Timo Nurmen Uuden suomen kielen sankirjan, Gummerus, 1998 mukaan konvertoida tarkoittaa atk:n yhteydessä " muuntaa toiseen ohjelmaan sopivaksi".
Seuraavassa artikkelissa on tietoa konvertoinnista:
http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0101/pitkaaikaissailytys.html
Kirjallisuutta:Koskinen, Jussi, Ohjeita tekstitiedostojen siirtoon ja konvertointiin, Jyväskylän yliopisto, 1992. Saatavissa Helsingin yliopiston kirjastosta. Katso saatavuus tiedot Helka-tietokannasta, http://finna.fi
Lyhyt ja kuitenkin suhteellisen monipuolinen katsaus Ruotsin infrastuktuurin löytyy Internetissä Finpron sivuilta:
http://www.finpro.fi/markkinatieto/countryfiles.asp?Section=54&Country=…
Etunimien alkuperää ja merkitystä käsitteleviä kirjoja on paljonkin: mm. Kustaa Vilkunan Etunimet, Eero Kiviniemen Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen ja Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi. Saksasta niitä ei ehkä kuitenkaan löydy.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Esko on vanha suomalainen muoto muinaisskandinaavisesta nimestä Eskil. Eskil-nimen muinainen merkitys on ollut 'jumalan kypärä'.
Nimien suosiosta löytyy tietoa Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Ruotsalaisesta lasten virtuaalikirjastosta löytyy lukuvinkkejä eri ikäisille lapsille. Lukuvinkkisivun osoite on
http://www.barnensbibliotek.net/boktips/cw/
10-11 -vuotiaalle sopivaa luettavaa löytyy otsakkeen Romaner för mellanstadiet -otsikon alta. Monia siellä vinkattuja kirjoja löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Luettavaa voi etsiä myös suoraan pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-aineistohaulla lapsille: http://www.helmet.fi -> På svenska -> Sökprogram för barn.
Tampereen kaupunginkirjastoon ei valitettavasti tule kyseistä sukelluslehteä.
Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/ voi tarkistaa muiden Suomen yleisten kirjastojen tilanteen. Siellä olevan maakuntakirjastojen aineistojen monihaun mukaan lehti tulee vain Oulun kaupunginkirjastoon. Lehtien irtonumeroita ei voi
tilata sieltä Tampereelle.
Kenties sivusto http://www.scubadiving.com/ on teille jo tuttu. Sieltä näkee otsikoita ja saa jonkin verran tietoa, mutta vain maksaneet asiakkaat saavat sieltä kaikki palvelut.
Tampereen kaupunginkirjaston kaukopalvelusta voi tilata aineistoa (tässä tapauksessa kopion lehdestä), joka ei kuulu meidän kokoelmiimme. Osoite on http://www.tampere.fi/kirjasto/kauko.htm
J. K. Rowlingista löytyy tietoa Tammen Harry Potter -sivuilta osoitteessa http://www.tammi.net/harrypotter/flash/index.html
J. K. Rowlingista on myös kirjoitettu kirja 'J. K. Rowling : Harry Potterin luoja : elämäkerta', jonka saatavuutta voit tarkastella pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä aineistohausta osoitteessa http://www.helmet.fi
Aiheesta löytyi paljon kirjallisuutta. Tässä muutamia esimerkkejä:
Rossi: Henriksfält, 2004
Sotalapset: tutkimusraportti, 1996
Christoff: Sotalapsien kertomaa, 1990
Kavén: 70000 pientä kohtaloa, 1985
Edvardsen: Sotalapset, 1977
Elämäkertoja:
Kaksi maata, kaksi kotia, 2003
Salin: Tyhjä syli, 2002
Knuutila, Sotalapsi ei unohda, 2000
Christoff: Sotalapsien kertomaa, 1990
Kaunokirjallisuutta:
Vesterberg: Kaksi kotimaata, 2000
Emtö: Sotalapsi 13408, 1986
Videoita ei aiheesta löytynyt.
Juhani on suomalainen muoto Johannes-nimen ruotsalaisesta lyhentymästä Johan. Johannes taas on kreikkalais-latinalainen muoto heprean nimestä Jochanan, joka merkitsee Jahve on armollinen.
Etunimikirjoista löytyy tietoa nimien alkuperästä: mm. Vilkunan Etunimet, Kiviniemen Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhanen vaihteeseen.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta saa tietoa nimien suosiosta:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Salasanan Anders-verkkokirjastoon saat käymällä kirjastossa ja esittämällä kirjastokorttisi tai henkilöllisyystodistuksesi.
Lainat voi myös uusia puhelimitse, Kokkolan kaupunginkirjaston lainaustoimisto puh. 06-8289560, neuvonta puh. 06-8289561.
Ilmeisesti kyseessä on Grimmin veljesten satu 'Vanha vaari ja pojanpoika'. Satu löytyy mm. kirjasta 'Grimmin sadut', jota voit kysellä lähimmästä kirjastosta.
Ihmisten keskipituus on kasvanut mm. hyvän ravinnon vuoksi. Asiaa on käsitelty lääketieteellisessä kirjallisuudessa, esim. Silventoinen, Karri,
Pituuden sosiaaliset taustatekijät sekä pituuden yhteys aikuisiän terveydentilaan ja sosiaaliseen asemaan Suomessa / Karri Silventoinen
Julkaistu: Helsinki : Helsingin yliopisto, 1997, Mikrokortti 3248. Tämän kirjan voit kaukolainata lähikirjastosi kautta.Aiheesta on myös artikkeleissa, tässä artikkeliviite:
"Kivipelto, Arja, Hujopit voivat hyvin : suomalaisten pituuden vaihtelut ovat kuvanneet väestön terveyttä osuvasti,
Sanomalehti Helsingin sanomat (HS)
Päiväys 1997-02-08
Artikkeliin kuuluu lisäksi kirjoitus: Pituuskasvu etenee sysäyksinä : jos lapsi saa riittävästi ravintoa eikä sairasta...
Ferdinand von Wrightin Sikoja ja harakoita-maalaus (1875) on Ateneumin taidemuseossa http://www.ateneum.fi/
Kuva taulusta löytyy mm. kirjasta Von Wright: taiteilijaveljekset (2000) s. 136.
Salasanan saat käymällä kirjastossa ja esittämällä kirjastokorttisi tai henkilöllisyystodistuksesi. Lisätietoja Andersin-verkkokirjaston käytöstä: http://lib.kokkola.fi/webkirjasto/INDEX.HTM .
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi vain yksi julkaisu, jossa ehkä sivutaan aihetta:
Forsén, Björn: Saksan ja Suomen salainen sukellusveneyhteistyö. Porvoo : WSOY, 1999.
Muuten voisi tutkia lisäksi Navis Fennica -sarjaa, jossa kerrotaan Suomen merenkulun historiasta, sivuten myös sotalaivaston historiaa.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta http://finna.fi löytyivät seuraavat julkaisut:
Dahlqvist, Stephan: Merivoimien kehitys, tehtävät ja asema puolustusvoimissa 1924-1939. Helsinki : Helsingin yliopisto, 2000.
Pro gradu -tutkielma (mikrokortti).
Sijainti: Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto (Unionink. 35, puh. 19122547)
Meidän laivastomme : juhlajulkaisu laivaston...
Leikkimökkien rakentamisesta on kirjoitettu mm. kirjat 'Pihanikkari : rakennusohjeita linnunpöntöstä leikkimökkiin' ja 'Tee itselle tai lahjaksi. 108 : Leikkimökki' Aineiston saatavuutta voit tarkastella pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta osoitteessa: www.helmet.fi
Mene kohtaan 'Sanahaku' ja kirjoita hakusanaksi 'leikkimökit'.
Maailmassa on vain muutamia paneelivalmistajia ja tekniikka on senlaatuista, että virheettömiä näyttöjä tuskin on olemassa. Monet erimerkkiset tuotteet sisältävät samoja paneeliaihioita.
Ohessa tietoa eri valmistajien standardeista, jotka eivät ole yhteneviä.
http://www.screentekinc.com/lcd-quality-standards.shtml
http://www.sony-cp.com/en/support/faq/pixel.html
Tavoiteltavaan valintaan päässee parhaiten tutkimalla vertailuja esimerkiksi saksalaisesta Test-lehdestä (vuosikerta löytyy mm. pääkirjastosta) tai verkosta:
http://www.mikrobitti.fi/nettijatkot/arvosanataulukko/?kohde=Testissä+19-tuumaiset+litteät+näytöt
http://reviews-zdnet.com.com/Monitors/4502-3174_16-0.html?tag=ont-peri&…
Kumpujen yö kertoo erityisesti sankarien ja urhojen kuolemasta. Arvi Jännes runoili (1848-1915) " ja urhot astuvat kumpuin yöstä / ja kertovat muinaiskansojen työstä". Aarni Karimo julkaisi 30-luvulla suomalais-ugrilaista menneisyyttä romantisoivan teoksen "Kumpujen yöstä".
Lähde:Virkkunen Sakari: Suomalainen fraasisanakirja
Seuraavassa joitain vinkkejä intialaisesta käännöskirjallisuudesta suomeksi aina 1861-1941 eläneestä Rabindranath Tagoresta lähtien, jonka romaani Gora(kaksi osaa) on suomennettu.
Lisäksi muutamia muita intialaisia kirjailijoita, joiden teoksia on suomennettu ja ne ovat saatavissa pääkaupunkiseudun yhteisen Helmet-aineistotietokannan kautta:
- Roy, Arundhati,tähän mennessä ainoa teos Joutavuuksien jumala sai 1997 Booker Prize-palkinnon.
Seuraavilta kirjailioilta on useita suomennettuja teoksia:
- englantilais-intialainen Rudyard Kipling
- samoin englantilais-intialainen Salman Rushdie
- Narayan,R.K.
- Desai, Anita
- Suri, Manil, jolta on suomennettu yksi teos Visnun unet
-Desai, Kiran, suom. Hulabaloo hedelmätarhassa
Markus Jääskeläinen on...
Kyseessä on varmaankin Helena Sinervon Finlandia-palkinnon saanut romaani Runoilijan talossa, jossa päähenkilönä on runoilija Eeva-Liisa Manner. Kuvauksessa tosiasiat sekoittuvat fiktiiviseen kerrontaan, ja tämä on aiheuttanut närkästystä mm. kirjailijan sukulaisten keskuudessa.
Samantapaista kohua aiheutti 1941 ilmestynyt Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä, jossa kirjailija kuvasi suomalaisen sivistyneistön elämää tosiasioita ja fiktiivistä kerrontaa sekoittaen siten, että päähenkilöt olivat tunnistettavissa.
Finlandia-talolla on oma kotisivunsa http://finlandia.hel.fi/ , jonka kautta voi tarkastella talon salien ja huoneiden värimaailmaa. Tiloja pääsee katselemaan sivun yläpalkista, kohdasta Tilat. Kunkin tilaa voi tarkastella myös QTVR-panoraamakuvana.
Muutoin Finlandia-talon sisustuksesta voi etsiä tietoja esim. seuraavista julkaisuista:
Holopainen, Eeva-Kaarina: Finlandia Hall : meetings and music.
Helsinki : Otava, 2001.
Holopainen, Eeva-Kaarina: Finlandia-talo : tapahtumia, ihmisiä, musiikkia.
Helsingissä : Otava, 2001.
Aalto, Alvar: Finlandia-talo = Finlandia Hall.
Jyväskylä : Alvar Aalto -museo, 2000.
Alvar Aalto ja Helsinki = Alvar Aalto och Helsingfors / [toimitus: Eija Kämäräinen ja Arja Lehtonen].
Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY,...
