Mistä sana pudas tulee, ei ole nopeasti selvitetty. Mutta mitä se tarkoittaa, siitä löytyy kirjastaa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1995) pudas: joen sivuhaara, tai syvänne, joen pyörre (lisänä kielitieteen sanakirjan tapaan lyhenne Jusl 1745, PSm, mistä tieto saatu. Jusl tarkoittaa Daniel Jusleniuksen kirjaa vuodelta 1745. PSm Pohjois-Suomi)
Populaarimmasta Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta 2004) sanaa ei löytynyt.
Martti "Huuhaa" Innasen kirjoittamista kirjoista Helsingin kaupunginkirjaston kirjavaraston kokoelmissa ovat Frank Armoton, jännitysromaani ja Lippa vinossa. Lisäksi äänikirjana kuunneltavissa on Horolan Elinan ihmeelliset seikkailut, joka on hankittu pariin kirjastoon pääkaupunkiseudulla. Lisäksi häneltä on julkaistu kirja nimeltä Seikkailu viitakossa ja äänite Martti "Huuhaa" Innanen muistelee. Ainakin kirja on mahdollista saada kaukolainaksi muutamasta maakuntakirjastosta.
Etsimällä asiasanalla "työskentely ulkomailla" saat Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta www.turku.fi/aino paljon viitteitä, esim. Petri Manninen: Ulkomaille lähtijän vero-opas (2005) ja Mauri Saarinen: Työsuhdeasioiden käsikirja (2003). Lisäksi tällä haulla löytyy useita oppaita työskentelystä jossakin tietyssä maassa.
Tax free-kaupasta löytyy tietoa verohallinnon sivuilta www.vero.fi hakemalla hakusanalla "tax free" , esim. Veroton matkailijamyynti - ohje myyjille (pdf) http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=1239;33210 ja Veroton myynti Suomessa vieraileville matkailijoille (pdf) http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=3449;46613
Sinikka-nimen kantasana on väriä kuvaava 'sini', josta Eino Leino muodosti hienon etunimen Lallin viehättävälle tyttärelle Lalli-näytelmässä (1907). Säveltäjä Toivo Kuula keksi juuri tästä näytelmästä nimen tyttärelleen pianotaiteilija Sinikka Kuula-Marttiselle vuonna 1917. Samantyyppisiä nimiä on ollut almanakkaan ehdolla muitakin, kuten Yrjö Karilaalla Siniä vuonna 1919.
Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sinikan samojen alkukirjainten vuoksi Sinaida-nimeen.
Lähteet
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Vilkuna: Uusi suomalainen nimikirja, Otava
Kirjastomme omasta aineistotietokannasta löytyy asiasanalla "grounded theory" seuraavat teokset, joissa grounded theorya kuvaillaan tutkimusmenetelmänä: Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä (2003); Metsämuuronen, Jari: Laadullisen tutkimuksen perusteet (2000); Metsämuuronen, Jari: Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä (2002); Opetuksen tutkimuksen monet menetelmät (toim. Pertti Kansanen, Kari Uusikylä) (2004). Lisäksi muutamassa teoksessa grounded theorya käytetään metodina tutkimuksessa: Karila, Kirsti: Lastentarhanopettajan kehittyvä asiantuntijuus - lapsirakkaasta opiskelijasta kasvatuksen asiantuntijaksi (1997); Laine, Riitta: Masentuneen polku : analyysi aikakauslehtiartikkeleissa esiintyneiden omakohtaisesti...
Kyseessä on Viljo Kajavan runo Silta. Se löytyy esimerkiksi kokoelmasta 1930-luvun runot.
Asko Vilén on tehnyt runoon Silta myös sävelmän, joka löytyy esim. nuottijulkaisusta Laulut sulle laatimani: 85 laulua.
Kysymykseesi on vastattu aikaisemminkin. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta kannatta tarkistaa näitä nimikysymyksiä. Arkisto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet niko. Saat vastukseksi seuraavan tiedon:
lähtönimenä on Nikolaus tai Nikodemus (niko=voitto, laos=kansa). Nikolaosta on pidetty merenkulkijoiden suojelupyhimyksenä. Tunnetaan myös hyväntekijänä. Useissa maissa hän tuo lahjoja lapsille jouluna.
Lähde:Lempiäinen Pentti Suuri etunimikirja
Helsingin olympialaisissa vuonna 1952 kolmiloikan karsintaraja oli 14.55, jonka ylittäneet pääsivät loppukilpailuun. Karsintarajan ylitti 15 kilpailijaa. Karsiutuneista lähimpänä karsintarajaa oli ranskalainen J. Boulanger, joka loikkasi 14.49. Häntä voitaneen siis pitää kuudentenatoista kilpailussa.
Tulokset löytyvät ainakin kirjasta Kolkka, Sulo: XV Olympiakisat Helsingissä 1952, järjestelytoimikunnan virallinen kertomus. WSOY, 1955.
Ainakin Kyllikki Sutinen on kääntänyt laulun nuottikokoelmaan Tuuti lasta [Nuottijulkaisu] : 35 kauneinta kehtolaulua / toim. Kyllikki Sutinen ; kuvittanut Maija Karma. - Helsinki : Fazer, 1953. Laulu on siinä sivulla 38 nimellä Pikku Nukkumatti. ja sanat ovat sekä suomeksi että englanniksi. Teos on lainattavissa mm. Metson lasten ja nuorten sekä musiikkiosastolta ja Pirkkalassa Nuolialan kirjastossa.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Juho on lyhentymä nimestä Juhani, joka perustuu Johanneksen ruotsalaiseen muotoon Johan. Johannes puolestaan on kreikkalais-latinalainen nuoto heprean nimestä Jochanan 'Jahve on armollinen'.
Kirjastoista löytyy lukuisia lasten ja nuorten animaatioita käsitteleviä kirjoja. Suuri osa teoksista on englanninkielisiä, mutta tietoa animaatioista löytyy myös suomeksi.
Yleisesitys animaatioiden historiasta on esimerkiksi teoksessa
Beck, Jerry: Animation art: from pencil to pixel, the history of cartoon, anime & cgi. Harper Design International, an Imprint of HarperCollins Publishers 2004.
Animaatioista yleensä kerrotaan myös seuraavassa tietokirjassa
Tietoretki, Lasten tietokirjasto, osa 8, Sanat ja kuvat. Weilin & Göös 2005.
Seuraava hakuteos sisältää listan ja lyhyet juoniselostukset japanilaisista animaatioista 90 vuoden ajalta
Clements, Jonathan: The anime encyclopedia. A guide to japanese animation since 1917. Stone...
Henna on kutsumamuoto Johannasta ja myös Helenasta. Myös Henriikka ja Henrietta ovat Hennan kantamuotoja. Nimien alkuperistä kertovat mm. teokset Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999) ja Kustaa Vilkuna, Etunimet (1996). Lisää löydät esim. Riihimäen kirjaston verkkokirjastosta asiasanalla etunimet.
http://194.137.230.34:8005/Intro?formid=find2
Sana henna puolestaan tarkoittaa Afrikassa ja Aasiassa kasvavaa hennapensasta, jonka versoista saadaan hiustenkin värjäykseen sopivaa väriainetta. Suomalaisen etunimen merkitykseen tällä ei kuitenkaan ole yhteyttä.
Voisiko kysymäsi olla Lilian Kallion Puumajakesä? Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi 1977 Nuorten toivekirjasto -sarjassa. Kirjassa joukko lapsia innostuu rakentamaan majan puuhun luettuaan Tolkienin Tarun sormusten herrasta -kirjasta puissa asuvista haltioista. Korihissiä puuhun ei kuitenkaan ole.
Sukunimi tietokantaan täytyy todella muuttaa kirjastossa esittämällä henkilökortin. Osoitteenmuutoksen voi tehdä netissä etusivun http://www.helmet.fi vasemmassa palkissa olevasta Osoitteenmuutos linkistä.
Novelli on analysoitu ainakin teoksessa Niemi, Juhani: Proosan murros ss.99-104.
Lisää lähteitä Antti Hyrystä löydätte tietokannasta Sanojen aika: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Novellikokoelma Maantieltä hän lähti on arvosteltu ainakin Parnassossa vuonna 1958. Varastokirjastosta voidaan tilata teille kopioita arvosteluista. Ottakaa yhteys kirjastoon.
Kelpoisuusvaatimuksissa on jonkin verran eroja paikkakuntien välillä, mutta esim. meillä Tampereella kirjastonhoitajan tehtäviin on edellytyksenä korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot. Kirjastovirkailijan tehtäviin vastaavasti vaaditaan vähintään 20 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot tai informaatio- ja kirjastopalvelualan ammattitutkinto, tai kirjastoasetuksen (1078/98) 6§ 1 momentin tai 7§ mukainen kelpoisuus.
Kelpoisuuden osalta sinulla tuntuisi olevan edellytykset hakea esim. kirjastovirkailijan tointa.
Näiden perusedellytysten lisäksi valintaprosessissa tietysti...
Vastaus löytyy esitutkinta- ja pakkokeinolaista, joka on lakikirjan ykkösosassa. Sen 2. §:ssä sanotaan: "Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty." - Jos rikos on ilmeinen, voi siis tehdä rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön poliisille. - Tilintarkastuksen suorittaa tällaisessa tapauksessa keskusrikospoliisin tai paikallispoliisin talousrikosyksikkö.
Monimutkainen ja osin tulkinnanvarainen tekijänoikeuslaki on tässä suhteessa melko selkeä. Kirjastot eivät saa tehdä kopioita aineistostaan (kirjastossakaan) kuuntelua varten.
Tekijänoikeuslaista löytyy tietoa opetusministeriön sivuilta, joissa on myös linkit lakipykäliin, osoite on http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi .
Laajennetaanpa vastausta hiukan:
1) Kirjastoja luokitellaan seuraavasti:
a) Vapaakappalekirjastot
b) Muut tieteelliset kirjastot
c) Varastokirjasto, ammattikoulukirjastot, maakuntakirjastot
d) Kaikki muut suomen 400 kirjastoa
Ryhmään c kuuluvat kirjastot voivat kopioida materiaalia, joka on helposti tuhoutuvaa tai jota ei pysty enää ostamaan, ja asettaa sen esimerkiksi kuunneltavaksi omissa tiloissaan....
"Nea" ja "Neea" ovat lyhentymiä "Linneasta". Nimi on ruotsalaista perua. Se viittaa luonnontieteilijä Carl von Linnéhen (aik. Linnaeus, 1707-78), suureen taksonomiin. Ruotsin almanakkaan "Linnea" otettiin 1901. Nimipäiväksi valittiin Carl von Linnén syntymäpäivä, 13. toukokuuta. Suomen almanakkaan "Linnea" tuli 1908. Nimipäivä oli aluksi 2. heinäkuuta ja vuodesta 1949 lähtien 3. elokuuta. "Linnea" on latinankielinen muunnos Linnén sukunimestä, joka puolestaan viittaa luonnontieteilijän perintötilalla kasvaneeseen mahtavaan lehmukseen (ruots. "lind"). Kuusamakasvien heimoon kuuluva vanamo on saanut tieteellisen nimensä "Linnea borealis" Linnén mukaan. Kuusama on yleinen sammaleisten kangasmetsien aluskasvi. Sillä on suikertava, varpumainen...
