Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjan mukaan Minka on Vilhelmiinan puolalainen muunnos. Vilhelmiinasta tuo kirja taas kertoo: Muinaissaksan Wilhelmin sisarnimi (Vilhelmille kuuluva, mahtava suojelija).
Ainakin Metsästäjäin keskusjärjestö on tuottanut vuonna 2001 ekologiapainotteisen kalvosarjan, joka on netissä sivulla http://www.riista.fi/etusivu/data/attachments/EKOPAKETTI.pdf . Esitysluvan voi kysyä järjestöltä, tässä yhteystiedot: Metsästäjäin keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi, Puh.
09-2727 810, FAX 09-2727 8130, e-mail: mkj@riista.fi.
Suomen luonnonsuojeluliitosta saa (maksullisia) kalvosarjoja, katso http://www.sll.fi/tiedotus/materiaalit . Tässä yhteystiedot: SLL/ Materiaalitilaukset Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI tai p. (09)228 081, (09) 228 08209 fax: (09) 228 08200 e-mail: tilaukset@sll.fi. HelMet-kirjastoista en kalvosarjoja löytynyt, diasarjoja kylläkin. Luontoaiheisetkin diasarjat löytyvät...
Taitaja-lehteä ei tosiaankaan löydy Helsingin kaupunginkirjastosta. Se on tänä vuonna tilattu Espoon Leppävaaran ja Keski-Espoon kirjastoihin sekä Vantaan Tikkurilan kirjastoon. Uusin numero on luettavissa kyseisissä kirjastoissa, vanhempia numeroita saa varaamalla myös Helsingin kirjastojen kautta. Varausta ei valitettavasti voi tehdä itse HelMet-sivun kautta, täytyy joko käydä kirjastossa tai puhelimitse pyytää tekemään varaus.
Nykysuomen sanakirja (1988) määrittelee kireän tarkoittamaan tiukkaa, pingottunutta, ahdasta tai lujaa. Sana takakireä liitetään teoksessa ainoastaan musiikkiin eli tarkoittamaan ääntä, joka syntyy nielun lihaksiston kireydestä. Suomen kielen perussanakirja (1994) sanoo takakireän olevan arkikieltä ja tarkoittaa kireää, jäykkää tai hapanta ihmistä. Suomen kielen uusimmassa kirjassa Oikeeta suomee – suomen puhekielen sanakirja (2006) takakireällä on merkitykset kireä, pahantuulinen ja ärtyisä (ihminen). Alkujaan erityisalan sana on siis otettu puhekieleen ennen 1990-luvun puoliväliä.
Tallikaverit-sarjan kirjoittajasta Bonnie Bryantista on kysytty pari kertaa aiemmin. Viitaten edellisiin vastauksiin täytyy valitettavasti todeta ettei kirjailijasta löydy suomeksi elämänkertatietoja painettuna tai netistä. Englanninkielisenä hänestä kuitenkin löytyy tietoa netistä esim. seuraavilta sivuilta:
en.wikipedia.org/wiki/Bonnie_Bryant
http://www.brisbanewritersfestival.com.au/2005/content/standard.asp?nam…
http://www.abc.net.au//rollercoaster/saddle/special
Rahan arvo riippuu kunnosta. Suomen rahat arviohintoineen 2005 -teos antaa 2 mk:n kolikolle vuodelta 1866 eri kuntoluokissa arvoksi 8-900 e, kuntoluokituksen perusteet on kirjassa esitelty. Kirja on ei-kaupallisen tahon julkaisema, joten hinnat ovat objektiivisia arvioita, eivät välttämättä todellisia osto- ja myyntihintoja. Ks. myös esim. http://www.numismaatikko.fi
Tuntematon sotilas -elokuvan käsikirjoitusta ei ole julkaistu kirjana. Tuntematon sotilas : elokuvapainoksessa on kuvia + ; johdantona Matti Kurjensaaren tutkielma Väinö Linna ja Tuntematon sotilas ; jälkikirjoituksena Eugen Terttulan katsaus Suomen filmiteollisuus oy:n elokuvaan. Kavin elokuva-arkistossa on Laineen ja Mollbergin versioiden käsikirjoitukset. Niitä saa lukea tutkimustarkoituksessa.
"Käsittelyssä" tarkoittaa uuden kirjan kohdalla sitä, että se on vielä muovitettavana eli käyttökuntoon laitettavana. Tila muuttuu "Hyllyssä"-tilaksi, kun kirja on käytännössä saatavana. Silloin myös varaukset alkavat toteutua.
Vanhemman kirjan kohdalla "Käsittelyssä" voi tarkoittaa - ja useimmiten tarkoittaakin - sitä, että nide on otettu jostain syystä sivuun, ei kuitenkaan korjattavaksi, sitä varten on oma tilansa. Käsittelytila voi tarkoittaa myös sitä, että teos odottaa luettelointia, jolloin se voi olla tässä tilassa pidempäänkin.
Jos tällaiseen vanhempaan kirjaan tulee varaus, se kyllä normaalisti huomataan ja asiaan puututaan. Uutuuksissa sen sijaan varaukset toteutuvat sitten kun se on teknisesti mahdollista.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisten käyttösääntöjen lähtökohtana on oman kortin käyttäminen. Henkilökunnan joustovara on tässä asiassa äärimmäisen vähäinen. On kuitenkin sisäisesti sovittu, että valtakirja voidaan hyväksyä sellaisissa tapauksissa, joissa kortin omistaja ei esimerkiksi sairauden takia pääse käymään kirjastossa, mutta varaus pitäisi hakea.
Tällainen valtakirja on voimassa vain tapauksen kerrallaan ja siinä täytyy olla selkeästi näkyvissä sekä kortin omistajan että asiamiehen henkilötiedot ja sotu. Pysyvää valtakirjaa kirjastot eivät hyväksy, vaan tällöin lainataan asiamiehen kortilla.
Tämän kuten tuhansien ja tuhansien muiden etsittyjen laulujen nuotteja ei ole saatavana siitä yksinkertaisesta syystä, ettei kyseisiä nuotteja ole koskaan julkaistu. Toisin kuin yleensä luullaan, vain pienestä - siitä suosituimmasta - osasta populaarimusiikkia julkaistaan nuottiversio. Suomessa juttu menee suunnilleen niin, että jos jokin levy/kappale myy äänitteenä hyvin, kustantaja teettää siitä myös nuotin. Jos ei myy, ei varmasti teetä.
Tällaiset Martti Vainaa ja Sallitut Aineet -tyyppisten huumoriyhtyeiden lauluja saattaa kyllä ilmestyä satunnaisesti erilaisiin kokoelmiin, mutta valitettavasti tätä Pelimiestä ei nyt ainakaan vielä ole ilmestynyt.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy sata erilaista nimikirjaa, joista useimmissa nimet ovat aakkosjärjestyksessä, ainakin kirjan lopussa olevassa hakemistossa. Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 voit tutkia näitä kirjoja ja niiden saatavuutta. Kirjoita asiasanalaatikkoon: etunimet ja rajaa halutessasi haku Tampereen kirjastoihin ruksaamalla se. Hakutuloksessa on mukana myös vieraskielisiä nimikirjoja.
Haikka tarkoittaa lapin kielessä niemeä http://www2.pirkkala.fi/historia/sanasto.htm#paikat joten tämä merkitys tuntuu sopivan myös mainitsemaanne paikannimeen hyvin.
Kummallakaan nimellä ei almanakassa nimipäivää. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Innaa on käytetty mm. Inan, Ingan ja Inkan kutsumamuotona tai se on annettu lapselle nimeksi siksi, että se on lapsen äidin Anni-nimi lopusta alkuun luettuna. Tiko-nimeä ei läydy etunimikirjoista.
Väinö Linnan "Tuntematon sotilas"-kirjan saksankielinen versio "Kreuze in Karelien" löytyy lainattavaksi esim. Helsingin kaupunginkirjaston varastosta ja Saksalaisesta kirjastosta. Antikvariaateista kannattaa kysyä myytäviä vanhoja kirjoja.
Runoa ei ikävä kyllä löytynyt, mutta se saattaisi sisältyä työväenrunojen antologiaan. Työväenliikkeen kirjastosta kannattaisi ehkä tiedustella asiaa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.tyovaenperinne.fi/
Laulun Äideistä parhain (= Mother of mine) levytti suomeksi ensimmäisenä Jari Huhtasalo v. 1972. Sen jälkeen laulun on levyttänyt moni muukin, Viola-tietokannan mukaan Timo Turunen, Raggars, Jony Nyman, Jyrki Niskanen, Ruotsinkylän koulun kuoro, Ylioppilaskunnan Laulajat, Ville Kosola, Reetta Marjamäki, Ahonkylän Flikat, Heikki Hyvönen, Riikka Lindfors, Kiimingin Kiurut, Alavieskan nuorisokuoro ja Jukka Ylimäki.
Laulun sanat löytyvät monesta julkaisusta, esim. Suuresta toivelaulukirjasta, osasta 2, s. 84-85. Voit tarkistaa sen ja muiden julkaisujen saatavuuden Piki-verkkokirjastosta
( www.tampere.fi/kirjasto/piki ) kirjoittamalla nimeke-riville laulun nimen tai alkusanat (Lapsuus se on korvaamaton) ja valitsemalla aineistolajiksi nuotin.
Englannin etymologinen sanakirja Internetissä: http://www.etymonline.com/index.php (sangen hyvä sanakirja)
Englanti-latina-englanti-sanakirja Internetissä: http://sunsite.ubc.ca/LatinDictionary
Nyky- sekä muinaiskreikan sanakirja Internetissä: http://www.kypros.org/cgi-bin/lexicon
Latinan sanakirjan (Pekkanen, Tuomo: Nykylatinan sanakirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2006) mukaan elämys on latinaksi: experimenum; iucundum; memorabile. Sanaa ’kokemus’ ei tässä sanakirjassa ole.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html ) löytyy englannin kielen etymologinen sanakirja Room, Adrian: Cassell's dictionary of word histories. Cassell, 2002
Lapin kirjastojen (Lapin maakuntakirjasto, Kemijärven ja...
HelMetistä löytyy ainakin Maria Laakson ja Pekka Nymanin toimittama Nuoren seurakunnan veisukirja, joka sisältää samoja lauluja kuin mainitsemasi Tilkkutäkki-levy.
Laulukirjasta on olemassa useita painoksia, joista uusin on vuodelta 2005. Sen saatavuuden voit tarkastaa täältä:
http://www.helmet.fi/search*fin/
