Rauhansymboleista oli juttu Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä (nro 15/03). Tämä on suora lainaus lehdestä: "Tunnetuin rauhanmerkeistä lienee peace-merkki, risti jonka vaakalinja osoittaa päistä alas. Peace-merkki on usein yhdistetty 1960-luvun hippiliikkeeseen, mutta se on ollut käytössä jo 1950-luvulla. Merkin syntyhistoriasta on esitetty eri teorioita. Parhaimman mukaan merkissä olisivat vanhan lippuviestijärjestelmän mukaiset kirjaimet n ja d. Ne viittaavat termiin `nuclear disarmament` (ydinaseiden riisunta). Merkkiä on tulkittu myös muinaissymbolina sekä muunnoksena kristillisestä rististä. Nykyisin peace-merkki on vakiintunut osaksi nuorisomuotia."
Kirjastoista löytyy erilaisia symboli- ja merkkikirjoja sekä -hakuteoksia.
Esim. Bruce...
Helsingfors-Journalenin vuosikerta 1938 löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta ja myös Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastosta, Pasilasta. Sidottua vuosikertaa ei saa lainaksi, mutta artikkelin voi maksua vastaan tilata kaukopalvelun kautta. Kaukopalvelulomake löytyy Internetistä, osoitteesta http://www.lib.hel.fi/kaukopal/pyynto.htm
Onkohan tarkoittamanne artikkeli otsikoitu "Kavallerist och karl: Gaston Ahrenberg. Till Nylands dragonregementes 20-årsjubileum"? Nylands dragonregementetistä kertovia artikkeleita löytyy ainakin lehden numeroista 4 ja 5.
On hyvin vaikea antaa sinulle kattavaa vastausta, kun Suomessa yleisiä kirjastoja on yli 400! Jokaisella on varmaan vähän eri käytäntö.
Noin yleisesti uskoisin, että aika monet pyrkivät ottamaan kesätyöntekijäksi (ne, jotka niitä ottavat) koulutettuja/koulutuksessa olevia, mutta aina kannattaa yrittää.
Monissa kunnissa kunnan omille nuorille tarjotaan kesätyöpaikkoja, jotka useasti arvotaan. Kysy tällaista mahdollisuutta omasta kunnastasi.
Jos haluat itse soittaa kotipaikkakuntasi lähellä oleviin kirjastoihin ja tiedustella, niin kirjastojen yhteystiedot löytyvät esim. näiltä Kirjastot.fi -sivuilta osoitteesta: http://www.kirjastot.fi
Onnea kesätyöpaikan haussa!
Hyvä paikka aloittaa Internet-haku on Makupalat-linkkihakemisto ja siellä ruokaperinnesivu http://www.makupalat.fi/ ja sen alla kohta
"Suomalaisia perinne- ja maakuntaruokia". Tosin sen altakaan ei löydy juuri vihjeitä alueemme ruokakulttuuriiin. Mustalle makkaralle on kyllä oma sivustonsa
eli http://www.reklaamikari.fi/musta/index.html .
Tampereen kaupungin sivuilla löytyy osoitteesta wwww.historia.tampere.fi tamperelaisten historiasta lukuisia sivuja, joista arkielämästä kertovilla sivuilla on tietoa myös elintarvikkeista eri aikoina.(http://www.historia.tampere.fi/arki/index2.htm )
Koska Internetistä ei löydy juurikaan hyviä tiedonlähteitä kysymykseesi, suosittelisin, että hakisit lähimmästä kirjastosta lisää aihepiiristä perinteisessä...
Lasse kirjoista ensimmäinen on Lasse ekaluokkalainen, sarjassa on useita kirjoja
ja viimeisin ilmestynyt on Lasse ja superäiti. Lasse kirjat ovat ruotsalaisten
Anders Jacobssonin ja Sören Olssonin kirjoittamia ja suomeksi ne on kääntänyt
Tuula Kallioniemi, joka on yksi suomalaisista tämänhetken parhaista lastenkirjailijoista. Lasse-kirjat ovat humoristisia ja sopivat nuoremmille kuin samojen kirjailijoiden kirjoittamat Bert-kirjat. Lasse kirjoja on kaikissa kirjastoissa Helsingissä hyvin saatavilla. Sopivat n.8v.-.
Helsingin kaupunginkirjaston laitoskirjastosta kerrottiin että lasten sairaalan kirjasto toimii Helsingin kaupungin määrärahaleikkausten vuoksi tällä hetkellä sponsorirahoituksella. Valitettavasti kirjastotoiminnan jatkuvuudesta ei ole takeita, tällä hetkellä sponsorisopimus on voimassa kuluvan vuoden loppuun. Lasten sairaalan kirjastoa ei voi siis ottaa lahjoitustasi vastaan, koska säilytystila on rajallinen ja kirjaston lakkautusuhka on olemassa.
Niin halutessasi voitkin tarjota kirjakokoelmaasi suoraan lasten sairaalalle.
Otteen suomenruotsalaisista kirjailijoista saat listattuna kun menet www.lib.hel.fi:n etusivulle, klikkaat Sanojen aika-painiketta ja siltä sivulta valitset Laajempi haku-vaihtoehdon (osoite: http://kirjailijat.kirjastot.fi )
Laajemmassa haussa valitset:
- Haen kirjailijoita -vaihotehdon
- Sukupuoli, Maakunta, Kotipaikka, Muoto, Asiasanat- kentissä: Mikä tahansa
- Kieli-kentässä: Ruotsi.
Muut kentät jätät tyhjiksi ja klikkaat lopuksi Hae-painiketta.
Saat esiin listan 34:stä kirjailijasta. Klikkaamalla kirjailijan nimeä saat ensin esiin pätkän hänen kirjoittamastaan tekstistä. Valikosta, jossa lukee Teksti 1, saat esiin mm kirjailijan henkilötiedot.
Jos haluat saada koko kuvan suomenruotsalaisista kirjailijoista, niin heistä on julkaistu...
Olen hakenut useista eri tiedonlähteistä, mutta vaikuttaa siltä että kaikki käsialaan liittyvät kirjat koskevat joko käsialantutkimusta, esimerkiksi ihmisen luonteen tarkastelua käsialan valossa eli käsialantulkintaa, tai vanhojen käsialojen tuntemusta historiantutkimisen kannalta.
Kaunokirjoitukseen liittyvät opukset ohjaavat lähinnä kalligrafiaan ja tekstaukseen. Mutta ehkä niistä olisi hyötyä myös käsialan kehittämisessä.
Seuraavasta nettijulkaisusta voisi olla sinulle iloa Käsin kirjoittaminen vuonna 2000, http://www.edu.fi/julkaisut/kasiala.pdf . Siinä on erilaisia käsialamalleja ja lisäksi luku Näin kehitetään hyvä käsiala.
Google-haku antaa mahdollisuuden kielivalintaan.
-klikkaa kieliluettelosta esim. venäjä ja voit surffailla ja katsoa tietoa valitsemallasi kielellä:
http://www.google.fi/language_tools?hl=fi
Hyvää kevättä!
Sädesienestä ja sen aiheuttamasta perunaruvesta löytyy tietoa esimerkiksi kirjasta Perunan kasvinsuojelu. Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1 . Voit myös tehdä asiasanahaun "peruna" ja saat muita aihetta käsitteleviä kirjoja.
Internetistä löytyy myös tietoa aiheesta; voit hakea vaikkapa Googlella ( http://www.google.com ) sanalla sädesieni tai sitten perunarupi. Tässä muutama esimerkki: http://www.sci.fi/~ahven/peruna/rupi.htm
http://www.poke.fi/luva/paatto/pt97o3tt.htm
Teemun tarina on viimeisin kirjastoon tullut Salatut elämä -kirja.
Aikaisemmin ilmestyneet ovat:Miia ja Saku,Kallen inttivuosi, Siljan jenkkivuosi, Saku ja suuri suru, Aamun uudet kuviot ja Teemun tarina sekä Salatut elämät
päiväkirja matkasta tähtien ja tarinoiden maailmaan.
Verkkolaskutuksesta löytynee teoksesta
Isomäki, Markus: Quality and billing in integrated services IP networks. 1998
Tässä muutamia artikkeleita, jotka voivat auttaa sinua:
Mäkinen, Lassi: Nettilaskutus tulee.Toimisto : toimistoautomaation ammattilehti.
1999 : 10, s. 10-11
Kokko, Liisa: Taloushallinnon vallankumoukselliset ja verkkolaskut. Yritystalous. 2001:1 s. 38-40
Lätti, Markku: Paperiton kirjanpito ja verkkolaskutus. Tilisanomat 2000: 2s.34-39
Sipponen, Tapio: Verkkolaskutus: tavoitteena yhteinen laskutustandardi ja automaattinen ostolaskujen tiliöinti. Tilisanomat 200:3 s. 26-32
Hulkko: Johanna: Verkkolaskutus vapauttaa paperinipuista: Internet-lasku oikaisee monta mutkaa hallintorutiinissa. ITviikko 2000:24 s. 14-15
Vahtera, Pauli...
Aviopuolisoiden keskinäisen hallintaoikeustestamentin malli löytyy esimerkiksi teoksesta:
Kodin lakitieto II, asiakirjamalleja, WSOY, 1999.(65 s)
Teoksen sijaintitiedot voit tarkista HelMet - aineistohausta, http://www.helmet.fi .
Nils Ferlinin runo I folkviseton löytyy Leo Saukkoriipin käännöksenä kirjasta Ferlin: Riemunkirjavin lyhdyin Keisarin papukaija Oravanpyörästäni. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa HELMET-tietokannasta, osoitteesta www.helmet.fi
Yleinen tekijänoikeussuoja on 70 vuotta tekijän, tässä tapauksessa kuvittajan kuolemasta.
Ks. tarkemmin esim. osoitteesta http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi . Kun on kyse kirjasta, myös kustantajalla voi olla oikeus korvauksiin. Pikku jättiläinen -sarjaa on kustantanut WSOY, jonka edustajalta voit tietenkin vielä kysyä tarkennusta asiaan. Yleisesti ottaen tekijänoikeussuoja näyttäisi kuitenkin vielä koskevan mainitsemaasi teosta.
Keenen nimellä ovat kirjoja kirjoittaneet mm. Mildred Wirt Benson ja Harriet Stratemeyer Adams, joka oli idean isän Edward Stratemeyerin tytär. Lukuisia muita kirjoittajia löydät ja muuta lisätietoa asiasta saat esim. seuraavilta www-sivuilta:
http://www.thrillingdetective.com/nancy.html
http://www.booksnbytes.com/authors/keene_carolyn.html
http://www.nancydrewsleuth.com/history.html
http://www.nancydrewsleuth.com/mildredwirtbenson.html
Carolyn Keeneä koskeviin kysymyksiin on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla Carolyn Keene.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy useita teoksia perheväkivallasta. Voit hakea aineistoa Internetissä osoitteessa www.helmet.fi. Kirjoita hakukenttään väkivalta auttaminen, niin saat osuvimman hakutuloksen, josta mainittakoon esim. Sirkka Pertun kirjat Perheväkivalta auttamistyössä: opas ammattihenkilöstölle (1999) ja Väkivaltaa kokeneiden auttaminen: opas ammattihenkilöstölle (1998).
Varsinaista elämäkertaa ei netistä varmaankaan löydy, mutta hänen kustantajansa Gummeruksen sivuilta löytyy tietoa kirjailija Simo Hämäläisestä: http://www.gummerus.fi/ kohta Kirjailijat.
Tähän kysymykseen on vastattu osittain aiemminkin, kannattaa siis kurkata sivun
vasemmassa reunassa olevaan arkistoon (asiasana härkönen anna-leena). Internet-linkit ovat kuitenkin osittain muuttuneet, joten laitan vastauksen uudestaan.
Anna-Leena Härkösestä löytyy tietoja esim. seuraavista teoksista: Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000), Kotimaisia nykykertojia, osa 1 (1997), Härkönen, Anna-Leena: Heikosti positiivinen (2001) ja Tulusto, Esko: Elämää Suomessa, henkilägalleria (1990). Tietoja on myös videolla Kirjailijan puhetta, osa 6 Anna-Leena Härkönen (1991).
Anna-Leena Härkönen on näytellyt useissa elokuvissa, käsikirjoittajana hän on ollut tv-sarjassa Vuoroin vieraissa 1-3 (1997) yhdessä Pekka Milonoffin ja Sirpa...