Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet- tietokannasta ja Fennica-tietokannasta etsimällä ei oikeastaan löytynyt taideteokseen perustuvia lapsille tarkoitettuja kotimaisia satuja jo mainitsemiesi lisäksi. Aikuisille löytyi kaksikielinen satukirja Joulupukin lomamatkat – Santa’s Holiday Travels (Sinikka Salokorpi, Bruno Maximus 1999), jossa kuvituksena ovat taiteilija Bruno Maximuksen taulut ja tarinat ilmeisesti perustuvat niihin. Kirjassa on 12 noin viiden sivun mittaista tarinaa, jokaiseen tarinaan liittyy yksi kuva.
Helmet-tietokannasta löysin lisäksi tiedot omakustanteena ilmestyneestä kirjasta Salomaa: Maailmojen synty:kertomus lapsille:kuvakirja (H.E. Salomaa 2003). Kirjan tiedoissa on maininta ” maalaukset Helmi Salomaa”....
Ella on muuntuma Helenasta ja siitä muodostuneesta Elinasta, mutta useissa maissa sitä käytetään myös Eleonoran kutsumamuotona. Saksassa on Ellan yhteydessä viitattu lisäksi Elisabethiin ja voipa se olla Gabriellan, Isabellan ja Petronellankin lyhentymä. Englannissa nimen tulkitaan tarkoittavan kaunista keijukaista. Suomen almanakassa vuodesta 1950.
Sofia on kreikan viisaus, viisas, ymmärtävä. Tuttu nimi monissa maissa. Sohvi on nimen suomalainen muunnos. Suomen almanakassa Sofia on ollut 1705-1928 ja uudelleen vuodesta 1950.
Lähteet:
Lempiäinen:Suuri etunimikirja
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?
Kun varattu aineisto on noudettavissa siinä kirjastossa josta sen haluat noutaa, lähetetään kijastosta tieto sinulle joko postin välityksellä, sähköpostitse tai tekstiviestillä. Mikäli asiakastiedoissasi on sähköpostiosoite, lähtee tieto aina varatusta aineistosta sähköpostiin, muutoin ilmoitus tulee postitse. Varausilmoitusten lähettäminen tekstiviestillä on maksullinen palvelu, tarkemmin tästä palvelusta osoitteessa: http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Englanninkielen kertaamiseen sopisi kielikurssi Brief case : kertaa englantia!, 2005. Kirjaan kuuluu 2 cd-levyä. Lukion moniosaisia kursseja on Culture café, In touch ja English update. Aikuisopiskelijoiden suosiossa on kielikurssi English for you. Se lähtee aivan alkeistasolta. Oulun kaupunginkirjastossa olevia kielikursseja voi hakea Intro verkkokirjastosta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 laittamalla asiasanoiksi esim. englannin kieli, aikuisopiskelu, itseopiskelu. Lisäksi kielikurssit on jaoteltu tason mukaan alkeistaso, keskitaso, edistynyt taso. On myös kielikursseja, jotka on suunniteltu kuullun ymmärtämisen, esim. Active listening, tai suullisen kielitaidon kohentamiseen , esim. Puhu englantia, No problem! tai Let’s talk...
Laulun nimi on Nous tähtönen ja se alkaa sanoilla:
Nous tähtönen kirkas yöhön maan, yön varjot poistavi tuo.
Se löytyy Elsa Kojon toimittamasta nuotista Suuri joululaulukirja (WSOY) ja J. N. Vainion toimittamasta nuotista Valistuksen laulukirjan säestyksiä (3. p. 1927).
Kummassakin nuotissa säveltäjäksi on merkitty A. S-g.
Valistuksen laulukirjan säestyksissä sanoittajaksi on
merkitty A. J. B. ja suomentajaksi I. H. Suuressa joululaulukirjassa sanoittajaa ei mainita.
Olisikohan kyse Hessen runo Vaiheet:
Kun kutsuu elämä, siis, sydän, valmis
taas ole jäähyväisiin, uuteen alkuun.
Iloiten lähde, nurkumatta katko
siteesi entiseen, päin uutta riennä.
On lumousta joka matkaan lähtö,
se auttaa elämään, se meitä suojaa...
Runo löytyy Herman Hessen kirjasta Lasihelmipeli.
Verkossa luettavat vanhat lehdet kattavat vuodet 1771 - 1890 ja löytyvät osoitteesta http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/query.html.
Kysymyksesi on todella laaja, koska luovutetulla alueella ilmestyi monta lehteä mainitsemasi aikavälissä.
Teoksen Suomen lehdistön historian mukaan evakkoon joutuneet sanolehdet olivat Wiborgs Nyheter, Karjalan Ääni,Kansan voima, Maakansa, Kansan työ, Laatokka, ja karjala. käkisalmen sanomat lakkasi ilmestymästä ko vuonna 1940.
On todellakin monta muuta lehteä alueelta, kuten Sortavalalainen Laatokka Karjala.
Suomen lehdistön historia on laaja ja kattava teos, josta saa paljon tietoa.
Pentti Lempiäisen teoksessa Suuri etunimikirja nimestä Mitja todetaan, että se on Demetrioksen eli Dimitrin venäläinen kutsumamuoto. Teoksen mukaan Mitjan lähtökohtana voi olla myös Mikael. Sama teos antaa nimestä Demetrios seuraavat tiedot: kreikkalaisen maan ja maanviljelyksen jumalatar Demeterin poika, Demeterille pyhitetty. Lisäksi Demetrios on itäisessä ja läntisessä kristikunnassa monien pyhien nimi.
Piita- nimeä ei löytynyt nimikirjoista. Internetistä nimestä löytyy muutama maininta, mutta ei varsinaisesti tietoa alkuperästä.
"Kuolemantanssin" saa monistemuotoisena Teatterikoulun kirjastosta, os. Haapaniemenk.6, Hki.Siitä on siellä moderni Lauri Siparin suomennos, mutta myös vanha Anna-Maria Tallgrenin käännös. TEAK:n kirjastoon käy Yliopiston kirjaston Helka-kortti, tai, jos Sinulla ei ole sitä, voit saada 2 eurolla heidän Arsca-korttinsa esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen.
John Ronald Reuel Tolkien syntyi 3.1.1892 ja kuoli 2.9.1973. Lisää tietoa kirjailijasta saat mm. Suomen Tolkien-seuran kotisivuilta http://www.suomentolkienseura.fi/.
Kirjoista Vilkuna, Kustaa: Etunimet (4.uud.painos 2005) ja Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1999) löytyy tietoa etunimistä. Kirjat löytyvät kirjastosta. Vilkunan kirjassa kerrotaan, että Henna on vanha muoto nimistä Henriikka ja Henrietta. Nämä nimet ovat Henrikin sisarmuotoja.
Kustaa Vilkunan Etunimet (2005) ja Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (1999) kertovat, että Emmi on Emman tai Emilian hellittelymuoto. Emma on muinaisaksalaista alkuperää ja merkitsee voimakasta, yleistä tai suurta. Emilia pohjaa muinaisroomalaiseen Aemilius-suvun nimeen. Liisa on suomalainen lyhentymä Elisabetista, ja pohjautuu heprealaiseen Elisebaan, joka merkitsee Jumala on valani tai Jumala antaa valon. Marie on saksalais-ranskalainen muunnos hepralais-armenialaisesta Mariasta, jonka merkitys ilmeisesti on toivottu lapsi tai myös näkijätär, herratar.
Kirjassa Mikä lapselle nimeksi, kirjoittanut Eeva Riihonen sanotaan Venla-nimestä näin: Muunnos ruotsin Vendlasta, Wendelasta, jotka on muunnettu germaanien slaaveista käyttämästä vendi-nimityksestä (vandaalit) tai paikannimestä Wendelburga. Nimipäivä on 2.6. Vendelasta sanotaan: Nimi on tullut tutuksi Kaari Utrion kirjasta. Ruotsin historioasta tunnetaan Vendela, Ruotsin, Göötanmaan ja Vendien kuningatar. Nimipäivä ruotsalaisessa almanakassa 8.11.
Leopardin ruokavalio on monipuolinen, siihen sisältyvät mm. antiloopit, linnut, käärmeet ja pienikokoiset nisäkkäät. Lisää leopardin ruokavaliosta löydät osoitteessa http://www.tunturisusi.com/kissat. Lisää kissaeläimiin liittyviä hyödyllisiä sivustoja löytyy Makupalat-linkkilistan sivuilta eläimet -linkin takaa osoitteessa http://www.makupalat.fi.
Tilastokeskuksen Kulutustutkimuksessa on selvitetty kotitalouksien erilaisiin tuoteryhmiin ja palveluihin käyttämää rahamäärää. Kuluttajabarometrissa puolestaan selvitetään erilaisten tavaroiden omistusta sekä ostoaikomuksia. Helpoiten näihin tilastoihin voi tutustua niiden kotisivuilla.
Kotitalouksien kulutus:
http://tilastokeskus.fi/til/ktutk/index.html
Kuluttajabarometri:
http://tilastokeskus.fi/til/kbar/index.html
Kotitalouksien kulutuksen vanhoilla sivuilla taulukkoja on tarjolla vielä laajemminkin:
http://tilastokeskus.fi/tk/el/kulutustutkimus/kulutust_tilastot2.html
Myös Tilastokeskuksen Kansantalouden tilinpidon vuositilastoon (uusin 2004) on koottu kotitalouksien kulutusmenoja, mm. erilaisiin kodinkoneisiin sekä kodinkoneiden...
Eeva Tenhusesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
PÄÄTEKIJÄ HAASIO, Ari
NIMEKE Kotimaisia dekkarikirjailijoita / Ari Haasio
JULKAISUTIEDOT Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001 (Jyväskylä : Gummerus)
ULKOASU 229 s. : kuv. ; 26 cm
ISBN 951-692-507-3 (sid.)
NIMEKE: SIVUPOLKUJA : tutkimusretkiä kirjallisuuden rajaseuduille / toimittaneet Tero Norkola, Eila Rikkinen ; [... kuvat: Iiris Pessa]
JULKAISUTIEDOT Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1996 (Rauma : West Point)
ULKOASU 239 s. : kuv. ; 21 cm
SARJA/ISSN Tietolipas, ISSN 0562-6129 ; 148
ISBN 951-717-935-9 (nid.)
NIMEKE: PIDÄTTEKÖ dekkareista : jännityskirjallisuuden tekijöitä, historiaa, estetiikkaa / Kai Ekholm, Jukka Parkkinen (toim.) ; [kuvitus ja taitto: Seppo Töyssy]...
Cd-levyjä sisältävän kielikurssin löydät
Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1 haku-näytöltä nimellä English for you
ja kirjoittamalla asiasanakenttään kielicd-levy.
Voit myös kirjoittaa nimen english for you ja vetää valikosta nuotin jälkeen esille kielikurssit ja klikata.
Cd-muotoisen kielikurssin erottaa kasettiversiosta klikkaamalla kirjan nimeä.
Tällä hetkellä molemmat English for you 2 osan cd-levykielikurssipaketit ovat lainassa, eräpäivät ovat 7.12. ja 10. 12.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole kysymääsi 2. divisioonaa käsittelevää kirjasarjan osaa. Se on kuitenkin hankittu moniin kirjastoihin eri puolille Suomea. Useimmista kirjastoista sitä ei anneta kotilainaan, mutta muutamissa kirjastoissa on lainakappalekin. Tällaisia ovat ainakin Tampereen ja Vaasan kaupunginkirjastot. Voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi kotikuntasi kirjastosta. Kirjan ISBN-numero on 951-9064-08-7. Sen avulla kirja erottuu helpoimmin muista Suomen rintamamiehet -kirjasarjan kirjoista.
Nimi Ella on tullut suomalaiseen nimipäiväkalenteriin vuonna 1950. Nimi on luultavasti muuntuma nimestä Helena (-> Elina -> Ella), joka puolestaan tulee kreikan kielen sanasta helios (=aurinko). Ella voi olla myös nimen Eleonora kutsumamuoto tai lyhentymä sellaisista nimistä kuin Gabriella, Isabella, jne.
Vuonna 2003 Ella oli suosituin tyttöjen etunimi Suomessa ja vuonna 2004 toiseksi suosituin. Ella-nimen sai viime vuonna 467 suomalaislasta.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri Etunimikirja
Nimitilastoja internetissä esim. osoitteessa http://www.vauva-lehti.fi/muut/nimet_suosituimmat.asp?f=70&d=801&
