Mainio kirja, josta voi aloittaa tutkimusta Jeesuksesta historiallisena henkilönä on 'Nasaretilaisen historia' (toim. Risto Uro ja Outi Lehtipuu, Helsinki: Kirjapaja, 1997). Heidän kirjallisuusluetteloa käyttäen pääsee sitten jatkamaan tutkimusta.
Tämä kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta. Saatavuustiedot näet osoitteessa www.helmet.fi.
Suosittelen myös, että käyt teologisen tiedekunnan kirjastossa. Sieltä löytyy tarvitsemasi lähteet ja henkilökunta voi auttaa sinua eteenpäin. Kirjaston yhetystiedot ja aukiloajat löydät täältä:
http://www.helsinki.fi/teol/kirjasto/
Esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta löytyy tietoa Laila Hietamiehestä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1243344465013
Kaksivuotias saattaa pitää hyvinkin monenlaisesta musiikista. Tässä on joitakin ehdotuksia. Lennä, lennä leppäkerttu (Warner Music Finland, 2001), Anni tanni -lastenlaululevyt (julk. Sympaali), Muksujen musaboksi : 50 suosituinta lastenhittiä (Warner Music Finland, 2001), Nallekarhu konsertissa : Orkesterimusiikin suosikkeja lapsille (Ondine, 1999), Maija Baricin säveltämät Unta ja unelmia sekä Missä ilo asustaa? -levyt (Nukketeatteri Sampo, 2004), Järvenpää Risto: Tatsia ja janssia lapsille (Risto Järvenpää, 1993).
Kyllä teos löytyy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Vantaan kirjastoista teos kuuluu Hakunilan, Tikkurilan, Koivukylän ja Myyrmäen valikoimaan.
Teos löytyy Lindan mukaan Suomesta ainakin Jyväskylän yliopiston kirjastosta ja Åbo Akademin kirjastosta. Mikäli haluat lainata kirjan Helsingin kaupunginkirjaston kautta, sinun kannatta tehdä siitä kaukopalvelupyyntö lähikirjastossasi.
Vastaavanlaiset haut kannattaa tehdä ainakin Lindaan (tietellisten kirjastojen yhteistietokantaan) ja Mandaan (yleisten kirjastojen yhteistietokantaan). Molemmat ovat käytettävissä yleisten kirjastojen asiakaspäätteillä, http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm . Lisäksi haku kannattaa ehkä varmuuden vuoksi tehdä suurimpien kirjastojen tietokantoihin, tieteellisistä Helsingin yliopiston kirjaston tietokanta Helkaan, http://finna.fi ja yleisistä kirjastoista pääkaupunkiseudun Helmet-...
Voit varata kirjan netin kautta, jos sinulla on tunnusluku.
Varasto on Pasilassa, mutta jos haluat noutaa kirjan toisesta kirjastosta, se onnistuu valitsemalla noutopaikaksi
haluamasi kirjaston.
Jos tunnuslukua ei ole, voit soittaa Pasilan pääkirjastoon
p. 310 85001, tai 310 85331 ja noutaa kirjan sieltä.
Vuonna 2001 on julkaistu aiheesta tutkielma: Mareena Paldan: Verkkopalvelujen käyttö kuntien matkailumarkkinoinnissa. Tutkielmaa lukemalla selvinnee parhaiten, mitä kautta kuntien internet-sivustojen avulla tapahtuvaa matkailumarkkinointia on aikaisemmin selvitetty, ja miten tietojen päivittäminen olisi kätevintä. Matkailumarkkinointia käsittelevät mm. seuraavat teokset:
-Albanese, Pietro: Matkailumarkkinointi, 2002
-Vuoristo, Kai-Veikko: Matkailun muodot, 2002
Artikkelitietokanta Aleksista löytyi mm. artikkeli:
-Paavilainen, Jyrki: "Virtuaalimatkakeskus" Itä-Suomen kaupungeille, Kuntatekniikka 2003 (58);1;29-30
Lisäksi on laadittu matkailustrategioita eri puolilta Suomea, esim:
-Huovinen, Ulla: Itä-Uudenmaan matkailustrategia 2001-2006
-...
Hyvä johdanto pohjoismaiseen naiskirjallisuuteen on 5-osainen "Nordisk kvinnolitteraturhistoria". Se on tehty pohjoismaisten kirjallisuudentutkijain yhteistyönä.
Kirjailijoiden nimistä tulevat ensimmäisiksi mieleen ruotsalaiset Moa Martinson ja Kerstin Ekman, norjalainen Cora Sandel, tanskalainen Karen Blixen sekä suomenruotsalaiset Edith Södergran, Tove Jansson ja Märta Tikkanen.
Uuden tunnusluvun (pin-koodin) saa kuten edellisenkin eli kirjastossa paikan päällä. Mukana on oltava kirjastokortin lisäksi kuvallinen, kirjaston hyväksymä henkilöllisyystodistus (passi, ajokortti, suomalainen ajokortti, EU-maan henkilöllisyystodistus).
Tunnuslukua ei anneta sähköpostitse tai puhelimitse.
Annettua tunnuslukua ei myöskään ole mahdollista selvittää, sillä tunnusluku tallentuu salakielisenä. Henkilökunta ei näe tunnuskua tallennuksen jälkeen, ainoastaan sen onko asiakasrekisteriin tallennettu tunnusluku vai ei.
Kirja kyllä löytyy Metson varastosta. Sen tarkka nimi on Rupeaman raadettua: Jyväskylän seminaarin 50-vuotisen toiminnan muistoksi/Seminaarin oppilaat. Piirteitä Jyväskylän seminaarin Kiestoverikunnan vaiheista 1863-1913.
Kannattaa siis poiketa pääkirjaston aikuisten osaston neuvontaan ja pyytää kirjaa varastosta.
Suomen rautakaudesta on nuorille kirjoitettu yllättävän vähän. Liisi Eränkö on kirjoittanut kirjan Rautakausi Suomessa. O 1990. On olemassa myös tietokoneohjelma Aikamatka Suomen esihistoriaan. WS 1998.
Matti Huurteen kirjassa 9000 vuotta Suomen esihistoriaa. O 1979 on käsitelty rautakautta. Kirja sopii
hyvin myös nuorille lukijoille, tosin ei ihan pienille lapsille. Lapsille taas on suunnattu teos Alkuihmiset. WS 1990, mutta siinä käsitellään yleisesti esihistoriaa, ei Suomea erikseen.
Einar Juvan Suomen kansan historia, osa 1. O 1964 käsittelee esihistoriaa ja keskiaikaa. Siinä on pari sivua myös rautakaudesta.
Lisää aineistoa voitte etsiä PIKI-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/
Vasemman reunan HAKU-...
Valitettavasti suoraa kanavaa, yhteistä osoitetta tai postituslistaa, jossa kirjoja voisi tarjota kaikkiin kirjastoihin, ei ole. Paras keino on tarjota eri kirjastojen hankintaosastolle kirjaa suoraan.
Kirjastot.fi-sivustosta löytyvät kaikkien yleisten kirjastojen yhteystiedot (Kirjastot-kanava). Myös erikoiskirjastojen ja yliopistokirjastojen tiedot löytyvät Kirjastot.fi:n Kirjastot-kanavalta.
Kirjastot.fi-sivustossa on myös Kirjastoala-kanava. Sieltä löytyvät Keskustelut, joita alan ammattilaiset seuraavat suhteellisen aktiivisesti. Keskustelut-osaan on perustettu Kustantajien tiedotteita kirjastoille -niminen foorumi, jossa voi tarjota kirjallisuutta kirjastoille.
Kyseiset alueet luovutettiin Neuvostoliitolle Moskovassa 19.9.1944 solmitussa välirauhansopimuksessa. Lopullisesti rajat vahvistettiin Pariisin rauhansopimuksessa 10.2.1947. (Jukka Tarkka - Allan Tiitta: Itsenäinen Suomi : seitsemän vuosikymmentä kansankunnan elämästä. Helsinki: Otava, 1987. S. 168, 181-182.)
Teoksessa Danny/toimittanut Saska Snellman. Porvoo : WSOY, 2000 on tietoa myös Armista. Samoin tietoa löytyy teoksesta Mikkonen, Timo T. A., Suomen kauneimmat : missivuodet 1931-2000 Helsinki : WSOY, 2000. Molemmat löytyvät sekä Espoon että Helsingin kaupunginkirjastojen kokoelmista, Helmet-tietokannasta voit tarkistaa, mistä kirjastosta ne tällä hetkellä ovat lainattavissa, http://www.helmet.fi .
Oscar Wildella ei ole tämän nimistä suomennosta, mutta emme tiedä sisältyykö kysytty sanonta johonkin hänen teokseensa. Viitteitä siihen, että tämä lausahdus olisi Wilden kynästä löytyy mm. osoitteesta http://www.self-injury.net/doyousi/quotes/ . Siellä se on englanninkielisenä seuraavassa muodossa:
"A true friend stabs you in the front". Kun sitaattia etsii hakukoneella mainitsemassasi suomenkielisessä muodossa, saa erilaisen tuloksen, osoitteessa
On mahdollista saada Helsingin kaupunginkirjastosta kirjoja Karjaan kaupunginkirjastoon kaukolainaksi. Kaukolainaus on kirjastojen välistä eli sinun on mentävä Karjaan kaupunginkirjastoon tekemään kaukolainapyyntö. Helmet-tietokannan kautta tehdyt varaukset kulkevat vain pääkaupunkiseudulla kirjastosta toiseen. Kaukopalvelumaksuista päättää lainaava eli kotikunnan kirjasto.
Löysin muutaman nuortenkirjan aiheesta:
Olsson, Sören: "Zeina, Nalle ja rakkaus"
Khemiri, Jonas: "Ajatussulttaani"
Backlen, Marianne: "Donovan"
Toivottavasti näistä olisi apua.
Kun henkilö kutsutaan todistajaksi oikeuteen, haastemies antaa haastetodistuksen kirjallisesti tiedoksi. Siihen ei saa vastata kielteisesti, muutoin kuin tietyissä poikkeustapauksissa. Tämä käy ilmi oikeuskäymiskaaren 17 luku 20 §:ssä.
Oikeudenkäymiskaaren löydät Suomen Laki 1:stä hakemiston kautta. Teksti löytyy myös Finlexistä, joka on Valtion säädöstietopankki http://www.finlex.fi/fi/ . Polku menee lainsäädännöstä ajantasaiseen lainsäädäntöön, asiasanojen oikeudenkäymisk* ja todistajat kautta suoraan Oikeudenkäymiskaareen, joka on annettu 1.1.1734.
