Cornelia Funke on saksalainen kirjailija, jonka teoksista Otava on kustantanut suomeksi tähän mennessä kolme: Rosvoruhtinas (2003), Mustesydän (2004) ja Lohikäärmeellä ratsastaja (2005).
Cornelia Funkesta löydät tietoa internetistä sivuilta http://www.scholastic.com/corneliafunke/bio.htm ja http://www.corneliafunkefans.com/mainSiteIEUK.html
Suomenkielistä tietoa ei valitettavasti vielä löydy.
Katso esim. Uusi suomalainen nimikirja. Piia on sisarnimi 1700-luvun Piukselle, jonka merkitys on "hurskas". Kristiina on esiintynyt jo keskiajan pyhimyskalentereissa. Agricolan teksteissä esiintyy Cristina Neitsyt, alkukristillinen roomalainen lapsipyhimys, jonka muistopäivä oli samalla päivällä 24.7. jo keskiaikana ja edelleen useissa maissa.
Kirjastojen aineistotietokannoista on mahdollista tehdä hakuja myös kirjasarjojen nimillä. Seitti-kirjastojen aineistohausta http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=find2 voit hakea kirjasarjoja kirjoittamalla nimeke-kohtaan kirjasarjan nimen esim. Nummelan ponitalli, Sweet Valley High tai vihreä varis. Klikkaamalla kirjan nimeä, näet kirjan luettelokortin. Jos kirjoilla on jokin tietty järjestys, niin sarjan nimen perässä oleva luku ilmoittaa sen.
Lisäksi kirjastoissa on lainattavana Anna-Riitta Hyvärisen kirjaa Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat, josta myös löytää eri kirjailijoiden kirjoittamat kirjasarjat oikeassa järjestyksessä.
Teoksia, joissa käsitellään menneisyyden lapsuutta ja leikkiä on paljon. Sen selvittäminen, löytyykö niistä ennen 1700-lukua kirjoittaneiden kirjoittajien tekstejä, ei tietokantojen avulla selvinnyt. Useimmat kirjat ovat Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa. Tässä on joitakin teoksia, joista tekstejä voisi löytyä:
-Orme, Medieval children
-Utrio, Eurooppalaisen perheen historia
-Shahar, Childhood in the middle ages
-Barnet blir barn, en antologi om barndomens historia / Karen Borgnakke …et al.
-Kevill-Davies, Yesterday’s children, the antiques and history of childcare
-Baner, Bilden av barnet, från antiken till 1900
Aiheesta löytyy kirjoja esim. Helmet -tietokannasta. Kirjoja voi hakea sanahausta asiasanoilla "kirjoittaminen" ja "oppaat". Helmet -tietokanta löytyy osoitteesta: www.helmet.fi
Kirjoja voi myös varata yllämainitusta osoitteesta mikäli on voimassa oleva Helmet -kirjastokortti sekä henkilökohtainen salasana.
Seuraavassa pari esimerkkiä:
Tekstiä tekemään! : kirjoittajan opas / Marsa Luukkonen (WSOY 2004);
Sanojen avaruus : luovan kirjoittamisen opas / Torsti Lehtinen (Kirjapaja 2003).
Etunimistä etätietopalvelussa kysytään usein. Aiemmat vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta palvelusta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx haulla etunimet.
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa nimen Miira kohdalla on viittaus nimeen Mira. Suomen almanakassa 30.4., v:sta 1984, koska Miraa käytetään tänä päivänä ennestään olevan Mirjan kutsumamuotona. Lisäksi esim. Saksassa Mira on Mirabellan ja Mirandan lyhentymä. Slaavilaisessa nimistössä nimi yhdistyy sanaan mir, rauha. Jonkin verran käytetään kirjoitusasua, Miira.
Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Miran kohdalla nimeen Myrope, suoranaista yhteyttä niillä ei ole.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY, 1999.
Kustaa Vilkunan Etunimet...
Tikkuri- sana tarkoittaa kudottua villapaitaa t. -takkia, käytetään K.- ja P.-Pohjanmaalla, Kainuussa, Peräpohjolassa, Länsip.,paikoin P.-Savossa P.-Karjalassa.
Tieto on kirjasta: SUOMEN kielen etymologinen sanakirja. -Helsinki:Suomalais-ugrilainen seura osa 5 /kirj.Erkki Itkonen, Aulis J.Joki,Reino Peltola. -1975. ISBN 951-9019-12-X
Perä-Pohjolan ja Lapin rajoilla tikkuri sana on käytössä ainakin Sodankylässä.
Voimassaoloaikaa ei voi itse muuttaa. Sen sijaan HelMet-kirjastojen henkilöjunta voi sen tehdä. - Varausten (ja niteiden) määrän näkee jo aineiston täysistä tiedoista ennen osasto, nideluokka, tila, ilmoitus -riviä. Varausjonosta voi päätellä, riittääkö itse arvioitu voimassaoloaika. Varausta tehdessä ei yleensä kannata valita mitään kohdasta "En tarvitse jälkeen", ellei ole aivan varma, ettei enää tarvitse varattua aineistoa ko. päivän jälkeen.
Sakari Laukkasen Selvä ja täsmällinen tuomio -kirjan saa Eduskunnan kirjastosta. Sitä on myös Helsingin yliopiston Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastossa.
Lakimies numero 6 vuodelta 2003 on Tikkurilan kirjastossa. HelMetistä ei voi hakea lehtiartikkeleita aiheen mukaan. Lehtien numeroita voi etsiä valitsemalla ensin osakokoelma lehdet (ei koko aineisto) ja kirjoittamalla lehden nimen. Klikkaamalla lehden nimeä pääsee lehden numeroihin.
Giselle - ransk. Gisele (muinaissaks. oksa, vesa, toisen tulkinnan mukaan lupaus, voi olla myös lyhentymä gis-alkuisista yhdysnimistä, jolloin lähtökohtana on sana gisil, nuolen varsi)
Gabriella - italiasta ja ranskasta periytyvä, Gabrielin sisarnimi. Gabriel (hepr. Jumalan taistelija tai Jumala on voimakas).Raamatussa arkkienkeli, jonka tehtävänä on ilmoittaa ennakolta Johannes Kastajan ja Jeesuksen syntymästä näiden äideille. Katolisissa maissa on kolmesta nimeä kantavasta pyhimyksestä tunnetuin ranskalainen karmeliitta Gabriele Croissy.
Mira käytetään Mirjan kutsumamuotona. Mirja on lyhentymä Mirjamista, joka on hepr. näkijätär tai herratar, toisen tulkinnan mukaan kaivattu, odotettu. Lisäksi Saksassa Mira on Mirabellan lyhentymä,...
Vantaan lukudiplomeista löydät ainakin romantiikkaan ja urheiluun liittyviä lukuvinkkejä (Diplomi 4), http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;37143;17806&vouch… Oulun kaupunginkirjasto suosittelee kirjallisuutta nuorille, http://www.ouka.fi/kirjasto/nuoret/kirjojaeriaiheista.html . Voit käydä tutustumassa myös Sivupiiri-sivustoon, jossa on toisten nuorten lukuvinkkejä, http://www.sivupiiri.fi.
Koripallo on mukana aiheena seuraavassa
Vesala, Juha, Kaksoiskuljetus. 2009, mutta amerikkalainen jalkapallo asiasanalla ei oikein osumaa löytynyt.
Amelia on nimen Amalia muunnos. Amalia taas on Keski-Euroopasta Pohjoismaihin saatu etunimi, joka pääsi Suomessa käyttöön 1740-luvulla. Lähtökohtina on mainittu lukuisia saksalaisia miehen- ja naisennimiä, joiden alkuosa on sana Amal (työ, taistelu). (Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WS 1999)
Hoitotiede -lehteä voi pääkaupunkiseudun kirjastoista lainata ainoastaan Tikkurilan kirjastosta. Tietyn numeron voi myös tilata sieltä toiseen kirjastoon. Lehtien laina-aika on 14 vuorokautta. Tikkurilassa Hoitotiede -lehteä säilytetään kuluvan vuoden lisäksi 10 edellistä vuotta. Kyseinen lehti tulee myös Leppävaaran ja Pasilan kirjastoihin, mutta näistä kirjastoista sitä ei lainata.
Jotta saisit käsiisi muiden kuin oman kuntasi kirjaston materiaaalia, käänny oman kirjastosi puoleen kysymään kaukolainamahdollisuudesta.
Esim. Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on useita hyviä teoksia tästä aiheesta. Ne saat esille yhdistämällä luokan 38.3 ja asiasanan koulukiusaaminen
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139833112&ulang=…
Kirjastoissa voit etsiä korkeakoulukirjastojen Linda-tietokannasta tietoa opinnäytteistä, joita on tehty runsaasti eri korkeakouluissa.
Koulukiusaamisesta löytyy asiaa mm.Mannerheimin lastenssuojeluliiton sivuilta
http://www.mll.fi/ajankohtaista/ala_sulje_silmiasi_kiusaamiselta/mita_k…
sekä Tukiaseman sivuilta
http://www.tukiasema.net/teemat/artikkeli.asp?docID=281
