Vuorela on yleistynyt talonnimenä vasta 1800-luvulla. Varhaisimmat tiedot ovat Etelä-Pohjanmaalta. Talon nimestä Vuorela on siirtynyt tarkoittamaan myös asukkaita. Vuorelaksi on myös vaihdettu useita ruotsalaisia sukunimiä nimenmuutoissa. Kirjastoista löytyy nimikirjoja esim. Mikkonen, Pirjo : Sukunimet, Uusi suomalainen nimikirja, joista voi tutkia aiheesta lisää.
Helsingin seudun kirjastoista ei näytä löytyvän Åke Lindmanin Harjunpää ja kiusantekijät -elokuvaa. Helsingin seudulla sitä on saatavilla äänikirjana ja alkuperäisenä Matti Yrjänä Joensuun romaanina.
www.helmet.fi
- Elokuvan on aikanaan julkaissut videolla BTJ kirjastopalvelu.
Videokasettia on saatavilla muista Suomen kirjastoista. Esim. Tampere tai Hämeenlinna.
Kysykää elokuvaa kaukolainaksi lähimmästä Vantaan kaupunginkirjaston toimipisteestä.
Muutamia uusia lasten loru- ja runokirjoja.
Marttinen, Tittamari : Ilmapallomeri. - Tammi, 2001.
Onnenpäiviä : runoja lapsen juhlaan / koonnut Päivi Heikkilä-Halttunen. - WSOY, 2005.
Peura, Maria: Mimmi Moun ilotaika. - Tammi, 2004.
Tammen kultainen lastenrunokirja / toimittanut Ismo Loivamaa. - Tammi, 2005.
Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa / koonnut Mervi Koski. - Karisto, 2004.
Voisiko kyse olla Seppo Sillanpään lastenlaulusta "Ujo postimies"? Laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). Sekä nuottijulkaisu että cd-levy on lainattavissa mm. Oulun kaupunginkirjastosta.
Etunimikirjoissa ei ole mainintaa nimestä Unnu. Sen sijaan Eeva Riihosen "Mikä lapselle nimeksi?"-teoksessa mainitaan nimet Unna ja Unni. Nimet ovat teoksessa tulkittu saamen kielisiksi lainoiksi, sillä unna merkitsee saameksi 'pientä' tai 'pikkuista'. Riihonen antaa teoksessaan nimille myös toisen selityksen eli nimet voivat olla myös muunnos muinaispohjoismaisesta nimestä Unn, joka oli johdettu puolestaan vanhasta 'rakastaa'-verbistä. Muinaispohjoismaisessa tarinaperinteessä Unn oli merenkuninkaan tytär.
Lähde: Riihonen, Eeva "Mikä lapselle nimeksi!". Tammi: 1992.
Teoksen nimi on "Crimes célèbres". (Paris: Administration de librairie, 1839-1841.)
Lähde: http://www.dumaspere.com/pages/oeuvre/sommaire.html .
Klikkaa "Bibliographie - Oeuvres complétes"
tai avaa PDF-tiedosto osoitteessa http://www.dumaspere.com/pages/oeuvre/biblio.pdf .
Länsi-Uusimaa -lehden vuosikerrat ajalta 1915-1999 ovat käytettävissä mikrofilminä Leppävaaran kirjaston lehtialueella, jonne voi varata ajan numerosta 816 57611.
Kokonaista runokokoelmaa 1500-luvulla syntyneeltä runoilijalta Robert Herrickiltä ei ole suomennettu. Tuhat laulujen vuotta -runoantologiassa on suomennos runosta To daffodils (Narsisseille). Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 -antologiassa (toimittanut Eino Railo) on kolme Herrickin runojen suomennosta, joista runo Kukkasille voisi olla kysymäsi.
1500-luvulla syntyneeltä englantilaiselta runoilijalta George Witheriltä ei ole suomennettu yhtään runokokoelmaa. Myöskään kahdessa runoantologiassa, Aale Tynnin toimittamassa ja suomentamassa Tuhat laulujen vuotta ja Eino Railon toimittamassa Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 (englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja)) ei ole hänen runojaan. Vaikuttaa siis siltä, ettei suomennosta löydy.
Osoitteenmuutoksesta voi ilmoittaa Internet-osoitteessa
https://www2.helmet.fi/address/
Täydennä riveille seuraavat tiedot:
- nimi (etunimi, sukunimi)
- kirjastokortin numero
- henkilökohtainen tunnusluku (4 nroa).
Jos Sinulla ei vielä ole tunnuslukua tai olet unohtanut sen, tule asioimaan mihin tahansa Espoon, Helsingin, Kauniaisten tai Vantaan kaupunginkirjastojen toimipisteistä. Sinun on esitettävä kirjastokorttisi ja henkilöllisyystodistuksesi.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy vastaus kysymykseen: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=b59d… . Siinä mainituissa lähdeteoksissa kerrotaan Annika-nimestä lisää.
Jalo on 1860-luvulla käyttöön tullut nimi, joka tuli almanakkaan vuonna 1908. Alkavalla suomalaisuuskaudella annettiin mielellään jotakin hyvää luonteenominaisuutta kuvaavia nimiä. - Ensimmäiset kirkonkirjoihin merkityt Jalot olivat Jalo Aatos Viini Vilhelm Schildt (s.1864) ja Jalo Villiam Järnefelt (s.1865). - Jalon tuttavallisia puhuttelunimiä ovat Jallu tai Jali.
HelMet-tietokannasta (http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html ) löytyy sanahaulla, hakulauseella työ** ahdist** lähinnä seksuaalista ahdistelua työpaikoilla käsitteleviä teoksia. Tässä teoksessa on uskonnollinen näkökulma ihmisen ahdistuksiin: Arvottomuus ahdistaa / Seppo Jokinen. Päivä 1999.
Julkaisun Mental disorders as a major challenge in prevention of work disability : experiences in Finland, Germany, the Netherlands and Sweden (Kela, 2005. 183 s.) vVoit lukea verkosta pdf-tiedostona (http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/NET/150305153403SV/$File/Katsa… ) tai lainata paperikirjan kirjastosta.
Aihettasi lähellä on HelMetin sanahaulla haettava hakulause stressi työ**, jolla löytyy paljon aineistoa, joka enimmäkseen käsittelee...
Tietoja löytyy Kauppa- ja teollisuusministeriön Kaivostoiminta ja malminetsintä -sivulta http://www.ktm.fi/index.phtml?s=66
Varminta on soittaa voimassa olevista varauksista ja valtauksista tuolla sivulla mainituille Pirjo Savolaiselle tai Krister Söderholmille.
Emme valitettavasti löytäneet kysytyn kaltaisia säkeitä. Kävimme kursorisesti läpi Pablo Nerudan kokoelmat "Andien mainingit", "Meren ja yön portit" ja "Kysymysten kirja". Tutkimatta jäivät kokoelma "Runoja" (1964) sekä valikoima "Valitut runot" (1983). Säkeitä kannattaa hakea varsinkin "Valituista runoista", koska se sisältää "Runoja"-kokoelman sekä monia runoja, joita ei ole muissa Nerudan runoteosten laitoksissa.
Internet-hakujakin yritimme tehdä, mutta tuloksetta. Ulkoa muistellut säkeet eivät kenties vastaa sanatarkasti alkuperäisen suomennoksen muotoa.
Nerudan "Valittujen runojen" saatavuus Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search*fin/tvalitut+runot/tvalitut+runot/1%2C9%2C4… .
PIKI-verkkokirjastomme (kattaa Pirkanmaalta Tampereen lisäksi 21 muuta kunnan- tai kaupunginkirjastoa)kokoelmista löytyy todellakin lähinnä paikallisyhditysten historiikkejä sekä 2 valtakunnallisen liiton historiaa. Laitan nämä kaksi historiikkia tähän vielä vaikkakin ne saattavat Teillä jo olla.
1.
TEEMME tulevaisuutta : 75 vuotta 4H-nuorisotyötä 1928-2003
Suomen 4H-liitto
[Helsinki] : Suomen 4H-liitto, 2003 (Forssa : Forssan kirjap.) 98 s. : kuv. ; 22 cm
ISBN 952-9868-19-7 (nid.)
2.
TYÖN ja taidon tiellä : 50 vuotta 4H-toimintaa / toimitustyö: V.J. Palosuo, Pentti Lindsberg, Laura-Leena Happonen ; tilasto-osan piirrokset: Liisa Kontturi ; haastattelut: Erkki Kujala ... [et al.]
[Helsinki] : [Suomen 4H-liitto], 1978
192 s. : kuv. ; 26 cm...
Kirjaa ei tarvitse palauttaa itse, vaan se "palautuu" automaattisesti laina-ajan loputtua. Kirjan voi kyllä halutessaan palauttaa jo aikaisemmin. Suomenkielisessä Adobe Reader 7.0:ssa se tapahtuu avaamalla Tiedosto-valikosta Digitaalijulkaisut ja sitten Omat digitaalijulkaisut. Painamalla kirjan kantta hiiren oikealla näppäimellä voi valita "Palauta lainaajalle".
Kirjallisuutta: Kuvataiteilijat 2004, sisältää Suomen taiteilijaseuraan kuuluvat jäsenet, ja ajankohtainen luettelo löytyy netistä: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/. Suomen taiteilijat -matrikkeli vuodelta 2003 sisältää ehkä myös näitä harvinaisempia taidemaalareita. Nettisivulta http://www.artists.fi/skjl/jasenet.html voi katsoa, löytyykö alueellisten taiteilijaseurojen sivuilta heidän jäsentensä tietoja.
Hintatietoja voi etsiä mm. kirjasta Helanderilla huudettua 2005-hakemistosta, jossa s. 83-112 Taulut ja reliefit. Muita tuoreita kirjoja en ole onnistunut löytämään.
Huutokauppasivuilta voisi hinattietoja löytyä:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=91c9f50b-24d6-40d0-915e…
Kaarina on Katariinan ja Katarinan vanha muunnos, joka yleistyi 1920-luvulla ja oli hyvin suosittu 1940- ja 1950-luvuilla. - Katariina on peräisin kreikan Alkatherinee-sanasta, joka merkitsee alati puhdasta (katharós = puhdas, siveä). Latinankielinen muoto oli aluksi Katerina tai Katharina. Monilla kristikunnan pyhimyksillä on ollut tämä nimi. Katarina on almanakassa ensi kerran vuonna 1859 - Katariina esiintyy siellä vasta vuonna 1950. - Kaarinan vanhempi nimiasu Carina, Caarina esiintyy jo 1600-luvun kalentereissa.
Mainitut nimet ovat kristikunnan suosituimpia naistennimiä. Kaarinan kirkosta Turun lähistöllä periytyy myös vastaava paikannimi.
Lähteitä: Uusi suomalainen nimikirja, Lempiäinen, Suuri etunimikirja, Vilkuna, Etunimet
