajankohtaista/radiouutiset-90-vuotta/
Kiitos jo etukäteen minunkin puolestani lahjoitustarjouksestasi. Helmet-kirjastot ottavat lähtökohtaisesti vastaan lahjoituksia, jos niillä ei ole kyseistä kirjaa tarpeeksi kokoelmissaan vastaamaan todelliseen tai arvioituun kysyntään, tai jos kirja toisi kokoelmiin huomattavaa kulttuurillista arvoa. Voit viedä kirjalahjoituksia suoraan kirjaston toimipisteeseen tai vaihtoehtoisesti ottaa yhteyttä kirjastoon esimerkiksi sähköpostitse tiedustellaksesi, onko kirjastolla tarvetta tarjoamillesi kirjoille. Jos viet lahjoituksia suoraan kirjaston toimipisteeseen, voi kirjasto laittaa sen kirjakierrätyspisteeseen ne kirjat, joita se ei ota vastaan, jos ette esimerkiksi erikseen sovi näiden kirjojen takaisinnoudosta.
Kuudes osa Pilgrim on tullut tanskaksi viime vuonna, mutta sarjan suomalaisen kustantajan (WSOY) sivuilla ei ole vielä tietoa milloin se tulee suomeksi. WSOY:n syksyn 2024 kirjakatalogissa sitä ei ole, joten ehkäpä ensi vuonna.
Spiraalikävelyä, jossa Helsinkiä kierretään ympäri spiraalimaista reittiä, on mainostettu Yliopisto-lehden numerossa 5 (2024). Bongasin kuitenkin Facebook-ryhmästä "Käveltävä Helsinki", että tapahtuman järjestäjä on huomauttanut, että Yliopisto-lehteen on lipsahtanut väärät päivämäärät: lehden mukaan spiraalikävelyt järjestettäisiin 11.8. ja 18.8. mutta todellisuudessa kävelyt järjestetään peräkkäisinä lauantaina 10.8.2024 ja 17.8.2024. Yliopisto-lehdessä spiraalikävelyn yhteystiedoksi ilmoitetaan järjestäjän Facebook-tili "facebook.com/mauri.korkka", ja siellä 10.8. kävelyn kerrotaan lähtevän Herttoniemen metroasemalta klo 5:20 ja 17.8. kävelyn kerrotaan lähtevän klo 5:37 Talvipuutarhan porteilta.
Kysymyksen sitaatti on jo pitkään kulkenut Ernest Hemingwayn nimissä, mutta on täysin mahdollista, ettei hän koskaan ole näin sanonut – saatikka kirjoittanut. Ainakaan toistaiseksi ei kukaan ole onnistunut esittämään sen kiistatta Hemingwayhin kytkevää lähdeviittausta.Härkätaistelun, autourheilun ja vuorikiipeilyn yhdistävän "Hemingway-sitaatin" todennäköisin lähde lienee autoihin erikoistunut amerikkalaiskirjoittaja Ken Purdy, joka 27.7.1957 Saturday Evening Post -lehdessä julkaistussa novellissaan Blood sport sanaili seuraavasti: "'There are three sports that try a man,' she remembered Helmut Ovden saying, 'bullfighting, motor racing, mountain climbing. All the rest are recreations.' Ernest Hemingway on tiettävästi ollut Purdyn...
Kohtelias kehotus "Tehkää hyvin!" pohjautuu ruotsinkieliseen ilmaukseen "Var så god!" siinä missä sen nykyään tutumpi käännöskin "Olkaa hyvä!". Sille, miksi oleminen on tässä muuttunut tekemiseksi, en tutkimistani lähteistä kuitenkaan onnistunut löytämään selitystä. Nykysuomen sanakirjan mukaan "tehdä" esiintyy tässä yksinkertaisesti merkitykseltään kalvenneena. Kaupan kassalla voidaan kysyä "Paljonko se tekee?" sen sijaan, että sanottaisiin "Paljonko se on?" (Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja). Voisi kuitenkin kaiketi ajatella, että kun on esimerkiksi tarjottu jotain tai kehotettu istumaan, on odotettu sen johtavan jonkinlaiseen tekemiseen tai toimintaan. "Tehkää hyvin!" on siis ikään kuin kehotus toimia niin...
Seuraavista teoksista voisi löytyä jotain tietoa aiheesta:Kylä kartanon mailla: Kirkniemi-Jönsbölen kyläyhdistys ry : 25-vuotisjuhlajulkaisu, 2009. [Lohja]: Kirkniemi-Jönsbölen kyläyhdistys ry, 2009.https://finna.fi/Record/lukki.6732?sid=4759425440Jönsböle vuosien varrella = Jönsböle under årens lopp. [Lohja]: Jönsbölen kyläyhdistys - Jönsböle byförening, 1995.https://finna.fi/Record/lukki.121593?sid=4759425932Lohjan kylät ja kaupunginosat. Lohja: Lohjan kylät ry, 2017https://finna.fi/Record/lukki.749138?sid=4759424393Lisäksi tietoa voi kysellä Kirkniemi-Jönsbölen kyläyhdistykseltä. Yhdistyksen verkkosivusto löytyy osoitteesta https://www.kirkniemi.fi/ ja sieltä tarkemmin sivulta Yhteydenotto: https://www.kirkniemi.fi/yhteydenotto/
Ruotsalainen luonnontieteilijä Carl von Linné (1707-1778) vaikutti suomalaiseen kasvitieteeseen perustavanlaatuisesti, ja voinee sanoa, että kaikki suomalaiset kasvioppikirjat 1900-luvullakin perustuivat Linnén luokitusjärjestelmään. Kansakoulussa 1950-luvulla on varmaankin ollut käytössä sekä 50-luvun vaihteen molemmin puolin että aiemminkin 1900-luvulla painettuja oppikirjoja. Näistä esimerkiksi voi mainita Finna-hakemistosta löytyvät teokset:Kivirikko, K. E. : Koulukasvio (useita painoksia 1910-1940-luvuilta)Hiitonen - Poijärvi: Koulu- ja retkeilykasvio (1944)Pulkkinen: Koulukasvio (1932, 1936)Muitakin teoksia löytyy esim. hakusanoilla 'kasviot' ja 'kansakoulu' Finna.fi:stä.Antikvariaattien verkkosivustoilta ja hakupalveluista voi...
Helsingissä Ekbergin tilaushinnastossa on Madeleine-leivos saatavilla perjantaisin ja lauantaisin. https://www.ekberg.fi/fi/leipomo-ja-konditoria/Hakaniemen hallin Deli Delissä on ollut saatavilla pussiin pakattuja leivoksia. https://www.delideli.fi/fin/tuote-osasto/makeat/kakut/Näistä ainakin voisi leivoksia kysellä.
Virologisessa diagnostiikassa käytettäviin menetelmiin kuuluu myös virusviljely. Siinä viruksen annetaan lisääntyä soluviljelmässä.Epäiltyä virusta sisältävä näyte sijoitetaan näyteputkeen, joka sisältää maljassa kasvatettuja soluja. Virukset lisääntyvät vain elävien solujen sisällä, ja eri virukset kelpuuttavat eri soluja isäntäsoluikseen. Siksi eri virusten viljelyyn käytetään erilaisia solulinjoja. Viljelyputki laitetaan lämpökaappiin. Virus tunkeutuu solun sisään ja valjastaa sen aineenvaihdunnan tuottamaan uusia viruksia. Vapautuneet virukset tarttuvat uusia soluja viljelyputkessa. Näin virusten määrä putkessa kasvaa eli virus rikastuu.Lähteet:https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/lif00051https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista lastenkirjaa ja tietokannoistakaan ei ollut apua. Tässä esimerkiksi Kirjasammon hakutulokset sanalla 'perunamuusi':https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/perunamuusiMutta muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Helsingin yleisissä kirjastoissa käteismaksumahdollisuus on Itäkeskuksen, Kallion, Malmin, Pasilan, Pohjois-Haagan Ja Töölön kirjastoissa sekä Keskustakirjasto Oodissa.https://helmet.finna.fi/
Kaikissa Turun kaupunginkirjaston toimipisteissä on käytössä kirjastokorttitulostus. Tulostamiseen tarvitset oman voimassa olevan Vaski-kirjastojen kirjastokortin ja siihen liitetyn PIN-koodin. Kortti rekisteröidään ennen ensimmäistä tulostuskertaa monitoimilaitteella, ja vasta sen jälkeen tulostettu tiedosto ohjautuu oman kirjastokortin tulostusjonoon. Kirjastokortille ladataan asiakaspalvelupisteellä tulostussaldoa joko kortti- tai käteismaksulla. Tarvittaessa henkilökunta neuvoo tulostamisessa.Tulosteiden ja kopioiden hinnat/sivu: A4, mustavalkoinen 0,20 € (sis. alv 24 %) A3, mustavalkoinen 0,40 € (sis. alv 24 %) A4, värillinen 0,80 € (sis. alv 24 %) A3, värillinen 1,00 € (sis. alv 24 %) skannaus muistitikulle...
Tästä ei tarkkaa tietoa löydy, mutta hyvin todennäköisesti jousiampujien kasvoilla oli nimenomaan aurinkosuojaa. Reddit-keskustelualustalla samaa on ihmetelty täällä ja täällä, ja suurin osa keskustelijoista on sitä mieltä, että kyseessä on aurinkosuoja. Korkean suojakertoimen aurinkosuojat voivat aiheuttaa valkoista pigmenttiä kasvoille, ja käsittääkseni monelle korealaiselle ihonhoito ja auringolta suojautuminen on todella tärkeää. Hyvin vaalea iho kuuluu myös siellä kauneusihanteeseen, joten tästäkin syystä joillakin aurinkosuojilla saattaisi olla vaalentava vaikutus.
Kyllä isoäitisi serkku ja hänen lapsensa ovat sinulle sukua, mutta eivät kovin läheistä. Suomen kielessä ei ole näille sukulaisuussuhteille yleisesti käytössä mitään vakiintuneempia sanoja (kuten täti, anoppi ym.), vaan isoäitisi serkku on sinulle isoäitisi serkku. Hänen lapsensa puolestaan ovat isäsi tai äitisi pikkuserkkuja. Tästä taulukosta voi olla apua sukulaisuussuhteiden ja niiden nimitysten hahmottamisessa: Tuomas Salste: Sukulaiset
