Raimo Salokankaan Ylistarolaisten historiassa kerrotaan Ylistaron Untamala-nimestä seuraavaa:
Vanhimmissa lähteissä nimi on ollut muodossa Undamåla eli Untamola, Untamon paikka. Kirjan mukaan joku Untamo on antanut aiheen ruveta kutsumaan paikkaa Untamalaksi ja nimi on luultavasti tullut käyttöön jo varhain, koska 1500-luvun puolivälistä alkavat kirjalliset lähteet eivät tunne ainakaan Ylistarosta sen nimisiä ihmisiä.
Samassa kirjassa käsitellään myös Armas Luukon nimistövertailu-teoriaa, jonka mukaan Etelä-Pohjanmaalle olisi tullut uusia asukkaita Hämeestä ja Ylä-Satakunnasta, jotka olisivat nimenneet uusia asuinpaikkojaan samoilla nimillä kuin entisiä. Sillä olisi selitettävissä näillä alueilla ja Etelä-Pohjanmaalla käytössä olevat samat...
Lastenkirjojen kuvituksesta löytyy tietoja mm. kirjoista Kuvituksen monet muodot (2002) ja Tutkiva katse kuvakirjaan (2001); jälkimmäisessä on myös Riitta Oittisen artikkeli Kääntäjä kääntää kuvia.
Suomalaisista lastenkirjankuvittajista on tehty kaksi matrikkelityyppistä kirjaa: Mielikuvia (v. 1989) ja Kotimaisia lastenkirjankuvittajia (v. 2002).
Lisää kirjoja löytyy kirjastojen tietokannoista asiasanoilla/aiheella lastenkirjallisuus ja kuvitus tai lastenkirjallisuus ja kuvittajat.
Internetistä löytyi mm. sivusto www.kuvittajat.fi, josta ilmeni, että kuvittajilla on oma yhdistys ja jäsenlehti Kuvittaja, sekä kuvakirjatietokanta Kirjavainen, jonka on tehnyt Joensuun kaupunginkirjasto (kirjavainen.jns.fi). Makupalat-linkkisivuston kautta...
Jos alla olevan teoksen bibliografiset tiedot ovat oikein eli jos tuo on etsimänne teos, sen saa kaukolainattua oman lähikirjaston kautta. Sähköpostiliitteenä lähetettävää tiedostoa ei ole saatavilla.
Nimeke: Tampereen jugend näyttely : Tampereen taidemuseo 7.10-28.11.73 / Työryhmä: Anneli Ilmonen, Paula Kivinen & Tauno Tarna
Julkaistu: [Tampere] , 1973
Ulkoasu: 250 p. : ill.
ISBN: 951-99021-1-2
Esimerkiksi teoksessa Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas löytyy tietoa rahojen arvosta. Kirja on ei-kaupallisen tahon julkaisema luettelo eivätkä siinä mainitut hinnat ole osto- tai myyntihintoja vaan objektiivisia arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Virittäjä-lehdessä 1&2, 1920 on T. I. Itkosen artikkeli Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella ( s. 1-57 s.). Siinä
viitataan Saija-alkuisiin paikannimiin eri puolilla Suomea (Hartola, Kittilä) ja kerrotaan että nimi on muinainen miehennimi Kemin-lapissa ja siitä johtuu sukunimi Saijets. Inarissa tunnetaan myös taruolento nimeltään
Caijadž.
Koivu on saameksi soahki, nuri k. látnjá, tunturik. lageš, laho k. stohkki ; koivupölkkŧ. čoska ja koivuselänne. maras ; koivikko soahkevuovdi (koivumetsä)
ILmari Mattus kirjoittaa Erämaan paikannimistö -artikkelissa (Tapio Tynyksen toimittama "Vätsäri", 2000):
Sainiemi, Cainjarga, Akulahden rannalla. Muistitiedon mukaan Caija-niminen pakanuudenaikainen mies on elänyt Inarissa (s. 304...
Kokeile Sanojen aika kirjailijatietokantaa: http://kirjailijat.kirjastot.fi
Voit hakea useilla eri tavoilla (hakupainike on sivun yläosassa). Hae vaikkapa kirjailijoita ja valitse asiasanaksi "nuoret". Tai hae suoraan teoksia ja valitse sopiva asiasana. Sanojen ajasta saat myös tarkempaa tietoja kirjailijoista ja kirjoista, arvosteluja ja linkkejä.
Verkosta löytyy myös suosituslistoja ja luetteloita aihepiireittäin, esimerkiksi:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kirjaluettelot.shtml
http://haku.netlibris.fi/kirjat/search3.htm
http://kurikka.fi/koulut/kirjasto/kirjavinkkeja/murkut.htm
http://www.kuopio.fi/kirjasto/Nuoret/nuoret.htm
Tiedot tarkistettu Suomen kansallisbibliografia Fennicasta:
Rev. Peale: The Power of Positive Thinking
Tekijä(t): Peale, Norman Vincent
Teoksen nimi: Onnellisen elämän edellytykset / Norman Vincent Peale ; [suom. Taito Seila]
Julkaisija: Vaasa : Edes , 1975 : Fram
Ulkoasu: 303 s. ; 21 cm
Alkuteos: The power of positive thinking
Lisäpainos: 3. p. 1982. - 3. p. [i.e. 4. p.] 1988
Aineisto: kirja
ISBN: 951-9060-03-0 (sid.)
SAMALLA ALKUPERÄISTEOS JULKAISTU MYÖS SEURAAVIN TIEDOIN:
Tekijä(t): Peale, Norman Vincent
Teoksen nimi: Ole oman onnesi seppä / Norman Vincent Peale ; suomentanut Tytti Träff
Julkaisija: Hämeenlinna : Karisto , 1999
Ulkoasu: 284 s. ; 22 cm
Alkuteos: The power of positive thinking
Aineisto: kirja
ISBN: 951-23-3887-4 (sid.)...
Laulu löytyy kokoelmasta Joulun odotuksessa (julk. Naiskuoroliitto, 2001, M-55005-380-9))nimellä Betlehemin seimelle. Kokoelma on lainattavissa Joensuun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta (tällä hetkellä lainassa, ep. 18.10.2006).
Kokoelmasta "Taas kaikki kauniit muistot : joululaulujen taustat ja tarinat" (WSOY 1982, ISBN 951-0-11444-8)löytyy
s. 131 H. Klemetin sovitus suom. kansansävelmästä, joka alkaa sanoin "Tulemme, Jeesus, pienoises, nyt Beetlehemiin seimelles". Kokoelma on Limingan kirjastossa.
Auttajasyndroomaa kannattanee lähteä tutkimaan eri ammattiryhmien (kirkon työntekijät, opettajat, sosiaalityöntekijät ym.) työtä kuvaavien teosten kautta. Hakusanoina voi käyttää hoitotyö, sosiaalityö, vapaaehtoistyö jne. yhdistettyinä etiikka, ammattikuva, sosiaaliset suhteet, psykologia, motiivit ym. Seuraavissa teoksissa on ainakin aihetta käsitelty:
Piiroinen, Hannu: Epävarmuus, muutos ja ammatilliset jännitteet. Jyväskylän yliopisto, 2005 (väitöskirja).
Haapakoski Paavo. 1989. Auttajasyndrooma auttajan ongelmana. Teoksessa: Sielunhoidon
aikakauskirja 2/1989
Tommy Hellsten, Salme Blomster ja Martti Lindqvist ovat teoksissaan myös käsitelleet auttamistyön ongelmia ja etiikkaa.
Kirjaa on lainattavana Kansalliskirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/ sekä Museoviraston kirjastossa http://www.nba.fi/fi/kirjasto. Molemmissa kirjastoissa teos on paikalla, laina-aika on 28 vuorokautta.
Helsingin yliopiston kirjastojen Helka-tietokanta:
http://finna.fi
Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa on yksi pelkästään neulahuovutusta käsittelevä teos:
Mäkelä, Terttu: Neulahuovutus : kaunista ja kivaa nopeasti ja helposti neulalla huovuttamalla. Helsinki : WSOY, 2005
Lahden kaupunginkirjastossa käännöstyötä käsitteleviä kirjoja on kahdessa luokassa: luokassa 87.5 erityisesti tietokirjallisuuden kääntämistä ja yleensä käännöstyötä koskevaa kirjallisuutta ja luokassa 86.07 on kaunokirjallisuuden kääntämistä koskevaa kirjallisuutta.
Luokasta 86.07:
Bassnet, Susan: Teoksesta toiseen : johdatus kirjallisuuden kääntämiseen ;
Käännöskirjallisuus ja sen kritiikki ;
Lyriikan kääntämisestä : kääntäjäseminaari Jyväskylässä 26.6.-27.6.1981 ;
Maailmankirjallisuuden ja sen klassikkojen suomentamisesta : kääntäjäseminaari Jyväskylässä 5.-6.7.1985 ;
Näkökulmia kaunokirjallisuuden kääntämiseen
Oittinen, Riitta: I am me - I am other : on the dialogics of translating for children ;
Oittinen, Riitta: Kääntäjän karnevaali...
Kustaa Vilkuna kertoo teoksessaan Etunimet (1990) mm., että Edvin-nimi tulee muinaisenglannin Eadwine-nimestä (ead = "rikas", "onnellinen", wine = "ystävä"). Uljasta puolestaan pidetään kreikkalaisen Ptolemaios ("sotaisa, sodanhaluinen")-nimen suomalaisena vastineena.
Lisää nimikirjoja löydät Turun kaupunginkirjaston Aino-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/aino kirjoittamalla asiasanakenttään termi etunimet.
Viittomakielen ohjaajan tutkinto on vielä melko uusi, sillä ensimmäiset viittomakielen ohjaajat valmistuivat keväällä 2004. Tutkittua tietoa ohjaajien sijoittumisesta työelämään ei vielä löydy paljoa.
Aihetta käsitellään seuraavassa Turun kristillisen opiston opinnäytetyössä:
Kauranen, Noora & Lindholm, Heidi
Mitä huominen tuo tullessaan? viittomakielen ohjaajan
tulevaisuudennäkymät
Opinnäyte on lainattavissa Diakonia-AMK:n Turun kirjastosta.
Viittomakielen ohjaajan opintoja ja työelämään sijoittumista esitellään mm. seuraavilla sivuilla:
http://www.psko.fi/viitomaperus.html
http://www.tk-opisto.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00010388
YLE on esittänyt kanadalaista 13-osaista tv-sarjaa Anna ystävämme (Anne of Green Gables) viitisen kertaa, eikä heillä ole uusintasuunnitelmaa sen esittämisestä. Tarkistin suurimpien kirjastojen aineistotietokannoista eikä kellään ole muuta videota kyseisestä sarjasta kuin mustavalkoelokuva 1930-luvulta. Oulun kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osaston videohankinnoista vastaava henkilö kertoi, että kyseistä tv-sarjaa ei ole ollut tarjolla kirjastoille hankittavaksi.
Kirjassa Islamilainen kulttuuri (1998) s. 34-35 on luku Avioliiton solmiminen.Kirsteen Rogersin kirjasa The Usborne internet-linked encyclopedia of world religions s. 77 on yhden palstan verran " Marriage ceremonies", jossa on linkki www.usborne-quicklinks. com for a link to the Zawaj Web site where you can find descriptions and photographs of weddings from around teh Muslim world.
Jan on yksi Johannes -nimen muotoja. Heprasta tuleva nimi Johannes tarkoittaa "Jumala on armollinen".
Lisätietoja nimestäsi ja sen käytösä eri maissa ja maakunissa löytyy mm. seuraavista teoksista:
Lempiäinen: Suuri nimikirja ja Vilkuna: Etunimet.
Reijo Pajamon nuottikirjassa "Taas kaikki kauniit muistot : joululaulujen taustat ja tarinat" on s. 131 H. Klemetin sovittama suom. kansansävelmä, joka saattaisi olla ko. Seimen lapsi. Sanat tosin alkavat "tulemme, Jeesus, pienoises", sävel ei ole se kaikista tutuin.
Olisiko kyseessä tämä?
Lisa Banimilta on suomennettu viisi kirjaa. Teokset sijoittuvat koulumaailmaan.
Yksityisetsivä McGuire(2004), aiheena mm. kiusaaminen ja nimettömät kirjeet.
Älykkötytön arvoitus(2005), aiheena katoaminen ja erilaisuus
Tiedeleirin tapaus(2005), aiheena kesäleiri.
Suuri koirajahti(2006), aiheena löytöeläimet.
Operaatio ihastus (2006), aiheena kauneuskilpailut.
Kirjailijasta ei valitettavasti löytynyt tarkempia tietoja.
Kirjat perustuvat Terri Minskyn luomaan tv-sarjaan Lizzie McGuire. Lisäksi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lizzie_McGuire
Lisa Banimin lisäksi sarjan pohjalta ovat kirjoittaneet Kiki Thorpe, Kirsten Larsen, Jasmine Jones ja Kim Ostrow.
