Virallisia suomenkielisiä kotisivuja ei Sweet Valley High -kirjoilla ole.
Helsingin Itäkeskuksen kirjaston sivuillta löytyy lukijoiden kommentteja Sweet Valley High -kirjoista: http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=5214 .
Katso myös Kysy kirjastonhoitajalta -palstan aiemmat Sweet Valley High -kirjoja koskevat kysymykset: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=… .
Voisiko kirja olla jompikumpi näistä?
Sandy Hotchkiss: Miksi aina sinä? Narsismin seitsemän syntiä, Basam books, 2005
Kustantajan esittely http://www.basambooks.com/kirjaesittely.html?id=113&-session=basam:3546…
Erwin, Phil: Asenteet ja niihin vaikuttaminen, WSOY 2005
Kustantajan esittely
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&isbn=951-0-31599-0
Molemmat kirjat kuukuvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin http://www.helmet.fi
Jaakko Stenroos on ilmeisesti säveltänyt Valtosen Vaimoke -romaaniin pohjautuvan laulunäytelmän vuosina 1967-68 (ks. Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia, hakusana "Valtonen, Hilja" http://bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat/v/valtonen_hilja/ ). Harry Bergström puolestaan on säveltänyt musiikin Valenin Vaalan ohjaamaan Vaimoke-elokuvaan.
Ilmeisesti ainoastaan Bergströmin säveltämä ja Eine Laineen sanoittama laulu 'Vaimoke' on julkaistu nuottina. Kappale sisältyy mm. seuraaviin nuottijulkaisuihin:
Kauas pilvet karkaavat : Suomifilmin säveliä 1933-2003 / Toimitus Virpi Kari. Helsinki : F Kustannus, 2004
Suuri toivelaulukirja 9. Toim. Aapeli Vuoristo. Warner/Chappell Music 1991.
20 suomalaista ikivihreätä 2. 2. Helsinki : Scandia...
Opetushallituksen Internet-sivuilla sanotaan näin:
Opetushallitus päättää ulkomaisen tutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta valtion tai kunnan virkaan tai tehtävään Suomessa. Virkoihin ja tehtäviin on koulutusta koskevia kelpoisuusvaatimuksia, kuten tietyn tasoinen tutkinto, tietty suomalainen tutkinto tai määrätyt opinnot. Yleensä ulkomaisesta koulutuksesta annettu todistus ei sellaisenaan anna kelpoisuutta, vaan ulkomailla opiskellut tarvitsee Opetushallituksen päätöksen koulutuksensa tunnustamisesta.
Voit lukea asiasta lisää täältä:
http://www.oph.fi/page.asp?path=1,439,2280,14945
Suomen sotasurmat -sivustolta netistä osoitteesta: http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main
henkilöhakemistosta pääset hakemaan isosisäsi isästä tietoja. Löytämilläsi tiedoilla voit halutessasi jatkaa mm. Suomen sukututkimus -seuran sivustojen neuvoilla (http://www.genealogia.fi/) eteenpäin.
Gummeruksen sivulla http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&initID=36;107 on kirjailijan suomennettu tuotanto:
Tunnelirotta 1998 (Black Echo)
Yöihmisiä 1999 (Trunk music)
Enkelten portaat 2000 (Angel's Flight)
Verivelka 2001 (Blood Work)
Mustempi kuin yö 2002 (A Darkness More Than Night)
Luukaupunki 2003 (City of Bones)
Betoniblondi (The Concrete Blond) 2004
Kadonnut valo (Lost Light) 2004
Runoilija (The Poet) 2005
Kuilun partaalla (The Narrows) 2005
Näistä Verivelka ja Runoilija eivät ole Harry Bosch -sarjaa
Kirjailijan teokset alkukielellä (listassa maininta Harry Bosch Novel) löytyy sivulta:
http://www.michaelconnelly.com/Book_Collection/book_collection.html
Helmet-aineistohausta kirjat löytyvät aihehaulla Bosch Harry http://...
Pimeyden kukat (Flowers in the attic) on filmattu 1987, ohjaaja Jeffrey Bloom. Kirjastoissa tätä elokuvaa ei ole saatavana. Andrewsin kirjaan Rain perustuvaa samannimistä elokuvaa on ohjaamassa Craig DiBona. Kirjaa ei ole suomennettu.
Lähde: Internet Movie Database http://akas.imdb.com/
Laulun nimi on Puhu hiljaa rakkaudesta, säveltäjä Nino Rota. Sen alkusanat ovat: Kun puhut rakkaudesta hiljaa kuiskaten...
Laulun sanat löytyvät mm. seuraavista nuottijulkaisuista:
SUURI toivelaulukirja 5. 1983.
KAUNEIMMAT rakkauslaulut : sata laulua rakkaudesta / [toimittaja Ari Leskelä]
Espoo : Fazer Musiikki, 1993
HITIT : rautainen 70-luku
Helsinki : F-Kustannus, 2003
Harry Potter ja puoliverinen prinssi julkaistaan suomeksi torstaina 16.3.2006. Edelliset Potterit on saatu Helsingin kaupunginkirjastoon peräti samana päivänä kuin kirjakauppoihin, joten kannattaa seurata tilannetta kysymällä lähikirjastostasi tai HelMetin kautta kyseisellä viikolla 11. Ennakkovarauksia kirjasto ei voi valitettavasti ottaa vastaan eli ole tarkkana pari päivää ennen ilmestymistä!
Helppolukuisia englanninkielisiä kirjoja löytyy paljonkin eri kirjastoista. Suurin osa helppolukuisista kirjoista on ala-asteikäisille suunnattuja, mutta nuortenkirjojakin löytyy jonkin verran, esimerkiksi Graffix- ja Surfers -sarjojen kirjat tai Mary Hooperin kirjoittama Letters to Liz -sarja.
Nuortenlehtiäkin löytyy, esimerkiksi Tikkurilan kirjaston lastenosastolta: J-14, Sugar, White dwarf, Dragon ja Seventeen. Lehtien uusimpia numeroita voi lukea vain kirjastossa, mutta vanhempia lainattavia numeroita voi myös tilata kirjastosta toiseen.
Voit katsoa, mitä nuortenlehtiä pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy klikkaamalla tätä linkkiä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=nuortenlehdet&m=9&l=eng&Da=&Db…
Helppolukuisia...
Ensimmäisenä kannaittaisi kysyä lähimmästä kirjastosta. Oman kunnankirjastosi aineistoa voit selata Internetissä osoitteessa:
http://tiekko-info.origonet.net
Kirjastot.fi -sivuston linkkikirjastosta löytyy myös mielenkiintoisia linkkejä aiheesta:
http://www.kirjastot.fi/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?wordID=033726d6-9cc1…
Kirjoja ovat esim.
Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta. Gummerus, 2004.
Sirelius, Uuno Taavi: Suomen kansallispukujen historia. Kansallisteos, 1990.
Kansallispukukuvasto. Helmi Vuorelma, 1987.
Noora on lyhentymä Eleonorasta, Suomen almanakassa vuodesta 1973, juhlapäivä on 11.7. Eleonoora monine muunnelmineen (esim. Eleanor, Nora jne.) on hyvin tavallinen etunimi kaikkialla läntisessä Euroopassa sekä myös Amerikassa. Alkuperältään se ei kuitenkaan ole eurooppalainen, vaan sen arvellaan tulleen tänne Espanjan kautta 1000-luvun alussa Mauritaniassa Luoteis-Afrikassa asuneiden, islamilaisesta uskonkiihkostaan tunnettujen maurien välityksellä. He taas olivat saaneet sen kuten uskontonsakin arabialaisilta.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Nimipäiväsanat, 1983 ja Lempiäinen, pentti : Suuri etunimikirja, 1999
En löytänyt Suomen kansallisbibliografiasta yhtään suomenkielistä pahkatöitä käsittelevää kirjaa joten vaikuttaa siltä, ettei nimenomaan niistä kertovia kirjoja ole olemassa. Joissain puutöitä käsittelevissä kirjoissa on tietoa pahkatöistä. Puutyöt onkin käyttökelpoinen asiasana. Esim Stephen Corbettin Suuressa puutyökirjassa on jonkin verran pahkatietoutta samoin Valittujen Palojen Kotinikkarin niksikirjassa. Lehtiartikkeleiden tietokannasta Aleksista löytyy joitain viitteitä. Sinne pääset kirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi linkistä Tiedonhaku klikkaamalla Digitaalinen aineisto ja tietokannat ja valitsemalla sieltä tietokannan Aleksi. Kirjoita hakukenttään esim Pahkat. Myös sanalla Kuksat löytyy joitain viitteitä.
Kysymyksesi tavoittaa paremmin lastenkirjastotyötä tekevät ihmiset, jos esität kysymyksen Kirjastot.fi -sivujen Lasten-keskustelulistalla. Ensin sinun pitää rekisteröityä foorumien rekisteröityneeksi käyttäjäksi. Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/keskustelut/foorumiohje/saat tietoa rekisteröityneeksi käyttäjäksi liittymisestä. Sivulta löytyy myös linkki rekisteröitymissivulle. Sen jälkeen voit valita itse, mille keskustelulistoille haluat liittyä.
Rakkauden jälkeen löytyy monesta eri nuottikokoelmasta:
• Suomipopin helmiä, 2003
• Uusi kultainen laulukirja, 2000
• Suomalaisen laulukirja, 1997
• Kauneimmat rakkauslaulut, 1993 (3.p. 2004)
• Hyvin menee kuitenkin,1990
• Suuri toivelaukirja 9 , 1991
Kustannusosakeyhtiö Tammen tietojen mukaan Sinikka Nopola on syntynyt Helsingissä. Hänen julkaisemiensa kirjojen joukosta en löytänyt omaelämäkertaa. Mutta elämäkertaluonteisia artikkeleja hänestä on toki tehty, esim. seuraava lehtiartikkeli:
Tekijät: Saari, Kirsikka
Nimeke: Kirjailija Sinikka Nopola : mitä meistä tuli isona
Julkaisussa: Ylioppilaslehti 87 (2001) : 18, s.
Pentti Lempiäisen suuren nimipäiväkirjan mukaan Kaisa -nimi on lyhentymä Katarinasta. Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1952 rinnakkaisnimenä Katarina Aleksandrialaisen päivän kohdalla 25.11.
Katarina (kreikan katharós=puhdas, siveä) on kristikunnan suosituimpia nimiä. Katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä. Suosituin on edellämainittu Katarina Aleksandrialainen, joka surmattiin kidutuspyörässä noin v. 310. Kirkkotaiteessa hänen tunnuksensa on nk. Katarinan pyörä. Suomessa häntä kunnioitettiin jo keskiajalla, hänelle omistettiin kirkkoja ja hänen kuviaan löytyy keskiaikaisten kirkkojen seinämaalauksissa.
Katarina -nimestä on paljon muunnoksia. Suomenkielisessä almanakassa niistä ovat Kaarina-Kaija-Kaisa- Kaisu, Kata-Kati-...
