Kaaosteoria on matematiikan ja fysiikan teoria, joka käsittelee tiettyjen ei-lineaaristen dynaamisten järjestelmien käyttäymistä jotka ilmenevät kaoottisina ja joita tunnetusti luonnehditaan herkkänä alkuolosuhteille (perhosvaikutus). Tämä lause on Wikipedian artikkelista, joka löytyy täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaaosteoria
Opetushallituksen sivuilla sanotaan mm. näin: 1980-luvulla kaaostutkimuksesta on muodostunut oma tieteenalansa, joka tutkii kaoottisia ilmiöitä ja niiden lainalaisuuksia. Kaaosilmiöitä esiintyy hyvin erilaisissa yhteyksissä ja ne koskettavat monia eri tieteenaloja, esimerkiksi fysiikkaa, tekniikkaa, biologiaa, yhteiskuntatieteitä, psykologiaa.
http://www.oph.fi/pageLast.asp?path=1,438,3086,3987,28363,28414,...
Harry Potter –elokuvien näyttelijöille voi varmaankin parhaiten lähettää fanipostia heidän omien nettisivujensa kautta. Daniel Radcliffellä, Emma Watsonilla ja Rupert Grintillä on omat fanisivunsa Internetissä. Sivuilta löytynee osoitteita, joihin voi lähettää terveisiä.
Suomalainen fanisivusto löytyy osoitteesta http://www.hpfanit.vuotis.net/
Sivuilla on keskustelufoorumi, johon liittymällä luultavasti saa vastauksen mihin tahansa Harry Potteria koskevaan kysymykseen.
Kyllä. Unikon siemeniä voi kuivata ja käyttää leivän mausteena.
Oopiumiunikon (Papaver Somniferum) maitiaisnesteessä on yhdisteitä, joita käytetään päihteinä.
Esmeralda on espanjaa ja tarkoittaa 'smaragdia'. Sen englantilainen vastine on Emerald. Esmeralda on harvinainen nimi Suomessa eikä sitä löydy suomalaisesta almanakasta. Valitse nimi lapselle! -kirjassa tosin nimipäiväksi annetaan 8.8. (espanjalaiset nimet). Latviassa Esmeraldan nimipäivää juhlitaan 5.7.
Lähteet:
Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007)
Valitse nimi lapselle! (2. p. 2003)
http://www.yeahbaby.com/
Liettuaa koskevaa kirjallisuutta kannattaa hakea esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä http://www.helmet.fi/. Siinä voi edetä esim. käyttämällä kohtaa aihe, johon voi kirjoittaa sanan 'Liettua' (ruotsalainen aineisto löytyy sanalla 'Litauen'). Seuraavassa vaiheessa hakua voi rajata esim. kielen mukaan sivun alalaidassa olevasta kohdasta rajaa/järjestä hakua. Liettuankielistä kaunokirjallisuutta on käännetty suomeen hyvin vähän. Mainitsen tässä vain kokoelman 'Puiset silmät ja muita liettualaisia novelleja' (ilm. v. 1983) sekä satukokoelman 'Meripihkameren satuja' (1985). Muistelmiakin näyttää olevan vähän: Maria Rolnikaiten kirja 'En voi vaieta' (1966) kertoo Liettuan juutalaisten kohtalosta toisen maailmansodan aikana...
Richard Scarryn v. 1970 ilmestyneessä kirjassa Eläinten joulu on kertomus nimeltä Nallekarhu Kamalus.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy tätä valitettavasti enää vain yksi lainattava kappale Tapiolan kirjaston varastosta, josta voit sen varata itsellesi.
Elvina nimen alkuperä on hämärän peitossa. On oletettu, että se saattaa juontaa juurensa nimistä Alvi(i)na ja Albine. Nimeä on pidetty myös Elviran rinnakkaismuotona. Elviina ja Elvine muodoissa nimi on erittäin harvinainen suomessa.
Lähde: Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus 2007. ISBN: 978-20-7143-2.
Pekka Töpöhäntä on ruotsiksi Pelle Svanslös. Kannattaa olla yhteydessä Föglön kirjastoon, missä osavat kertoa tarkemmin koska heille tulee ao kirjoja. Nettitiedon mukaan siellä on ainakin kirja Alla tiders Pelle Svanslös.
Katso lisää
http://opac.mariehamn.aland.fi/pls/bookit/pkg_www_misc.print_index?in_u…
Puh nr sinne on 018-50348.
Pääkaupunkiseudun MelMet-tietokannasta löytyy vain yksi kirja, joka käsittelee alpakan hoitoa ja kasvatusta:
Sirkkola, Heikki: Alpakkakasvattajan käsikirja. Vet.Eliö julkaisut, 2003.
Seuraavissa julkaisuissa myös käsitellään alpakan kasvatusta. Seuraavat julkaisut löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta: Helsingin Sanomat, Koti ja Moda. Aamulehdestä ja Turun sanomista voi pyytää kaukolainakopiot oman kotikirjaston kautta.
Sjöholm, Emmi: Alpakkabuumi valtasi Helsingin seudun : Helsingin lähikuntiin perustettu jo neljä alpakkatilaa. Helsingin sanomat: 2007-05-29;
Backman, Leila: Alpakat hurmasivat Sannan. Koti: 2005 ; (66) ; 10 ; 8-11;
Laurila, Aila-Liisa: Andien eläin viihtyy hämäläismaisemissa : alpakkatarhaus : lihaa voi syödä, mutta...
Valitettavasti emme pysty selvittämään ko. tekstin tarkkaa alkuperää. Kysymyksessähän on tietysti eräänlainen papin huoneentaulu, jolle oli esikuvia mm. Lutherin Vähässä katekismuksessa, oikeastaan jo Uudessa testamentissa (Kol. 3: 18-25). Tekstissä voi tietenkin helposti todeta muistumia eri lähteistä: Raamatusta, kirkkojärjestyksistä ja -laeista (saarnaajan ja papin velvollisuudet), postilloista (saarnakokoelmista) ja niiden esipuheista sekä papeille suunnatuista pastoraaliteologian oppikirjoista, joita julkaistiin uskonpuhdistuksen jälkeen ensin latinaksi ja sitten ainakin ruotsiksi. Esittämänne tekstimuoto on sinänsä melko uutta kieltä, mutta sillä on epäilemättä vanhempia esikuvia, todennäköisesti ruotsinkielisiä.
Minkähän kunnan kirjastosta lainasi ovat? Ainakaan pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa verkkomaksaminen ei ole mahdollista. Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan lainaajakirjastoon. Kirjastojen yhteystiedot saat täältä:
http://www.kirjastot.fi/
Kuvaus Mouhijärven pitäjästä Turun läänissä -kirja kuuluu Museoviraston kirjaston kokoelmiin. Koska ko kirjasto sijaitsee Helsingissä, emme tilaa kirjaa kaukolainana muualta Suomesta. Helsingissä sijaitsevissa tieteellisissä kirjastoissa, kuten Museoviraston kirjastossa, tulisi asiakkaan itse tehdä varaus, noutaa kirja, jne. Kyseisessä kirjassa on 42 sivua. Museoviraston kirjastossa on muuten myös kirjat Mouhijärvi 1639-1989 ja Mouhijärven seurakunnan vanhemmista vaiheista. Yhteystiedot http://www.nba.fi/fi/kirjasto Muistini mukaan myös kirjassa Sastamalan historia osa 3: 1860-1920 käsitellään Mouhijärveä. Sitäkin on saatavilla Museoviraston kirjastosta. (Mielestäni viime kesänä lomaillessani Mouhijärven lähikunnassa ko kirjaa oli...
Tätä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=09a9…
Rahasta saa myös tietoa seuraavilta www-sivuilta:
http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/tiedotteet/20…
http://www.kolikot.com/uutiset/12
http://www.rahapajamoneta.fi/fi/erikoisrahat_2007
Nettihuutokauppa Huuto.Netissä ja Keltaisessa Pörssissä on myös kolikoita kaupan.
http://www.huuto.net
http://www.keltainenporssi.fi
Tilastokeskuksen rahan arvon muutostaulukosta http://www.tilastokeskus.fi/til/eki/2006/eki_2006_2007-01-17_tau_001.ht… , löytyy kerroin, millä kunkin vuoden markkasumma voidaan muuttaa nykyrahaksi. Lisää tietoa voi kysyä Tilastokeskuksen tietopalvelusta http://www.stat.fi/tup/kirjasto_palvelut/tietopalvelu.html , puh. (09)1734 2220.
Kysymäänne kirjaa löytyy Frank-monihaun mukaan ainakin Porvoosta, Lahdesta, Porista ja Rovaniemeltä. Pasilan varaston kappale on tosiaankin kadonnut. Kirjasta voi jättää kaukolainatilauksen.
Lisätietoja kaukolainauksesta http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Valitettavasti kirjastojen kautta ei kysymääsi nuottia löydy. - Kotimaisten elokuvien musiikkia ilmestyy nuoteilla kollegan mukaan hyvin harvoin. Ilmeisesti tämä kappale ei ole ehtinyt vielä mihinkään muihin kokoelmiin.
Kysymyksessä on luultavasti englantilainen 1500-luvulla elänyt runoilija Edmund Spenser. Häneltä on suomennettu vain muutamia runoja tai runojen osia. Näitä runoja löytyy kirjoista "Maailmankirjallisuuden kultainen kirja III" sekä "Tuhat laulujen vuotta".
Kyseisiä säkeitä ei kuitenkaan löydy näistä käännöksistä. Oletettavasti kääntäjä on itse suomentanut kirjassa olevat säkeet.
Kirjavarastosta Pasilasta löytyy Edmund Spenseriltä englanniksi "The Poetical Works of Edmund Spenser".
Suomen ensimmäisenä yleisenä kirjastona pidetään Vaasan Luku-kirjastoa, joka perustettiin 1794 Vaasan Luku-seuran osakkaiden toimesta. Lukuseurojen ohella Suomeen levisi myös kansankirjastoaatteita, joiden tarkoituksena oli perustaa kirjastoja maalaisväestön käyttöön. Ensimmäisenä kansankirjastona pidetään Anjalan Regina-koulun yhteyteen n. v. 1804 perustettua Regina-koulun kirjastoa. Viipurilainen kauppapalvelija Juho Pynninen perusti v. 1845 Viipuriin kansankirjaston.
Erkylän kartanon omistaja vapaaherra J.R. Munck perusti Suomen ensimmäisen suomenkielisen kansakoulun ns. Eskon koulun v. 1857. J.R. Munck pani myös alulle seudun ensimmäisen lainakirjaston lahjoittamalla Eskon koululle v. 1861 171 teosta, joita kyläläisetkin saattoivat...
Kyseessä voisi olla Paavo Rintalan runo Siltojen laulu, joka on julkaistu Oulun lyseon kirjallisuuskerhon julkaisussa Runon nuoruus, Oulu 1952, s. 79-80. Teoksessa on myös muita Rintalan nuoruudenrunoja. Paavo Rintalasta ja hänen teoksistaan löytyy tietoa Oulun kaupunginkirjaston tuottamassa Kirjailijat Oulussa -sivustossa, http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/rintala/ , myös lyseolaisajasta, http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/rintala/lyseo.htm .
