Suomalaisen kirjallisuuden seura, jonka keskeistoiminnot liittyvät muun muassa suomalaisen kirjallisuuden tunnetuksi tekemiseen, tarjoaa sivuillaan osoitteessa http://www.finlit.fi/ monipuolisia kirjallisuuden hakumahdollisuuksia. Etusivun yläreunan pudotusvalikosta Fili/Kääntäminen avautuu hakulomake, johon voi pudotusvalikoista valita käännöksen kieleksi saksa ja julkaisuajaksi haluttu vuosi, esim. 2005, jolloin saa suoraan tulostettavan luettelon suomalaisen kaunokirjallisuuden kyseisen vuoden saksannoksista. Luettelosta löytyy myös antologioita.
Etusivun pudotusvalikosta kohdasta Kirjasto, löytyy tietoa seuran kirjasto- ja tietopalveluista. Suomalaisen kirjallisuuden seuran yhteystiedot ovat: Hallituskatu 1, 00170 Helsinki, puh....
Elise on ranskalainen ja saksalainen lyhentymä Elisabetista, joka on vanha raamatullinen nimi. Sara tai Saara on vanha heprealainen nimi. Suomenkielessä Sara voi viitata myös kasvikuntaan.
Erin on Irlannin gaelinkielinen nimi. Nicolas on muunnos Nicolauksesta eli Nikolauksesta, joka oli Uudessa testamentissa yksi Jerusalemin alkuseurakunnan seitsemästä diakonista. Nimen kreikkalainen muoto on Nikolaos. Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, http://www.behindthename.com. Lisää tietoa etunimistä voit kysellä lähikirjastostasi.
Ainakin James Innes-Smithin kirjassa Tukka hyvin? (WSOY 2003) on kuvia 1970-luvun kampauksista. Muita mahdollisia lähteitä ovat Tracy Tolkienin Vintage - the art of dressing up (Pavilion 2000), Mary Traskon Daring do's - a history of extraordinary hair (Flammarion 1994) ja Dylan Jonesin Haircults - fifty years of styles and cuts (Thames&Hudson 1990). Näitä kirjoja ei Ruoveden kirjastosta löydy, mutta kysy sieltä mahdollisuutta kaukolainaamiseen.
Tutustu myös seuraaviin nettisivuihin:
http://www.fashion-era.com/1970s.htm
http://www.fashion-era.com/punks_fashion_history1.htm
http://www.fashion-era.com/make_up_part_2.htm
http://www.vintageblues.com/history7a.htm
http://employees.oneonta.edu/angellkg/1970.html
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi (Tammi 1992) on nimi Kira. Venäläinen muunnos nimestä Kyra (alkuaan kreikan Kyrene, nainen Kyreniasta). Nimi ei ole almanakassa.
Kirjastoista löytyy nimistä ja niiden merkityksestä kiinnostuneille monia kirjoja. Edellisen lisäksi esim.
Nummelin, Juri Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä. 2005
Vilkuna, Kustaa Etunimet Kirja 4. uud. laitos 2005
Lempiäinen, Pentti Suuri etunimikirja. 3. tark. p. 2004
Chastnaya-Leppäniemi, Olga Valitse nimi lapselle!. 2. p. 2003
Nummelin, Juri Osma, Ranja, Vilmiina : 800 harvinaista etunimeä 2003 4
Kiviniemi, Eero Iita linta maria : Etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen 1993 (
Lempiäinen, Pentti Nimipäivättömien nimipäiväkirja...
Fiona Kellystä on kysytty aikaisemminkin tässä palvelussa.
Vastaukset löydät linkistä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=…
Kirjassa Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (toimittaneet Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen)
sanotaan, että kirjailija Fiona Kelly on keksitty nimi, jonka takana on useampia kirjoittajia.
Tuula Lehtisen teoksessa Metalligrafiikka (1992) on luku Valotusmenetelmät, jossa käsitellään valokuvan siirtämiseen metallialustalle käytettäviä tekniikoita, mm. fotoetsausta ja fotogravyyria. Kirjan sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Asiaa käsitellään lyhyemmin myös verkkosivuilla:
http://www.saunalahti.fi/joro2/paasivu (Arkisto-> Taidegrafiikan tekniikat-> Valokuvapohjaiset menetelmät) ja
http://www.taidegraafikot.fi (Taidegrafiikka-> Valotustekniikka)
Ortodoksisessa nimipäiväkalenterissa Tinjan päivä on 20.3. Silloin vietetään marttyyri Fotini (Foteine) Samarialaisen muistopäivää, jonka nimestä Tinja tulee.
Lähde: http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm
Aiheesta on kirjoitettu melko paljon ja eri lähtökohdista, tässä muutama josta voit aloittaa: Hilkka Laakso: Äidin suru alle seitsenvuotiaan lapsen kuoleman jälkeen: Väitöskirja , Tampereen yliopisto 2000. - Leena Väisänen: Lapsen menetys,perheen suru ja toipuminen. 1999.. Pohjautuu väitöskirjaan Family grief and recovery process when baby dies.- Vaiettu suru: lapsen kuolema ja perheen tukeminen 1992.- Ingela Bendt: Kun pieni lapsi kuolee. 1999
- Katja Hautamäki: Lapsensa menettäneen perheen tukeminen yliopistollisessa sairaalassa. 1997 Pro gradu Tampereen yliopisto. - Omakohtaisia kokemuksia kirjoissa: Helmi Vilppola: Perhosen lento 1998.- Lapseni on kuollut - jäi jälkeen kaipuu... 20005 Sylva. - Sinua en unohda: lapsensa menettäneet...
Ruotsinkielisiä muistolauseita löytyy esim. seuraavasta kirjasta
En hälsning i glädje och sorg (toim. Carita Björkstrand) 1995
Internetistä löytyy myös ruotsinkielisten aforismien sivusto osoitteesta http://www.aforism.nu/ - sieltä voit hakea aforismeja aiheen mukaan.
Sarja on italian television ideoimana. Inspiraation ovat saaneet Samuel Richardsonin romaniista Pamela.
Pamela suomeksi löytyy ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta.
Katso lisää:
http://www.ilmondodielena.it/elisafl/
http://www.imdb.com/title/tt0319344/
Avoimen verkkoammattikorkeakoulun sivuilta löytyy hyvät ohjeet työnhakijalle. Sivuston ohjeiden mukaan hakemukseen voi liittää niin nimikirjaotteen kuin myös CV/ansioluettelon. Tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta:
http://ylivieska.cop.fi/averko
Kun klikkaa työnhakua niin sen alta löytyy linkki "CV ja työhakemus", jossa kerrotaan tarkemmin miten hakemus kannattaa tehdä.
Lisää työnhakuoppaita löytyy osoitteesta:
http://www.makupalat.fi/paikat3.htm
Edellä mainitun lisäksi kannattaa tarkista Helmet -tietokannasta mitä kirjoja löytyy asiasanoilla "ansioluettelot", "työnhaku".
Helmet aineistotietokannan osoite on: http://www.helmet.fi
Helmetin kautta voi myös varata aineistoa mikäli on Helmet kirjastokortti sekä henkilökohtainen salasana....
Töölön kirjastossa on on Yamahan Clavinova sähköpiano jota voi soittaa kuulokkeiden kanssa. Akustista pianoa ei Helsinkin kaupunginkirjastoista löydy. Ajan Clavinovan soittoa varten voi varata numerosta: 09-310 85725
Helmet kirjastokortin, jota voi käyttää kaikissa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa voi saada vai käymällä joissain edellä mainittujen kirjastojen toimipisteistä ja esittämällä valokuvallisen henkilötodistuksen kuten passin tai ajokortin. Kirjastokortti ei maksa mitään.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät verkko-osoitteesta:
http://www.lib.hel.fi/
Helmetkirjastojen aineistotietokanta löytyy osoitteesta:
http://www.helmet.fi/
Kirjastoissa voi etsiä tietoa aiheesta käyttäen asiasanaa
"työkierto". Haulla löytyvät mm.
Joustava työura : Rovaniemellä 12.-13.9.1991 pidetyn seminaarin raportti / toimittaneet Seppo Aho, Heli Ilola
Oulu : [Rovaniemi] : Oulun yliopisto, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos, Akateeminen kirjakauppa [jakaja], Pohjois-Suomen tutkimuslaitos, Lapin yksikkö [jakaja], 1992
Varila, Juha
Työmarkkinakelpoisuus ja työssä oppiminen : henkilöstön kehittämisen mahdollisuuksia, keino ja ja ehtoja / Juha Varila ; [julkaissut] Valtionhallinnon kehittämiskeskus
Helsinki : VAPK-kustannus, 1992
Vaihtelun halut ja yleisyys työelämässä : kyselytutkimus julkisella sektorilla / toimittaneet Seppo Aho, Heli Ilola
Julktiedot Oulu : [Oulu] : [Rovaniemi] : Oulun...
Kirjailijoista saa tietoa Kirjasammosta nimellä hakemalla, https://www.kirjasampo.fi. Sivustossa on myös lista kotimaisista kirjailijoista, jossa kirjailijoita on luokiteltu eri tavoin esim. maakunnittain, genren mukaan tai ajan mukaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat.
Muita sivustoja, joista löytyy kirjailijoita ja tietoa heistä on muun muassa kustantajilla. Makupalat.fi:stä löytyy listaus kirjailijahakemistoista, https://www.makupalat.fi/fi/k/963/hae?category=114626&sort=title&order=….
Kirjastojen aineistotietokannoista kannattaa myös etsiä kirjoja kirjailijoista. Erityisesti klassikkokirjailijoista voi löytyä kiintoisia elämäkertoja, kirjeitä tai muuta valaisevaa materiaalia.
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan nimi Mailis on ilmeisesti sama kuin Ruotsin Majlis, siis yhdysnimi Maijasta ja Liisasta. Maija taas on Marian kansanomainen muunnos, Liisa taas yleinen suomalainen muoto Elisabetista. Suomen almanakkaan Mailis on otettu 17.5.1973, vaikka muoto on vakiintunut käyttöön jo paljon aikaisemmin.
Merja Jalosta löydät tietoa Kirjasampo -tietokannasta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704
Myös seuraavissa kirjoissa on tietoa Merja Jalosta:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 / toim. Ismo Loivamaa (2001).
Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän / [toim.] Kari Hatanpää ja Marketta Härkönen (1996).
Kirjoja voit kysyä omasta lähikirjastostasi.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty Merja Jalosta useita kertoja. Aikaisemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakuruutuun: Merja Jalo.
Japanin kielen kirjaimista ja kirjoittamisesta löytyy suomenkielellä esimerkiksi seuraava sivusto:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Japanin_kirjoitusj%C3%A4rjestelm%C3%A4
Kannattaa asentaa japanilainen kirjaimisto että näkee merkit oikein.
Vastaavaa suomenkielistä sivustoa en löytänyt
Tässä vielä muutama linkki kiinan kielestä kertoville englanninkielisille sivuille:
http://acc6.its.brooklyn.cuny.edu/~phalsall/texts/chinlng2.html
http://www.chinalanguage.com/
http://www.mandarintools.com/
Kysy kirjastohoitajalta -palstalla on aikaisemminkin vastattu kysymykseen kiinalaisista kirjaimista (aakkosista). Arkistosta voi etsiä valmista vastausta erilaisiin kysymyksiin asiasanan, hakusanojen tai fraasien avulla. Arkiston osoite on: http://www....
