Kirjastossamme käytettävät hakusanat on valittu Kansalliskirjaston ylläpitämästä asiasanastosta YSAsta (Yleinen suomalainen asiasanasto, lisätietoja vesa.lib.helsinki.fi). Ehdottamistanne hakusanoista ainoastaan anoreksia ja bulimia löytyvät sieltä. Sivujen kautta voitte tehdä ehdotuksia asiasanaston luetteloon lisättäväksi. Hakusanat ovat pääasiassa monikossa.
Anoreksian ja bulimian sijaan kirja on luetteloitu ainoastaan asiasanalla syömishäiriöt, koska kirjaan tutustuttaessa ei ole ilmeisesti katsottu sen koskevan anoreksiaa tai bulimiaa, vaan muuta syömishäiriötä.
Sanahakua käytettäessä kirja löytyy myös ehdottamallanne "anonyymit ylensyöjät", koska sanahaku etsii kaikista kirjan tiedoista.
Listauksen kirjoista löydätte osoitteessa http://www.helmet.fi Valitkaa Sanahaku, kirjoittakaa hakukenttään Coookson Catherine, valitkaa pudotusvalikosta aineistomuodoksi kirja, kieleksi suomi ja klikatkaa painiketta Hae. Näin saatte pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmiin kuuluvat kirjat listattuina, sisältäen varmasti kaikki tämän suositun kirjailijan suomennetut kirjat.
Marilyn Kayen Replica-sarjan kirjat on luokiteltu ainakin Kirkes-kirjastoissa nuorten jännityskirjallisuudeksi. Toisaalta näitä kirjoja voidaan aiheidensa peruteella pitää myös tieteiskirjallisuutena.
Kirjallisuuden lajit eivät ole aina ihan yksiselitteisiä; yksi ja sama kirja voidaan lukea kuuluvaksi useampaankin lajityyppiin. Eri lukijatkin voivat mieltää saman kirjan eri lailla ja pitää eri teemoja kirjassa keskeisinä. Replica-sarja edustanee kuitenkin ensisijaisesti jännityskirjallisuuden lajityyppiä.
Aivan Viipurin pamauksen ajalta olevaa karttakuvaa Viipurin linnoituksesta ei löytynyt, mutta kapteeni N. Granbergin vuonna 1940 piirtämä rekonstruktio, joka kuvaa Viipuria noin v. 1550 on kirjoissa Teperi, Jouko : Viipurin pamaus, 1992 ja Viipurin linna, 1976. Jälkimmäisessä kirjassa on sanallisesti selitetty, miten Knut Possen puolustama Viipuri poikkesi piirroksesta.
Enid Blytonin Viisikko-kirjoista on tehty useampiakin elokuva- ja televisiosarjaversioita. Suomeksi on ilmestynyt vuonna 2004 viisi dvd-levyä, joihin sisältynee suurin osa Viisikoista elokuvaversioina.
Viisikko seikkailee 1 sisältää elokuvat: Viisikko aarresaarella ; Viisikko pulassa ; Viisikko joutuu ansaan ; Viisikko ja aavejuna ; Viisikko ja linnan aarre.
Viisikko seikkailee 2 sisältää elokuvat: Viisikko ja salakuljettajat ; Viisikon uudet seikkailut ; Viisikko pelastaa salaisuuden ; Viisikko löytää jäljen ; Viisikko ja lapsenryöstäjät ; Viisikko vanhassa majakassa.
Viisikko seikkailee 3 sisältää elokuvat: Viisikko lähtee merelle ; Viisikko karkuteillä ; Viisikko salaperäisellä nummella ; Viisikko vuoristossa.
Viisikko seikkailee 4...
NetMot sanakirjaston Collins English Dictionary antaa sanalla Syriac vastaukseksi vapaasti suomennettuna seuraavaa: Aramean kielen murre, jota puhuttiin Syyriassa n. 13:lle vuosisadalle A.D. asti ja se on edelleen käytössä tiettyjen bysanttilaisten kirkkojen liturgisena kielenä. Kirja Uusi suomi-englanti suursanakirja, ISBN 9510121584, kertoo sanan Syriac tarkoittavan syyrian kieltä.
Merenneidoista on hiljattain ilmestynyt erinomainen hakuteos: Niinisalo, Suvi, Vedenneitojen lähteillä, Jyväskylä 2006, ISBN: 9517964412. Pääkaupunkiseudun yhteishakemistosta osoitteessa www.helmet.fi näet teoksen saatavuuden seuraavasti: kirjoita etusivulle kohtaan ISBN edellä annettu ISBN-numero niin näet mihin teos on hankittu, varaus-laatikkoa klikkaamalla sen voi varata haluamaansa kirjastoon (tarvitaan kirjastokortin numero sekä siihen liitetty 4-numeroinen pinkoodi eli tunnusluku , varaus maksaa 50 snt noudettaessa) Muita kirjoja voi selata samassa hakemistossa klikkaamalla etusivun sanahakua ja kirjoittamalla siihen: merenneidot (tai vedenneidot).
Kalenterivuodessa on kaksi nimipäivätöntä päivää: joulupäivä (25.12.) ja uudenvuodenpäivä. Kristillisen perinteen mukaan näinä päivinä ei Jeesuksen nimen rinnalle aseteta muita nimiä. Kristillinen uudenvuodenpäivä on Jeesuksen nimen saamisen päivä. (Lähteet: Pentti Lempiäinen, Pyhät ajat ja Reijo Ylimys, Pyhän vuoden pyhät)
Mäkihypyn pituusennätyksistä löytyy tietoa Suomen Hiihtoliiton sivuilta (https://www.hiihtoliitto.fi/makihyppy-yhdistetty/makihyppy-yhdistetty/h…). Sieltä selviää muun muassa, että ensimmäinen suomalainen 200 metrin rajan ylittänyt oli Toni Nieminen.
Hauska kuulla, että pidit kirjoista. Sarjan virallinen nimi on muuten Korppikartanon salat. Olin yhteydessä Helsingin kaupunginkirjaston hankinta- ja luettelointitoimistoon. Kolmatta osaa ei ole vielä tarjottukaan kirjastoille. Ehkä Huntington paraikaa kirjoittaa sitä. Voit rauhallisin mielin luottaa siihen, että tilaamme sen kirjastoon sarjan aikaisempien osien jatkoksi.
Kaarlo Kramsu on tosiaan kirjoittanut useampia Nuijasotaan liittyviä runoelmia mm. Ilkka, Jaakkima Berends, Santavuoren tappelu, Tarina, Hannu Krankka ja Taneli Luukkonen. Mutta kysymänne runo ei ole Kaarlo Kramsun vaan Kasimir Leinon.
Runo on osa Leinon sarjasta Historiallisia kuvia, 1. Olavinlinnan edustalla. Runo on julkaistu mm. kokoelmassa Leino, Kasimir, Runoja, Otava, 1899.
Runo on julkaistu myös nimellä Savon nuijapäät teoksessa Suomen kirja, kansakoulun lukukirja II, Otava, 1904.
Molemmat kirjat löytyvät esimerkiksi Pasilan kirjavarastosta ja saatavuuden voitte tarkistaa HelMet-aineistohausta, http://www.helmet.fi .
DANIEL on heprealainen nimi, Raamatun Vanhassa testamentissa tunnetaan ainakin kolme Danielia. Nimen merkitys on 'Jumala on tuomarini'. Nimi on eri kielialueilla yleistynyt 1600-luvulta lähtien, joskin tiedetään, että ainakin Englannissa sitä on käytetty jo 1100-luvulta lähtien. Danielin nimipäivä 11.12. (suomalaisissa kalentereissa vuodesta 1708 lähtien) on alkuaan 11.12.493 Samothrakeen saarella kuolleen samannimisen pylväspyhimyksen muistopäivä. Nimen suomalaisia muunnelmia ovat mm. Taneli, Tani, Tane.
KRISTIAN on muunnos latinalaisesta nimestä Christianus 'kristitty'. Nimi on ollut suosittu alasaksalaisella ja pohjoismaisella kielialueella, mm. Tanskassa hallitsijanimenä. Suomalaisia muunelmia on mm. Risto.///LÄHDE: Etunimet / Kustaa...
Maailman luonto –sarjassa osassa Nisäkkäät 1.: löytyy sivulta 64 alkaen ”Isot ihmisapinat”-osasto. Orangista kerrotaan otsikolla ”Oranki – metsien ihminen” kuudella suurella sivulla upein värivalokuvin (ss .66-71) Teoksen ISBN on 951-35-6493-2.
Teoksen saatavuuden näet pääkaupunkiseudulla osoitteesta www.helmet.fi. Kirjoita etusivulle annettu ISBN-numero, niin näet mistä teos löytyy. Helmet-etusivulta voit klikata lisäksi sanahakua ja kirjoittaa siihen vaikkapa ihmisapinat, niin löydät lisää aineistoa eri kielillä.
June-nimi on todella englanninkielisissä maissa käytetty naisennimi, joskaan ei erityisen suosittu. Suomessa annettavista etunimistä säädetään Nimilain pykälässä 32 b. (Lakiteksti löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/, jossa voi pikahaku-kohtaan kirjoittaa 'nimilaki'). Esteenä June-nimelle voisi olla se, että se tulkitaan "muodoltaan tai kirjoitustavaltaan kotimaisen nimikäytännön vastaiseksi". Nähdäkseni nimen voi luontevasti ääntää ja taivuttaa suomalaisittain, joten uskoisin, että tämä rajoitus nimenannolle ei liene voimassa. Asiaa auttaa, jos lapsella on "kansalaisuutensa, perhesuhteidensa tai muun erityisen seikan perusteella yhteys vieraaseen valtioon ja esitetty etunimi vastaa sanotussa valtiossa noudatettua...
Valokuvaaja Greg Gormanin teoksia ei ole Suomen kirjastojen kokoelmissa. Taideteollisen korkeakoulun kirjastossa Helsingissä on teos nimeltä Visual aid (toimittanut James Danziger, 1986), jonka kuvista osa on Greg Gormanin valokuvia.
Ruotsin kansalliskirjaston kokoelmissa on Gormanin teos nimeltä
Visual merchandising and store design workbook : merchandising, fixturing and lighting: create visual excitement for retail stores.
Kysymiäsi kirjoja on pääasiassa Keski-Euroopan ja Yhdysvaltain kirjastoissa. Kirjoja voi kaukolainata oman kunnan kirjaston kautta, mutta Turun kaupunginkirjaston tilaava kaukopalvelu on pääkirjaston muuton takia suljettu maaliskuuhun 2007 asti. Ota yhteyttä kirjastoon täältä:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?...
