Lokit ovat lähes kaikkiruokaisia ja ne syövät sitä ravintoa, jota helpoimmin on saatavilla. Avainsanoja lokkien ravinnonhankinnassa ovat kekseliäisyys ja joustavuus. Kaupunkien keskusta-alueilla eläville lokeille on tarjolla niin paljon helposti saatavilla olevaa ravintoa talousjätteestä linnunpoikasiin ja torien myyntipöytien antimiin, ettei niiden tarvitse välttämättä koskaan vaivautua hyödyntämään kalastustaitojaan – saatikka tehdä pitkiä ruoanhakumatkoja kaikkein välittömimmän elinpiirinsä ulkopuolelle.Kirjallisuutta: Riku Cajander, Lokkien maailma
Part-time loverin on suomeksi levyttänyt ainakin Kari Värri & Bamperos. Stevie Wonder -tulkinta Vanhaan taloon löytyy vuonna 1986 julkaistulta esittäjänsä nimeä kantavalta albumilta.Kari Värri & Bamperos – Kari Värri & Bamperos (1986, Vinyl) - Discogs
Kyseessä lienee Rakel Liehun kokoelmaan Liian lähellä, liian äkkiä (WSOY, 1982) sisältyvä runo, joka alkaa säkeellä "Kevätsateessa saatan sinut sillan yli asemalle" ja päättyy säkeisiin "Sydämeni tahtoisin reväistä rinnastani, sanoa: / Ota tämä! Sen on parempi luonasi."
Ohessa Sanaston kriteerit, tarvitaanko lupaa:Milloin tarvitsen luvan runon esittämiseen?Tarvitset luvan, kun esität runoja yleisölle. Sanasto myöntää luvat kirjailijoiden ja kääntäjien puolesta, laskuttaa lupakorvaukset ja maksaa ne edelleen niille tekijöille, joiden teoksia on käytetty. Lupa tarvitaan, vaikka esitystilaisuus olisi maksuton ja järjestetty vapaaehtoisvoimin.Milloin en tarvitse lupaa?Et tarvitse lupaa kirjallisuuden esittämiseen yksityisissä tilaisuuksissa, kuten häissä tai hautajaisissa. Lupaa ei tarvita myöskään tilaisuuksiin, joissa runonlausunta ei ole tilaisuuden päätarkoitus, tilaisuudesta ei peritä pääsymaksua, eikä sitä muutenkaan järjestetä ansiotarkoituksessa (kaikkien mainitun kolmen ehdon tulee täyttyä). Lupaa ei...
Rivit ovat Anna Ahmatovan runon Särkyneessä peilissä (В разбитом зеркале, 1956) kaksi viimeistä riviä.Suomennos sisältyy teokseen Anna Ahmatova: Olen äänenne. Kootut runot 1904 - 1966 (suomentanut ja toimittanut Anneli Heliö, Kirjokansi, 2016, s. 315).https://slova.org.ru/ahmatova/v-razbitom-zerkale/
Paikka tosiaan löytyy Lieksasta Kivivaaran suunnilta, tosin nimi on monikkomuodossa Pitkän-Partasen selkoset. Koordinaatit ovat: N=7052323.579, E=663921.121. Tässä karttalinkki: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=7052323.579&e=663921.121&title=Pitk%C3%A4n-Partasen%20selkoset&desc=&zoom=5&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-zValitettavasti en onnistunut löytämään tietoa nimen alkuperästä, vaikka kyselin asiasta myös paikallisessa Facebook-ryhmässä.
Tässä löytämässäni kalmistopiirin kysymyksessä viitataan kivikauteen, mutta tekstistä ilmenee miten hautaustavat ovat muuttuneet ajan kuluessa. Routaista maata on tuolloin sulatettu tulen avulla. Voisi ajatella, että hyväksi havaittua tapaa on käytetty myöhemminkin. Linkistä löytyy lisätietoa ja sivustolla on mahdollista myös esittää omia kysymyksiä.https://kalmistopiiri.fi/2016/03/30/lukijan-kysymys-kuinka-talvella-hautaaminen-menneisyydessa-onnistui/
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen vastausta kuvan perusteella.Ötökkäakatemia-hankkeen kotisivuille on kerätty linkkejä tunnistusta helpottaville sivuille sekä esimerkiksi hyönteisharrastajien ja -tutkijoiden Facebook-ryhmiin: https://www.otokkaakatemia.fi/tunnistusapua/.Ötökkätieto-sivustolta löytyy tietoa ja kuvia hyönteislajeista: https://www.otokkatieto.fi/etusivu.
Etsimäsi elokuva on nimeltään The War of the Roses, suomeksi Ruusujen sota, vuodelta 1989. Se kertoo avioparista, joka käy läpi katkeraa avioeroa ja riitelee omaisuudenjaosta.Kyseinen elokuvan kohtaus on katsottavissa Youtubessa, kun kelaat kohtaan 1:11.Suosittelen vastaavanlaisissa tiedonhaun tarpeissa Reddit-verkkosivustoa, jossa käydään keskustelua aiheesta kuin aiheesta. Sieltä löytyy esimerkiksi kanava nimeltä NameThatMovie, josta minäkin löysin etsimäsi elokuvaa käsittelevän keskustelun täältä.
Ehkäpä puhelimessa puhuessa puhuu siksi selkeämmin ja kovemmin, jos ei näe toisen eleitä ja ilmeitä, ja näin varmistaa tulevansa kuulluksi. Sanaton viestintä on isossa roolissa kun kommunikoimme. Tutkimustulokset vaihtelevat, mutta useimmat tutkivat pitävät oikeana tietona, että 70-93% kaikesta viestinnästä on sanatonta. Kyseessä voi olla myös jomman kumman osapuolen heikentynyt kuulo tai puhelimen äänenvoimakkuus tai muu ominaisuus. Hälyisessä tilassa kasvotusten keskustelu voi siten olla hiljaisempaa, kun on ehkä mahdollista lukea huulilta osa puheesta tai ymmärtää eleistä ja ilmeistä.Tässä vielä muutama linkki joihin törmäsin asiaa tutkiessani.https://www.lifesize.com/fi/blog/speaking-without-words/https://blog.kuulu.fi/...
Annamari Vänskän kirja Muodikas lapsuus taustoittaa merimiesasua ja sen suosiota seuraavasti: "Merimiesasu on yksi klassisimmista ja globaaleimmista lastenmuodin tyyli-ikoneista. -- Syytä siihen, miksi asusta tuli muodikas, ei tiedetä tarkkaan, mutta ainakin muutamalla seikalla lienee ollut vaikutusta. Asusta tuli Yhdysvaltojen merivoimien virallinen univormu vuonna 1813 ja Ison-Britannian vuonna 1857. Samoihin aikoihin vuonna 1846 kuningatar Victoria oli teetättänyt merimiesasun pojalleen, tulevalle kuningas Edward VII:lle. Kun kuva pojasta puvussaan tuli julkisuuteen, merimiespuvusta tuli nopeasti suosittu poikien ja tyttöjen asu, ja puvun värit, sininen ja valkoinen alkoivat symboloida merta, rantaa, vapaa-aikaa ja vapautta. 1800-luvun...
Kyseessä on Roberts, Gregory Davidin teos Shantaram https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1500928ShantaramNuori australialaismies pakenee vankilasta Bombayhin 80-luvun alussa. Väärennetyssä passissa lukee nimi "Lindsay". Tuntemattomassa miljoonakaupungissa Lin palkkaa itselleen oppaan, joka tutustuttaa hänet perinteiseen intialaiseen kyläelämään ja opettaa marathin kielen. Uudelleen nimetty Shantaram - Jumalan rauhan mies - asettuu laitakaupungin slummeihin, joissa valkoista miestä pidetään aluksi kummajaisena. Hän voittaa ihmisten luottamuksen perustamalla ilmaisklinikan ja niittää pian mainetta parantajana.www.kirjasampo.fiNuori australialaismies pakenee vankilasta Bombayhin 80-luvun alussa....
Kuikkapari on uskollinen pesimäpaikalleen. Se pysyy mielellään samalla järvellä ja omalla lahdelmallaan vuodesta toiseen eli kuikat tulevat reviirilleen takaisin, jos ne vain ovat hengissä ja paluu on mahdollista. Tämä on todistettu lintujen kaulakuvioiden perusteella: vaikka kaikki kuikat näyttävät nopeasti katsottuna samanlaisilta, niiden kaulakuvioissa on eroja.Lähde: Juha Laaksonen, Tarkka haukka ja muita lintuja
Kyseessä on varmaankin H. C. Andersenin Paimentyttö ja nokikolari. Nämä seisovat lelukaapin päällä ja rakastuvat toisiinsa., mitä ei hyväksy vanha kiinalainen posliininukke, joka väittää olevansa tytön isoisä. Paimentyttö ja nokikolari pakenevat tosiaan savupiipiun kautta, mutta maailma on tytön mielestä liian avara, ja hän haluaa takaisin.Satu löytyy monista Andersenin satukokoelmista esim. Andersenin suuri satukirja, isbn 95110164038.Satu löytyy kokonaisuudessaan myös täältä:https://www.tiedonportailla.fi/suuretklassikot/hanschristianandersen/paimentytto.htm
Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa voivat lähtökohtaisesti äänestää kaikki Yhdysvaltojen kansalaiset riippumatta siitä, kuinka kauan he ovat olleet kansalaisia. Katso https://www.usa.gov/who-can-vote ja https://www.sos.ca.gov/elections/voting-resources/voting-california/who-can-vote-californiaKansalaisuuden lisäksi äänestäjän tulee olla rekisteröinyt se osavaltio asuinpaikakseen, jossa hän äänestää; eli äänestääkseen Kaliforniassa tulee henkilön olla virallisesti rekisteröitynyt Kalifornian asukkaaksi. Ollakseen virallisesti Kalifornian asukas henkilön ei kuitenkaan tarvitse olla Yhdysvaltojen kansalainen, joten tämänkään seikan ei tarvitse tuoda mitään aikarajaa sille, kuinka pitkään henkilön olisi oltava Yhdysvaltojen kansalainen ennen...
Kuvataiteilijamatrikkelista ei löydy yhtään Koivula nimistä taiteilijaa. Pienen etsinnän jälkeen voisin kuitenkin ehdottaa, että etsimäsi taiteilija voisi olla Sirkka Koivula.Täältä pääsee lukemaan Sirkka koivulan lyhyen profiilikuvauksen: https://naivistit.fi/sirkka-koivula/ Kuvauksesta käy ilmi, että Sirkka Koivula on pitänyt taidegalleriaa jo 80-luvulla.Tässä on puolestaan pari vuotta sitten Oulussa huutokaupattu Sirkka Koivulan taulu: https://huutomylly.fi/huutokaupat/arvotaulu-s-koivula-oljytyo-7761 Voit koittaa verrata tätä taulua niihin tauluihin, jotka tiedät etsimäsi taiteilija Koivulan maalanneen.
"Hiekkakellon muodostaa kaksi ohuen kaulan yhdistämää, sipulinmuotoista lasiastiaa, joista ylemmässä on sopiva määrä hyvin ohutta hiekkaa, niin että kuluu määrätty aika sen vuotamiseen toiseen alempaan." (Suomen kelloseppä, 6/1930)Joissain kirkoissa saarnastuolien yhteydessä olleita tiimalaseja oli vain yksi, joissain kaksi, kolme tai neljäkin. Jos laseja oli enemmän kuin yksi, ne osoittivat eri pituista aikaa: "Saarnastuolilla on -- nuo ennen yleisesti käytännössä olleet tunnin, 1/2 tunnin ja 1/4 tunnin aikaa osoittavat tiimalasit." (Messukylän pitäjä ja sen kirkko. –Tampereen Uutiset, 23.6.1893) – " -- omassa telineessä olivat tiimalasit 4 kappaletta, joista yksi valutti hiekkansa 15 minuutissa, toinen puolessa tunnissa, kolmas 45...
Muisteltu kertomus lienee Alphonse Daudet'n kokoelmaan Maanantai-tarinoita sisältyvä Viimeinen opetustunti : pikku elsassilaisen kertomus. Maanantai-tarinoita sisältää Daudet'n kuvauksia "elsassilaisten elämästä [Ranskan ja Preussin] sodan aikana iloineen ja suruineen".Viimeinen opetustunti oli mukana WSOY:n Oma lukutaito -sarjan 8. kirjan osiossa Kirjailijat kuvaavat sotaa uutena suomennoksena nimellä Viimeinen koulupäivä, varustettuna selittävällä johdannolla "Entäpä jos jonakin päivänä kävisi niin kuin kävi Itä-Ranskassa vuoden 1871 jälkeen... Siellä on Elsass-Lothringenin maakunta joutunut saksalaisten haltuun...".
Materiaali rosteri on ruostumaton teräs. Tällainen teräs on rautaseos, joka sisältää kromia enemmän kuin 10 prosenttia. Kromi reagoi hapen kanssa ja muodostaa teräksen pinnalle korroosiolta suojaavaan passiivikalvon. Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa kerrotaan, että sana on tullut puhekieleen joko ruotsista (rostfri), saksasta (rostfrei) tai englannista (rustless). Sitä ei pidä sekoittaa englannin sanasta roster johdettuun rosteriin, jolla tarkoitetaan joukkueen kokoonpanoa.Rasterilla sen sijaan tarkoitetaan paino- tai tietotekniikan menetelmiä, joilla muodostetaan värejä ja kuvia pienten kuvapisteiden avulla.
