Voit kaukolainata levyn Lappeenrantaan. Kaukolainaus tehdään oman kirjaston kautta. Kysy kirjastostasi kaukolainauksesta:
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=11844 tai
kaukopalvelu@lappeenranta.fi
Ainakin näistä kirjoista saat tietoa. Voit pyytää aineistoa kaukolainaksi kotikirjastosi kautta.
Tuhat ja yksi kieltä pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa : selvitys varhaiskasvatuksen monikulttuurisuustilanteesta kunnan järjestämässä päivähoidossa pääkaupunkiseudulla helmikuussa 2005 / Niina Remsu
Maahanmuuttajatyön kehittäminen päivähoidossa / Mirkka Rouhio ... [et al.], on myös netitse luettavana:
http://www.hel2.fi/Sosv/julkaisu/selvitykset/2005/9_maahanmuutt.pdf
Maahanmuuttajatyön käsikirja / Marja-Liisa Hytönen .. [et al.]
Näkökulmia maahanmuuttajaperheen ja päivähoidon väliseen yhteistyöhön / Ingeborg Ekroos, Saija Hassinen (AMK-opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu)
Myös lehtiartikkeleita aiheestasi on:...
Aina voit ottaa yhteyttä kirjastoon vaikka puhelimitse tai käydä paikan päällä ja kysyä varausasioista. Voit myös tarkistaa asian itse: Jos olet hankkinut kirjastokortillesi 4-numeroisen tunnusluvun eli PIN-koodin, pääset Internetistä http://www.helmet.fi/ sivulta kirjautumaan "omiin tietoihin". Sitä kautta voit paitsi tehdä varauksia, myös tarkistaa niiden tilanteen.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen varauksiin ei automaattisesti tule päättymispäivää - mutta jos niin haluaa, sen voi varaukselle laittaa. Jos varaukselle on määritelty viimeinen voimassaolopäivä, sitä ei pysty itse muuttamaan HelMetin kautta, mutta kirjastossa virkailija voi päivämäärän muuttaa tai poistaa.
Vaikka usein on niinkin, ettei varausjonoa ole lainkaan, on...
Rahan arvosta on usein kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiempia kysymyksiä ja vastauksia voi selailla palvelun arkistossa os. http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp . Kirjoita hakusanaksi: rahanarvo.
Suomen rahojen arvohintoja voi tarkistaa kirjasta:
Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas, 9. p., Suomen numismaattinen yhdistys 2004.
Sen mukaan vuoden 1963 paperimarkan arvo on 0,50 - 12 euroa kuntoluokasta ja numerosarjasta riippuen.
Astrid Lindgren julkaisi kirjansa Ronja rövardotter, eli Ronja ryövärintytär vuonna 1981 ja jo 12 vuotta myöhemmin Ronja-nimi oli niin suosittu Ruotsissa, että sai oman nimipäivän. Ronja-nimellä on Norlantilaista alkuperää. Astrid Lindgren otti kaksi tavua Juronjaure järvinimestä kun hän keksi Ronja-nimen.
Katso lisdää kirjasta Malmsten, Andres: Svenska namnboken, 1996
Suomalaisten rahojen hintatietoja on ainakin seuraavassa teoksessa: "Suomen rahat arviohintoineen 2005". Se näkyy olevan myös Anjalankosken kirjastossa. Rahojen hinta-arvioista on kysytty usein aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Voit selata Arkistosta aikaisempia kysymyksiä ja vastauksia tästä osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita hakusanaksi: rahat.
Täältä Hämeenlinnan pääkirjastosta löytyy Pauli Kudelin ja Mari Kyyhkysen Einverstanden 2, jossa on kirja ja kaksi cd-levyä mukana. Ei siis DVD-aineistoa kirjan lisäksi. Tämän vastauksen lähettämisen hetkellä kurssi on lainattavissa.
Alexandra tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa puolustajatarta tai suojelijatarta. Se on Alexanderin sisarnimi.
Alina-nimellä on useita mahdollisia juuria. Se voi olla lyhentymä Adelinasta tai Helenasta/Helenestä. Adelina puolestaan on lyhentymä Adelheidista, joka tulee saksan kielestä ja tarkoittaa jalosäätyistä tai jalomielistä kaunotarta. Helena/Helene on kreikkalaisessa mytologiassa ylijumala Zeuksen tytär, ja nimen lähtökohta on ilmeisesti kreikan sana helios, aurinko.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 2001.
Kuvia 1970-luvun muodista löydät Googlen kuvahausta hakusanoilla: fashion 70’s.
Suomenkielisiä kuvauksia 70-luvun muodista voit lukea mm. seuraavilta verkkosivuilta:
http://www.jyvaskyla.fi/ksmuseo/haloo/nuoriso/70muoti1.htm
http://plaza.fi/ellit/tyylinmetsastajat/oppaat/kauneusihanteet-1960-70-…
Muodin historiasta on kirjastoissa saatavilla myös kirjallisuutta. Tässä muutama vihje 70-luvun muotia käsittelevistä kirjoista:
-Täältä tulee nuoriso!: 1950-79, toim. Kai Häggman, WSOY 2006
-Peacock, John: Fashion sourcebooks: The 1970s, Thames and Hudson 1997
-70s fashion/vintage fashion and beauty ads, ed. Jim Heimann, Taschen 2006
The Library of Parliament do have some papercopies of Finnish law texts. The Contracts of Employment Act (320/70) are availabe as a printed version too.
Would you please send us your contact information. We send you papercopies.
Our address is
library.informationservice@parliament.fi
Riitta on mahdollisesti peräisin italialaisesta Margareta-nimen lyhentymästä Rita. Kansanvalistusseuran kalenterissa nimi on ollut jo vuonna 1882. Riitta-nimi on tunnettu Suomessa siis 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Almanakkaan Riitta-nimi otettiin vuonna 1950, kun se oli käynyt yleiseksi. Nimipäiväksi tuli 1.2. eli sama kuin Birgitta-nimellä. Riitta-nimi on liitetty siis myös Birgittaan ja
Bri(i)ttaan ja sitä on käytetty myös Pirkon kutsumanimenä. Muunnoksina on käytetty sekä nimiä Riita että Riitu. Nimi on usein alkuosana myös yhdysnimissä, esim. Riitta-Liisa. Vuonna 1969 Riitta-nimi oli tyttöjen nimien suosituin, sen jälkeen nimen suosio on laantunut. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default....
Itse arvelin niiden kuivuutta ja niiden sisältämiä mausteita syyksi. Käännyin kuitenkin Marttojen keskustelupalstan ruokanurkan puoleen osoitteessa http://www.martat.fi ja siellä todettiin vahvojen mausteiden kuten neilikan ja mustapippurin edistävän säilyvyyttä. Kuivien pikkuleipien todettiin säilyvän kuivissa olosuhteissa pitkään. Esim Hanna-tädin kakkuja ja kaneliässiä voi säilyttää peltipurkissa ranskanleipäpalan kanssa. Silloin leipäpala imee kosteuden ja piparit, tms pysyvät kuivina. Leipäpala pitää vaihtaa välillä, jos olosuhteet ovat kosteammat. Toinen keskustelija totesi myös sokerin käytön vaikuttavan säilyvyyteen.
Helsingin kaupunginkirjastoon on tulossa kolme kappaletta tiedustelemaanne kirjaa: Levine, Judith: Not buying it : My year without shopping. Kirjan ilmestymisajankohdaksi on ilmoitettu Helmikuu, 2007, joten on mahdotonta sanoa tarkkaa ajankohtaa siitä milloin kirja ilmesyy Helmet-tietokantaan. Heti kun ensimmäinen nide ilmestyy tietokantaan siitä voi tehdä varauksen. Kannattaa siis seurata tilanna verkko-osoittessa: www.helmet.fi
Edit Piafin esittämät laulut löytyvät mm seuraavissa nuottijulkaisussa:
- Top Edith Piaf : Paroles et musique avec accompagnement piano / Edith Piaf
- 20 ans de succes 60-80: Collection de 110 succes vol.III
- Les grands succes d'Edith Piaf
- EDITH PIAF CHANTE CHARLES DUMONT
Kannattaa ottaa yhteyttä Tornion kaupunginkirjaston musiikkiosastolle, puh Puh. 016-432 431
Katso lisää
http://www.tornio.fi/kirjasto/musa.htm
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=piaf&m=7&l=&Da=&Db=&b=&SORT=D&…
Yleisradion sivuilla kerrotaan, että sarja perustuu
amerikkalaiseen kirjasarjaan, jonka ovat kirjoittaneet
Jessica Fletcher ja Donald Bain.
http://www.yle.fi/ulkomaiset/sarjat_ao.php?id=284
Wikipediasta löytyvät Jessica Fletcherin sivut
http://en.wikipedia.org/wiki/Jessica_Fletcher
Niistä käy ilmi, että Jessica on fiktiivinen hahmo CBS-televisiyhtiön sarjassa "Murder, she wrote", 1980- ja 1990-luvuilla. Sivulla on lueteltu kaikki Fletcherin kirjoittamat kirjat, jotka on mainittu tv-arjassa.
Donald Bain on kirjoittanut sarjan käsikirjoitukset/kirjat, joita ei ole suomennettu. Donald Bainin kotisivujen osoite on http://www.donaldbain.com/
"Murder she wrote" -kirjoja on saatavana englannin kielellä mm. Amazon-kirjakaupasta.
Osoitteesta http://www.kaypahoito.fi/ löydät suomalaisten lääkäreiden tekemiä yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Hae kirjoittamalla hakulaatikkoon sana endometrioosi.
Harakanpesä löytyy esim. Pohjanpään Metsän satuja -nimisestä eläinrunoja sisältävästä kokoelmasta. Runo on luettavissa myös Internetissä esim. seuraavilla www-sivuilla:
http://pagistaan.blogspot.com/2006_03_01_archive.html
http://www.tkukoulu.fi/~aiholmen/sanapontto/herkonrunot.htm
Me emme kirjoita esitelmiä, mutta annamme tietoja teoksista, joiden pohjalta voi kirjoittaa esitelmän. Tässä peruistietoa sinulle:
Englantilainen kirjailija Enid Blyton (oik. Darrell-Waters) syntyi v. 1896 ja kuoli v. 1968. Hän kirjoitti yli 600 teosta. Suomeksi käännetyt löytyvät kansallisbibliografia Fennicasta. Tunnetuimpia ovat Viisikko-, Salaisuus-, Seikkailu- ja Sos-sarjat.
Kysy lisää lähikirjastostasi!
http://finna.fi
http://www.kirjasto.sci.fi/eblyton.htm
Sakari Virkkusen Suomalainen fraasisanakirja (Otava 1974) antaa fraasille "Jo otti ohraleipä" seuraavan merkityksen: oik. ohrainen, niukkajyväinen leipä; kun käy huonosti.
1850-luvulla oli voimassa vuoden 1734 laki. 1860-luvulla rikoslakiin tehtiin joitain muutoksia, mutta varsinaisesti varsinaisest uusi rikoslaki säädettiin 1889.
Vuoden 1734 laki löytyy näköispainoksena ja nykyasuisena versiona julkaisusta Ruotzin Waldacunnan Laki 1734. Vuoden 1889 laki löytyy Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksista nro 54.
