PIKI-verkkokirjastostamme voi hakea pilakuvia sisältäviä teoksia seuraavalla tavalla :
osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ löydätte aineistotietokantamme, jonka vasemman reunan yläkulmasta löytyy kohta haku.
Haun pudotosvalikoista kannattaa valita hakukriteeriksi
kohta Asiasana - ja kirjoittaa hakusanaksi ensimmäiselle riville pilakuvat. Tulosjoukkoa voi supistaa kirjoittamalla toiselle riville vastaavasti esimerkiksi sanan politiikka.
Suomalaisista aiheestanne piirtäneitä pilapiirtäjiä mainittakoon esimerkiksi Terho, Kari (Suomalainen), Kai Heinonen, Tapio Soivio ja Esko Laine.
Yksittäisten tekijöiden kohdalla hakuriville Tekijä tulee kirjoittaa pelkästää Terho tai jos tekijällä on myös sukunimi, se muodossa sukunimi, etunimi....
Bertin pähkäilyt kuuluu lähikirjastosi, Saarijärven kaupunginkirjaston kokoelmaan. Tässä on linkki kirjaston aineistotietokantaan, josta voit tarkistaa kirjan saatavuuden: http://saarijarvi.kirjas.to/
Ainakin tällä hetkellä kirjaa näyttäisi olevan Saarijärven pääkirjastossa hyllyssä.
Kaukopalvelulomake löytyy kirjaston sivulta http://www.lib.hel.fi/ kirjasto-info. Sieltä pääsee suoraan täyttämään lomakkeen. Toinen mahdollisuus on kirjastoissa täytettävä lomake.
Hinnat löytyvät samasta paikasta.
Venäläisillä/neuvostoliittolaisilla on teos, joka vastaa monella tavoin ”Tuntematonta sotilasta”. Se on Aleksandr Tvardovskin kertova runoelma ”Vasili Tjorkin – kirja sotilaasta”. Runoelmassa yhdistyvät sodan realistinen kuvaus ja huumori. Päähenkilö, Vasili Tjorkin, on tavallinen rivisotilas, joka edustaa aitovenäläistä kansanluonnetta.
”Handbook of Russian literature”, ed. Victor Terras, kuvaa ”Vasili Tjorkinia” seuraavasti: ”Toisen maailmansodan aikana Tvardoski julkaisi … laajan suosion saaneen kertovan runoelmansa ’Vasili Tjorkin’ (1942-5). Runoelma antoi venäläisille kansanomaisen sankarin, jota he saattoivat rakastaa, ja jonka kanssa he saattoivat helposti samaistaa itsensä”. Neuvostokriitikko Juri Andrejev kirjoittaa: ”...
En löytänyt tähän kysymykseen sopivia viitteitä Linda- Manda- enkä Arto- tietokannoista, jotka etsivät viitteitä Suomen tieellisistä kirjastoista ja niitten tilaamista lehdistä.
Tilastokeskuksestakaan en löytänyt mitään sopivaa, mutta jos haluat etsiä itse, katso www.tilastokeskus.fi
Tilastokeskuksen yhteystiedot: Käyntiosoite: Työpajankatu 13, Helsinki
Postiosoite: 00022 Tilastokeskus
Puhelin: (09) 17341 (keskus)
Suomen Urheilukirjastosta vastattiin, että jos tekee liikunnanohjaajien sijoittumisesta tutkimusta pitkällä
tähtäimellä, seuraavista viitteistä varmaan on hyötyä, mutta uutta aineistoa ei
löytänyt.
(Urheilukirjaston yhteystiedot:Suomen Urheilukirjasto
Olympiastadion
00250 Helsinki
puh. 09-434 22 521
faksi: 09-434 22 550...
Taidelainaamoja on Helsingin Rikhardinkadun kirjaston ohella useassa muussakin kirjastossa ja kulttuuri-/taidekeskuksessa eri puolilla Suomea. Ne ovat pääsääntöisesti paikkakuntansa tai alueensa taiteilijaseuran ylläpitämiä ja välittävät seuran jäsentaiteilijoiden töitä.
Rikhardinkadun taidelainaamoa pyörittää Helsingin taiteilijaseura. Siellä on esillä maalauksia, grafiikkaa, piirroksia, veistoksia ja valokuvia yli 250 tekijältä. Teoksista maksetaan 10 – 100 € kuukausimaksua, joka määräytyy teoksen hinnan mukaan. Teoksen voi lunastaa omakseen kuukausimaksua maksamalla. Taidelainaamosta kerrottiin, että tällä hetkellä n. 90 % teoksista lopulta lunastetaan omaksi tällä tavoin. http://www.saunalahti.fi/~hts/taidela.htm
Pääkaupunkiseudulla...
Voit etsiä aineistoa yliopistojen yhteistietokannasta Lindasta sekä Arto –artikkeliviitetietokannasta. Ebsco –artikkelitietokannasta löytyy runsaasti englanninkielistä aineistoa aiheesta. Kaikkia yllämainittuja tietokantoja voi selata Helsingin kaupunginkirjaston Verho (verkko) –työasemien kautta. Kannattaa kääntyä myös Terveystiteiden keskuskirjasto Terkon puoleen. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.terkko.helsinki.fi/
Tutkimuskirjallisuutta kannattaa etsiä Suomen korkeakoulujen ja yliopistojen yhteisestä Linda-tietokannasta. Tietokantaa voi käyttää vain kirjastoissa. Voit pyytää haun tekemisessä kirjastohenkilökunnan apua.
Yhdistelmähaussa voit käyttää hakusanoina "poliisi" ja "arvot", "moraali", "ammattietiikka". Arvot-sanan ohella kannattaa käyttää näitä muitakin hakusanoja, sillä muuten tulosjoukko jää aika pieneksi. Haun voi kohdistaa asiasanoihin (hakutyypiksi siis valitaan asiasana). Voit kirjoittaa ylimpään hakuruutuun "poliisi" (hakusanat kirjoitetaan ilman lainausmerkkejä) ja alempaan peräkkäin sanat "arvot", "moraali" ja "ammattietiikka". Valitse tämän ruudun kohdalla pudotusvalikosta "jokin sanoista = OR". Klikkaa hae. Tuloslistan voi...
Kannattaa käyttää esim. Linda-tietokantaa, joka on Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistietokanta. Tietokantaa voit käyttää (tai pyytää virkailijoita käyttämään) vain kirjastossa.
Koska aineistoa on aihepiiristä kohtuullisen paljon tarjolla, kannattanee käyttää yhdistelmähakua ja kohdistaa haku asiasanoihin (jotka kuvailevat kirjan sisältöä). Hakusanat voivat olla "opettajat" ja "arvot".
Tulosten joukossa ovat mm.:
Marttinen, Pauliina: Arvojen ja etiikan pyörteissä : erityisopettajan arvot ja etiikka (opinnäyte, Lapin yliopisto, 2004)
Korhonen, Tuomas: Opettajat ja perheen murros : sukupuolen, iän, työkokemuksen ja työpaikkakunnan yhteys opettajien perhearvoihin (opinnäyte, Turun yliopisto, 2004)
Tenkula, Jukka: Erilaisena...
Erityistä artikkelia tai kirjaa, joka käsitteli Tv-tasojen historiaa ei löytynyt, mutta kannattaa tutkia kuitenkin seuraavia teoksia:
Helsti: Kulttuurin muutos ja televisio. Television ensimmäiset vuosikymmenet suomalaisen kokemina, 1988.
Miestamo: Suomalaisen huonekalun muoto ja sisältö,1981.
Sarantola-Weiss: Kalusteita kaikille: suomalaisen puusepänteollisuuden historia, 1995.
Sarantola-Weiss: Sohvaryhmän läpimurto: kulutuskulttuurin tulo suomalaisiin olohuoneisiin 1960-ja 1970-lukujen vaihteessa, 2003.
Yhteiset olohuoneet: näkökulmia suomalaiseen sisustuskulttuuriin 1949-1999 /toim: Minna Sarantola-Weiss, 1999.
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/search*fin
Olettaen, että kysymyksessä tarkoitetaan nimenomaan Suomessa ilmestynyttä iskelmämusiikkia paras lähdeteos taitaa edelleen olla Juha Lassilan tutkimus Mitä Suomi Soittaa? : hittilistat 1954-1987 (1990), josta pitäisi löytyä tarkat listat ko. vuosilta. Jatkoa teokseen ei ole ilmestynyt, eikä menneiden vuosien suosikkilistoja tunnu löytyvän koottuina painetussa muodossa eikä Internetin kautta.
Eri tahothan kokoavat erilaisia hittilistoja ; YLE:n TOP40 on ns. virallinen lista, joka pitää sisällään kuitenkin pääasiassa muuta kuin iskelmää. Ohjelman lista-arkisto http://www.yle.fi/top40/arkisto.shtml ulottuu vuoteen 1995. Iskelmäradioasemien verkkosivuilla on niinikään iskelmien suosikkilistoja. Kyseessä ovat kuitenkin tämän päivän...
Kyseessä on varmaan unkarilainen runoilija Erzsébet Túrmezei, jonka uskonnollista lyriikkaa Anna-Maija Raittila on kääntänyt suomeksi kolmiosaiseen käännösrunosarjaansa Uskon lyriikkaa: uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa. Teokset ovat Kutsut minua nimeltä, Suurempi kuin sydämeni ja Lähteenkirkas hiljaisuus. Niiden saatavuuden näkee HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi/ .
Seuraavista artikkeleista voi olla hyötyä, ko. lehtiä löytyy yleisisssä ja erikoiskirjastoissa. Lopussa on myös yksi mahdollisaesti kiinnostava kirjaviite.
Tekijä Väänänen, Alpo
Nimeke Kuka sopii vetäjäksi
Aikakauslehti Työ-terveys-turvallisuus
ISSN 0041-4816
Vu/vsk/nro/s 1996 ; (26) ; 13 ; 6-10
Huomautus Tiimityö ja tiimin vetäjät; haastateltavina psykologi Liisa Moilanen ja tutkimusprofessori Kari Lindström. - Artikkeliin liittyy kirjoitus Paineet ennakoitiin, stressi hallintaan : unelmatiimi onnistui
Tekijä Ventä, Mari
Nimeke Tiimivalmentaja Plus -välineistö tiimien kehittämisen tukena (Katsauksia)
Aikakauslehti Aikuiskasvatus
ISSN 0358-6197
Vu/vsk/nro/s 1998 ; (18) ; 2 ; 134-138
Tekijä Saunders, Rebecca M.
Nimeke Johtaminen : miten...
Italian ilmastosta löytyy tietoa mm allaolevista linkeistä:
http://www.italiantourism.com/climate.html
http://www.mytravelguide.com/travel-tools/climate-graphs/Italy.php?nav=
En ole valitettavasti löytänyt tilastollista julkaisua missä Italian eri osien turismia olisi esitetty. Ehkä Italian suurlähetystö voisi auttaa tässä.
Näistä teoksista löytyy tietoa väestönsuojelusta talvisodan aikana:
1) Talvisodan historia. 4 : Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat / toimittanut Sotatieteen laitoksen sotahistorian toimisto toimittanut KIRJA 1991
2) Helsingin väestönsuojelu : väestönsuojelun taustaa, toimintaa ja tapahtumia 1927-1989 / Jukka Knuutt KIRJA 1990
3) Sodan ja rauhan rajalla: muistelmia ylimääräisten kertausharjoitusten ajalta syksyltä 1939 / toimituskunta: Sture Merikallio, Antero Heikkinen, Osmo Lampinen KIRJA 1996
Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja ilmoittaa Helsingin kaupungin ruotsinkielisen väestön lukumääräksi 35.451 vuodenvaihteessa 2002-2003.
Internetissä voit tarkastella lukuja esim. osoitteessa
http://www.hel.fi/tietokeskus/julkaisut/taskutilasto/TaskutilastoSuomi2…
Häneltä on suomennettu teokset
Hyvä huomenta, armoa
Kasvamme alaspäin valikoima runoja sekä
Pikku Esterin valkea puku
HelMetkirjastoissa viimeksimainitta ei ole.
Hänen runojaan on myös käytetty lauluissa, katso esim
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Hyv%E4%E4+Huomenta+A…
Katso esim Karpon CD-levyä Savilintu.
Raittillalla on useita kokomateosta, mutta minä en ainakaan löytänyt mitään tähän lisättävää.
Helmet-haussa kirjailijan nimellä oli etsittävä ilman "heittomerkkejä", muodossa Turmezei Erzsbet, silloin teokset löytyvät. Tosin Túrmezeillä aukeaa tekijähakemisto kohdasta, josta heittomerkitön muoto löytyy.
Haga (Haaga) on ruotsinkielinen nimi, kyseisen kylän nimi suomeksi on Hakoinen. Hakoisten kylästä kerrotaan mm. teoksessa Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia (1976). Teoksessa mainitaan myös Kokkilan tila ja sen omistajat vuodesta 1602 alkaen. Kokkilan maat liitettiin Hakoisten kartanon maihin vuoden 1850 vaiheilla.
Lisää tietoa Janakkalan ja Hakoisten historiasta voit etsiä Hämeenlinnan seudun kirjastojen yhteisestä verkkokirjastosta: http://webkirjasto.htk.fi/ esim. hakusanoilla
Hakoinen tai Hakoisten
Janakkala ja historia
Janakkala ja paikallishistoria
Myös Hämeenlinnan seudun kirjastojen ylläpitämästä artikkeliviitetietokannasta Arvista löytyy tietoja Hakoisista, pääasiassa kuitenkin Hakoisten kartanosta ja linnavuoresta. Arvi-...
Sitä teosta, joka on itsellä lainassa, ei voi samaan aikaan uusia. Saman kirjan eri painoksesta voi jättää varauksen, vaikka kirjan eri painoksen nide olisikin lainassa. Ko. kirjasta on tällä hetkellä 30 varausta, myös varaus estää uusimisen. Voit ottaa kirjasta valokopioita Teoston sääntöjen puitteissa ja jättää uuden varauksen palautettuasi kirjan.
Äänikirjoja on sekä kasetteina (c-kasetit) ja cd-levyinä. Helmet- aineistoluettelosta voi lähettää listoja sähköpostiosoitteeseen. Katso osoite www.helmet.fi ja ja valitse alhaalta aihe. Kirjoita vasemmalle äänikirjat ja valitse oikealta pudotusvalikosta Espoo. Paina Hae. Napsauta äänikirjat. Valitse ylhäältä Rajaa, jos haluat kohdentaa pelkkiin kasettikirjoihin tai tiettyyn kirjastoon. Kysy lisää myös lähikirjastosta.
