Ruotsalaisen Vikingarna-yhtyeen miltään levyltä ei näytä löytyvän kysymääsi kappaletta. Yhtye on hyvin tuottelias: pelkästään Kramgoa låtar –levyjä on parikymmentä. Onko etsimäsi kappale alkuperäiseltä nimeltään The shifting, whispering sands (säveltänyt Mary M. Hadler), joka on ruotsinnettu nimellä Röda sandens dal (suomeksi Punaisen hiekan maa)? Englanninkielisenä versiona kappaleen on laulanut ainakin Johnny Cash. Laulu löytyy esimerkiksi levyltä Johnny Cash sings the ballads of true west (2002).
Netta on lyhennelmämuoto Agnes-nimestä. Agnes on kreikkalaista perua, (h)agnos, puhdas, siveä. Netta on myös Agneta-nimen eräs puhuttelumuodoista. (Kustaa Vilkuna: Etunimet. - Helsinki, 1990)
Ilkka Remeksen kirjoista ei ole toistaiseksi tehty elokuvia.
Ilkka Remes on käsikirjoittanut yhdessä Antti Jokisen kanssa 50 minuuttisen elokuvan Bioterror. Ohjaus Antti Jokinen vuonna 1999. Bioterror on kerran esitetty televisiossa mutta sitä ei ole saatavilla videolla tai DVD:llä. Televisiossa on esitetty vuosina 2002 ja 2005 Remeksen sanomalehdissä ilmestyneen jatkokertomuksen neliosainen filmatisointi Paholaisen tytär (käsikirjoitus Harri Virtanen).
Tieto on löydettävissä Suomen elokuva-arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämästä Elonet-tietokannasta http://www.elonet.fi. Tietokanta on ilmainen.
Kirjojen lukemisen lisäksi kannattaa tutkia Remeksen kotisivuja
http://www.ilkkaremes.com/
Harry Potterista on kirjoitettu useita kirjoja. Porvoon kaupunginkirjastosta löytyvät suomeksi
Blake, A. Harry Potterin ilmestys ja Beahm, G. Harry Potter -kumppani sekä ruotsiksi Törnqvist, E. Den lilla trollkarlen
Näiden lisäksi muista kirjastoista löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Colbert, D. Harry Potters magiska värld (Tampere)
Macdonald, Guy. 1001 frågor om Harry Potters magiska värld (Sipoo)
Nel, P. J. K. Rowlings Harry Potter novels (Vaasa)
Waters, G. Ultimate unofficial quide to the mysteries books 1-4 (Oulu)
Anatol, G. Reading Harry Potter : critical essays (Lappeenranta)
Suomen lastenkirjallisuuden historiasta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
Nuortenkirja Suomessa ennen ja nyt. WSOY. 1966
Lappalainen, Irja : Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus. W+G. 2. uud.p. 1979.
Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia. Tammi. 2003
Huhtala, Liisa: Ilosaarten seutuvilta. BTJ Kirjastopalvelu. 2004
Lastenkirja aikansa kuvastimena. BTJ Kirjastopalvelu. 2005.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Web-Origo -aineistotietokannasta http://nettikirjasto.lahti.fi/
Suomen ortodoksisessa kalenterissa Mauran päivä on 3.5 muistona tämännimisestä egyptiläisestä marttyyristä, joka kuoli 200-luvun lopulla (n. 286). Myös katolisessa kirkossa sama päivä on Mauran muistopäivä. Katolisessa kirkossa Maura on kuuden naispyhimyksen nimi, useimmat heistä ovat marttyyreja vanhalta ajalta. Maura on rinnakkaismuoto nimen Maria iiriläis-englantilaiselle muunnokselle Mauren, Maureen. Lisäksi nimeä voidaan pitää naispuolisena vastineena miehennimelle Maurus. Suomessa nimi on tulkittu karjalaiseksi johdokseksi venäläisestä nimestä Mavr, jonka pohjana on kreikkalainen mustaa tai pimeää merkitsevä miehennimi Mauros. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Kirjasto- ja tietopalvelualan keskeisimmät jäsenyydet liittynevät ammattiliittoon ja alan asiantuntijajärjestöihin. Jäsenyys on vapaaehtoista ja riippuvaista työpaikan sijoittumisesta Suomen kirjastokenttään (julkinen vai yksityinen, yleinen vai tieteellinen). Suomen kirjastoseura ry on kaikille avoin kirjastopalvelujen kehittämiseen pyrkivä järjestö. Tietoasiantuntijat ry on tietoalan asiantuntijajärjestö. Tieteellisillä kirjastoilla on oma järjestönsä Suomen tieteellinen kirjastoseura ry.
Ammattiliittojen jäsenyys julkisella sektorilla eli kaupungin- ja kunnankirjastoissa jakaantuu pääasiassa JHL:n (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto), JYTY:n (Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto) tai KUMULA ry:n (Kuntien asiantuntijat)....
Kyllä voi palauttaa! Nykyään voi lainata ja palauttaa mihin kirjastoon tahansa. Myös yli kuntarajojen Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Rut Brykin äiti Aino Mäkinen vietti aikaansa Firenzessä sisarensa Maija Halosen kutsumana. Tarkempia tietoja Aino Mäkisestä ei kirjastossamme käytössä olevista lähteistä löydy. Aino Mäkisellä ja Felix Brykillä oli Rutin lisäksi ainakin poika Petri, josta löytyy oma artikkeli Suomen kansallisbiografiasta. Tässä artikkelissa mainitaan myös Petri Brykin veli (nimeä ei mainita).
Lähteitä:
- Hagelstam: Uusi antiikkikirja 1900-1980. (WSOY 2003)
- Huusko: Rut Bryk. (Muoto 2001:2, s. 64)
- Jäämeri: Matka valkoiseen [Taiteilija Rut Bryk] (Suomen kuvalehti 1986:41, s. 46-52.
- Kalha: Muotopuolen merenneidon pauloissa. Suomen taideteollisuuden kultakausi : mielikuvat, markkinointi, diskurssit (Suomen Historiallinen Seura 1997)
- Rut Bryk. Amos...
On laiva valmiin lähtöön -laulun sanat löytyvät ainakin seuraavista nuottikirjoista. Laulu tunnetaan myös Peppi Pitkätossun jäähyväislauluna.
Satusaari : musiikkimatka. 2005
Lasten kultainen laulukirja 1. 1992.
Musikantti : 3-4. 1996
Nuotit löytyvät Joensuun kaupunginkirjastosta ja ovat sieltä lainattavissa. Voit itse hakea laulun nimen mukaan Joensuun aineistorekisteristä:
http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 kirjoittamalla nimekekenttään alkua laulun nimestä. Sieltä näet, missä nuotit sijaitsevat ja ovatko paikalla.
Seppo on supisuomalainen, Kalevalasta lähtöisin oleva nimi, joten sille ei ole suoranaista italialaista vastinetta. Nimen kantakaima Kalevalan Seppo Ilmarinenhan oli taitava seppä. Seppo on yleensäkin suomalaisessa kansanrunoudessa taitava tekijämies. Nimelle on esitetty myös alkuperäksi Sebedeusta tai Sepeteusta. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sepon äänteellisesti samantapaiseen nimeen Sebastianos, jonka italialainen muoto on Sebastiano.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
Paul Ranson (1864-1909) oli ranskalainen symbolistista suuntausta edustava taidemaalari, muotoilija ja koristetaiteilija. Ranson oli yksi kokeilevan Les Nabis -ryhmän perustajista. Kyseisestä ryhmästä ja sen taiteellisista tavoitteista voi lukea esim. teoksesta Näkyjä ja haaveita : ranskalainen symbolismi 1886-1908 Ateneum 1994) s. 31-41. Kirjan sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla voi tarkistaa HelMet -tietokannasta
http://www.helmet.fi
Internetistä löytyy myös tietoa Paul Ransonista, esim.
http://www.renoirinc.com/biography/artists/ranson.htm
http://www.answers.com/topic/paul-ranson
http://www.kilidavid.com/Art/Pages/Artists/ranson.htm
Mika Waltari aloitti koulunkäynnin syksyllä 1915 Augusta Lampenin johtamassa Valmistavassa koulussa. Waltari oli siis seitsenvuotias (tai täytti seitsemän juuri koulun alettua). Valmistava koulu sijaitsi Helsingissä Vuorimiehenkadun varrella. Waltari kävi tätä koulua kevääseen 1918. Talvella 1918 koulunkäynti tosin keskeytettiin sisällissodan vuoksi, ja Waltari oli sodan ajan Pornaisissa sukulaisten luona. Toukokuussa 1918 Valmistava koulu jatkui vielä jonkin aikaa. Syksyllä 1918 Waltari aloitti koulunkäynnin Helsingin Suomalaisessa Normaalilyseossa eli Norssissa.
Nämä tiedot löytyvät ainakin seuraavista kirjoista:
Waltari, Mika: Ihmisen ääni: nöyryys - intohimo. Toim. Ritva Haavikko. Porvoo: WSOY, 1978.
Waltari, Mika: Kirjailijan...
Ulkomaisia elämäkertoja sisältävän LRC-tietokannan (asiakkaiden vapaasti käytettävissä mm. Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhakukoneilta) mukaan Doris Lund on syntynyt 14.1.1919 Indianapolisissa Yhdysvalloissa. Hän on siis yhdysvaltalainen. Hän on kirjoittanut seuraavat:
* Did You Ever?, Parents' Magazine Press, 1965.
Attic of the Wind (verse), Parents' Magazine Press, 1966.
* (Self-illustrated) Hello Baby!, C. R. Gibson, 1968.
* Did You Ever Dream?, (juvenile), Parents' Magazine Press, 1969.
* I Wonder What's Under (juvenile), Parents' Magazine Press, 1972.
* The Paint-Box Sea (juvenile), McGraw, 1973.
* You Ought to See Herbert's House, F. Watts, 1974.
* Eric, Lippincott, 1974.
* Patchwork Clan: How the Sweeney Family Grew, Little,...
Rauman kaupunginkirjastossa ei ole keskiajalla eläneen saksalaisen mystikon mestari tai maisteri Eckhartin teoksia. Raumalta löytyy kaksi kirjaa, jotka käsittelevät mm. häntä. Ne ovat Seppo A. Teinosen Rakkauden tieto: Saksan ja Alankomaiden suuret mystikot ja Juha Varton Ihmisen tie: keskusteluja mystikoista.
Maisteri Eckhartin teoksia on vain yliopistojen kirjastoissa. Tiedot teoksista löytyvät aineistotietokanta Lindan (http://finna.fi kautta. Lindaa voi käyttää yleisissä kirjastoissa, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kirjastoissa. Etsimisen tekee työlääksi se, että tekijän nimi on kirjoitettu monella tavalla. Ainakin näillä kannattaa etsiä: Eckhart, mestari; Eckhart, Meister; Eckart, mestari; Eckart, Meister; Eckart, mäster.
Ihana Elisa -tv-sarjan kerrotaan perustuvan löyhästi englantilaisen Samuel Richardsonin (1689-1761) teokseen Pamela, or Virtue rewarded, ks. esim. http://www.yle.fi/tv2/?p=jutut&ID=849
Richardsonin teos on ilmestynyt myös suomeksi kahtena osana nimillä Pamela vainottuna (1919) ja Pamela naimissa (1923).
Aaro on lyhentymä Aaronista. Aaron nimen lähtökohtana lienee muinaisegyptistä saatu heprean sana aharon, vuori, vuorella asuva. Toisen tulkinnan mukaan nimi Aaron merkitsee valaistua.
Matias on lyhentymä heprealaisesta nimestä Mattatias, Mattitja. Nimi tarkoittaa Jahven/Jumalan lahjaa.
Atte on Suomen almanakassa Antin ja Anteron päivänä, koska nimi on käsitettu niiden kutsumamuodoksi. Tosin löytyy sille muitakin kantanimiä, kuten Aadolf, Aatos ja Agaton.
Petteri on muunnos Petruksesta eli Pietarista. Petrus on latinalaistettu muoto kreikan kalliota merkitsevästä sanasta Petros.
Mirva on muunnos Mirjamista ja Mirjasta.
Johanna nimen raamatullinen merkitys hepreaksi on: "Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen".
Johanna on...
Kyseinen teos on Helsingin kirjastojen valintalistalla ensi viikolla eli 3.4. - 9.4.06. Tarkkaa päivämäärää, koska se saapuu lainattavaksi kirjastoihin on vaikea sanoa, mutta kannattaa seurata tilannetta Helmetistä.
Sinuhe on päähenkilö Mika Waltarin kirjassa Sinuhe, egyptiläinen. Sinuhe on löytölapsi, joka varttuu ottovanhempien luona. Hän toimii lääkärinä ja hänestä tulee vallanpitäjien läheinen neuvonantaja. Sinuhe tarkoittaa ”Hän, joka on yksinäinen". Nimen merkitystä tarinaan voi pohtia lukemalla Sinuhesta internetsivustolta http://www.koulukanava.fi/aidinkieli/kirjallisuus/sinuhe/index.htm . Myös sivuilla http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinuhe_egyptil%C3%A4inen ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinuhen_tarina kerrotaan Sinuhesta.
