Et kerro mihin tarkoitukseen tietoa tarvitset, joten tässä vain muutamien Italiaa esittelevien yleisteosten nimiä. Maailma tänään, Maailma nyt ja Maailmantieto -sarjojen kirjoissa on hyviä lyhyitä eri maiden esittelyitä. Suppea katsaus Italian historiaan löytyy esim. Risto Karin kirjoittamasta kirjasta nimeltä Historian ABC : kaikkien aikojen valtiot 2. Lisäksi kirjastossa on runsaasti Italiaa käsitteleviä matkaoppaita, taidekirjoja, romaaneja, matkailuvideoita, elokuvia, italian kielen kielikursseja, Italian historiaa (esim. antiikin Roomaa) käsitteleviä teoksia jne. Voit selata kirjoja ja muutakin Italiasta löytyvää aineistoa kirjaston aineistotietokannasta http://nettikirjasto.lahti.fi. Valitse tarkennettu haku ja kirjoita asiasanat-...
Yleisistä kirjastoista löytyy aiheeseen liittyen esimerkiksi seuraava väitöskirja:
Laukkanen, Pia: Iäkkäiden henkilöiden selviytyminen päivittäisistä toiminnoista (väitösk. Jyväskylän yliopisto, 1998). HelMet-aineistohausta löytyy lisää aineistoa käyttämällä sanahakua ja hakusanoina esimerkiksi vanhukset selviyt** tai vanhukset toimin**, käyttäen katkaisumerkkejä.
Yliopistokirjastoista löytyy esimerkiksi Pirkko Kasasen Ikäihmisten kotona asumisen edellytykset - itsenäisen asumisen malli avuksi asumisen muutostöiden suunnitteluun (Työtehoseura, 2004).
Lehdessä Vanhustenhuollon uudet tuulet (2004; 5, 26-27) on ollut Hilkka Tervaskarin artikkeli Seniorin sosiaalisen itsenäisyyden ja omatoimisuuden tukeminen (tutkimus).
Yliopistokirjastojen...
Inarinjärvi tosiaan löytyy Suuren toivelaulukirjan osasta 5, jota näyttää olevan saatavana useita kappaleita sekä Tampereen pääkirjastossa että sivukirjastoissa. Kyseinen laulu sisältyy myös esimerkiksi teoksiin Uusi kultainen laulukirja, Suomalaisten lempilauluja sekä Inarijärvi uusin sanoin ja muita tuttuja sekä uusia sävelmiä tanssittavaksi ja laulettavaksi (tekijä Seppo Nissilä).
Nimi Reea (tai Rea) voi olla lyhentymä nimistä Margareta, Teresia tai Regina. Kustaa Vilkunan mukaan mahdollisesti myös nimi Reija jotenkin vastaa sitä. Suomen ruotsalaisessa almanakassa Rean nimipäivä on 8.4. Toisaalta Rea liittyy kreikkalaisten ja roomalaisten muinaistarustoon. Kreikan mytologiassa Rhea oli taivaan (Uranoksen) ja maan (Gaia) tytär ja veljensä Kronoksen (=aika) puoliso. Rhea synnytti kuusi jumalaa, mm. pääjumala Zeuksen. Roomalaisten mytologiassa taas kerrotaan kuninkaantytär Rea Silviasta, joka synnytti sodan jumala Marsille Rooman perustajat Romuluksen ja Remuksen.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Kirsti Koivulan kokoamassa kirjassa Yhdessä juhlaan: esityksiä koulun näyttämölle (1992) on Sirkka-Liisa Salmen kirjoittama lastennäytelmä nimeltä Peikkonäytelmä äitienpäivänä. Näytelmässä valmistaudutaan viettämään äitienpäivää. Sadun peikko ei ole menettänyt häntäänsä vaan sillä ei ole häntää ollutkaan. Kirjassa Metsän siimeksessä: pohjoista taikaa (1997) taas on Anna Wahlenbergin kirjoittama satu Peikkotyttö, jossa sadun peikko on menettänyt häntänsä. Kyseessä on siis satu eikä näytelmä.
Täsmälleen kysymääsi vastaavaa kirjaa emme onnistuneet jäljittämään. Toivottavasti toinen näistä on oikea.
Kontulan lapsikuoron kasetti Iltalinnun laulaessa löytyy Kontulan kirjastosta ja Tikkurilan kirjaston musiikkivarastosta. Yksinkertaisin tapa olisi kopioida kasetti esim. kaksipesäisellä kasettinauhurilla. Jos haluaa kopioida lp-levyltä, kannattaisi ensiksi kysyä, olisiko tuttavilla vinyylilevysoitinta ja kasettinauhuria, joilla äänitys onnistuisi. Internetistä löytyi ainakin musiikkistudio MSTS, jonka tarjoamiin palveluihin näyttää kuuluvan mm. vinyyliäänilevyjen sisällön siirto toisille tallennusvälineille. Lisää tietoa esim. hinnoista ja yhteystiedot löytyvät studion kotisivuilta http://www.kolumbus.fi/msts
Finngospel lopetti toimintansa 1990-luvun puolivälissä kun Naxos-levymerkin takana oleva yhtiö osti sen koko osakekannan. Vanhasta...
Mihail Solohovin romaanista Hiljaa virtaa Don tehtiin elokuva vuonna 1957. Sen ohjasi Sergei Gerasimov. http://finnish.imdb.com/title/tt0051082/
Kirjastojen kokoelmista en valitettavasti tätä filmatisointia löytänyt. Elokuva ilmestyi DVD-julkaisuna vuonna 2005 ja sitä voi ostaa esimerkiksi kirjakauppa Ruslaniasta Helsingistä. Lapinlahdenkatu 1 C, 00180 HELSINKI Puhelin: 09-2727070
Kannattaa kysellä elokuvaa myös videovuokraamoista.
Digikanava Yle Teemalla elokuvaa esitetään huhtikuussa 2006
sunnuntaisin 9.4., 16.4., ja 23.4. klo 19.00
http://www.yle.fi/teema/elokuvat/kino_klassikko/id5263.html
Suositeltavin teos olisi Johan von Wrightin Oppimiskäsityksen historiaa ja pedagogisia seurauksia. Myös Pekka Himasen toimittaman Verkkoyliopistostrategia-teoksen osa 2: Oppimiskäsityksistä voisi olla avuksi. Molempia löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta.
Verkossa on saatavilla myös artikkeli Pragmatistisia näkökulmia konstruktivistisiin oppimiskäsityksiin. Sen osoite on
http://elektra.helsinki.fi/se/p/0355-1067/38/1/pragmati.pdf
Kirja on alunperin kirjoitettu norjaksi ja myös suomenkielisenä julkaistu Ruotsissa. Se kuuluu Pollux hevoskerho -sarjaan, josta on suomennettu kahdeksan kirjaa. Kirjasta tai kirjailijasta ei löydy tietoa. Ehkä Pollux hevoskerho tietäisi hänestä jotakin:
http://www.polluxinfo.com/
R. E. Toresenilta on suomennettu kahdeksan kirjaa: Hevoskuiskaajan arvoitus, Kadonneiden rahojen arvoitus, Metsän arvoitus, Murheellinen arvoitus, Murtovarkaiden arvoitus, Pyromaanin arvoitus, Ranskalainen arvoitus ja San Silvon arvoitus. Kirjat on alun perin kirjoitettu norjaksi, mutta julkaistu Ruotsissa, myös suomenkieliset. Kirjailijasta ei valitettavasti löydy tietoja. Kirjat kuuluvat Pollux-hevoskerho-sarjaan. Ehkä kerhossa tiedettäisiin tekijästä jotakin:
http://www.polluxinfo.com/
Lappeenrannan ensimmäisen vesitornin suunnitteli arkkitehti Martti Välikangas, ja se otettiin käyttöön lopullisesti marraskuussa 1927. - Veden menekin kasvaessa päätettiin rakentaa uusi suurempi vesitorni. Uuden säiliön paikaksi ehdotettiin "entisen säiliön paikkaa, sen yläpuolelle." Lappeenrannan kaupungin rakennustoimistossa tehtiin piirustukset ja suunnitelmat uutta vesisäiliötä varten, joihin konstruktiopiirustukset laati Insinööritoimisto Rosendahl & Fredriksson. Vesitorni tuli käyttöön 8.9.1955.
Lähde: Salla, Pentti: Lappeenrannan vesilaitos 1926-1956, [1956?]
Säädösten mukaan aikuisuus Suomessa saavutettiin 1930-luvulla 21-vuotiaana. "Joka ei ole täyttänyt yhtäkolmatta vuotta, olkoon holhottava, älköönkä hänellä siis olko valtaa hallita omaisuuttansa. Viisitoista vuotta täyttänyt holhottava saakoon kuitenkin hallita sitä mitä omalla työllänsä voi ansaita. ... Jos mies tahi nainen menee naimisiin, ennenkuin on päässyt yhdenkolmatta vuoden ikään ...lakatkoon holhunalaisuus." (Holhouslaki, Lakikirja 1936).
Sosiologiassa aikuisuudella on yleensä ymmärretty siirtymistä taloudelliseen riippumattomuuteen omista vanhemmista, siirtymistä lapsuudenkodista omaan kotiin, usein myös avioitumista ja siirtymistä lapsen roolista vanhemman rooliin. Näiden siirtymien sijoittuminen elämänkulkuun on vaihdellut eri...
Vaasan kaupunginkirjastossa voi käyttää erilaisia artikkelitietokantoja. Arto ja Aleksi ovat viitetietokantoja eli niiden avulla saa tiedon lehdestä, josta itse artikkeli löytyy. Ruotsinkielisestä Artikelsök- tietokannasta löytyy artikkeliviitteitä ja myös kokotekstiartikkeleita. Mediearkivet- tietokannasta löytyy ruotsalaisia aikakauslehtiä, sanomalehtiä ja radio- ja tv-ohjelmia; myös kokotekstinä. Ebsco- tietokannasta löytyy englanninkielisiä eri alojen aikakauslehtiä kokotekstinä.
Näitä tietokantoja voi käyttää vain kirjaston työasemilla.
Helsingin yliopiston kirjasto ylläpitää suomalaisten verkkolehtien luetteloa Suomaa. Suoman osoite on http://www.lib.helsinki.fi/suoma/.
Lauren Brooken kirjasarjaa Hevoshoitolan sisarukset (alun perin Heartland) on suomennettu 13 osaa. Muita kirjoja ei ole suomennettu. Itse kirjailijasta ei löydy tietoa. Ruotsalaisen kustantajan Raben & Sjögrenin mukaan Lauren Brooke on salanimi ja sarjan kirjoja kirjoittaisivat useat kirjoittajat:
http://www.panorstedt.se/templates/common/Author.aspx?id=15809&q_contex…
Sanat ja nuotit löytyvät mm. seuraavasta teoksesta:
Suuri toivelaulukirja. 4, Helsinki : Musiikki Fazer, Suuri suomalainen kirjakerho, 1984
Teoksen saatavuutta voit tarkastella HelMet -kirjastojen yhteisestä aineistohausta: http://www.helmet.fi/search*fin/tsuuri+toivelaulukirja+4/tsuuri+toivela…
Jos kirjastokortillasi on tunnusluku, voit varata teoksen itsellesi samasta osoitteesta.
Syytös kirjallisesta varkaudesta, plagioinnista, on hyvin raskas, ja sen esittämiseen täytyy olla erittäin painavat syyt. Kirjailijat lainaavat ideoita toisiltaan, ja kehittävät tarinoita edelleen - maailmankirjallisuus on täynnä näitä intertekstuaalisia viittauksia. Esim. Margaret Atwood on kirjoittanut Penelopeia-teoksessaan eri näkökulmasta Homeroksen Odysseuksen ja Tournier on jatkanut Robinson Crusoen tarinaa teoksessaan Perjantai.
Hae asiasanalla Sinkkonen, Lassi Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, osoitteessa www.turku.fi/aino .
Löytyy esim. sellainen teos kuin Kirjallisuus Suomessa (toim. Antti Eskola ja Katarina Eskola).
Kannatta myös vierailla Kirjastot.fi -sivuilla ja etsiä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
hakusanoilla Lassi Sinkkonen. Näet aikaisempia kysymyksiä ja vastauksia.
Ettone, ettonet, ettana, ettane on tarkoittanut aterian jälkeistä ruokalepoa. "Ettone" on itämurretta, ja sen kantasanana on vanha germaaninen lainasana "eta", josta puolestaan johdetaaan ruotsin kielen "äta". Lähde: Suomen sanojen alkuperä, Etymologinen sanakirja 1. (1992).
Runon on alunperin kirjoittanut Minna Krohn, ja se on ilmestynyt kokoelmassa Pääskysen liverryksiä lapsille, vuonna 1883.
Runo löytyy lastenrunokokoelmasta: Pieni aarreaitta 3, s. 85, jossa sen nimi on Lasisilmät, ja se alkaa sanoilla Pohjanmaalla kaukaisella asui vanha eukkonen... ja tytön nimi on runossa Stiina. Siinä on 11 säkeistöä.
Runosta on olemassa myös versio nimellä Silmälasit, joka löytyy mm. kirjasta Törnudd, Aksel: Koulun laulukirja. 1920. Siinä on 5 säkeistöä ja sanat alkavat: Asui eukko ennenmuinen perukalla Pohjanmaan...
Voit saada kirjoja kaukolainaksi, ellei niitä ole omassa kirjastossasi.
