Tarkoitat ilmeisesti Johan Halvorsenin teosta "Passacaglia", joka pohjautuu Georg Friedrich Händelin cembalosarjan HWV432, g-molli, viimeiseen osaan. Sekä Halvorsenin teoksesta että Händelin alkuperäisestä on useita painettuja pianosovituksia, mutta niissä nuotinnoksissa, jotka sain käsiini, ei ole sointumerkkejä. Sen sijaan Musescore-sivustolta löytyy pianosovitus, jossa on myös sointujen nimet: Passacaglia – Georg Friedrich Händel / Johan Halvorsen Sheet Music for Piano (Solo) easy | MuseScore.com
Huvikiellosta säädettiin vuonna 1968 laissa julkisista huvitilaisuuksista https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/1968/492 . Tämän vuonna 1968 annetun lain 5 §:ssä on lueteltu huvikiellon voimassaoloajat. Ajantasaistetussa versiossa vuodelta 1998 lain 5 § :ssä todetaan, että ” Julkisen huvitilaisuuden toimeenpaneminen on kielletty pitkäperjantain, ensimmäisen pääsiäispäivän ja ensimmäisen joulupäivän aattoillasta kello 18.00 lukien 24 tunnin aikana.Sunnuntaisin ja muina kirkollisina juhlapäivinä ei saa toimeenpanna julkista huvitilaisuutta kello 8.00 ja 12.00 välisenä aikana.” Tämän jälkeen lista tilaisuuksista, joita kielto ei koske (kuten vuoden 1968 versiossa)Vuoden 1968 lain 22 §:stä löytyy viittaukset vuotta 1968...
Vantaan Sanomat ilmestyi 1980-1992 nimellä Vantaan seutu. Vantaan seutua voi tilata lukusalikäyttöön Kansalliskirjastoon mikrofilmeinä.Mikrofilmit tilataan etukäteen luettavaksi. Mikrofilmiaineistoa on mahdollista skannata omalle muistitikulle tai tulostaa. Lisätietoa Kansalliskirjaston mikrofilmilukulaitteista löydät täältä: Mikrofilmilukulaitteet | KansalliskirjastoKansalliskirjaston hausta löytyvät Vantaan seudun mikrofilmit: VS : Vantaan seutu : uutis- ja ilmoituslehti | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalveluLisätietoa Kansalliskirjaston kirjastokortista löydät täältä: Kirjastokortti | Kansalliskirjasto
Tähän on vastattu aiemminkin, sanat ovat seuraavat:Täällä Pohjantähden allaon nyt kotomaamme,mutta tähtein tuolla puolentoisen kodon saamme.Täällä on kuin kukkasellaaika lyhyt meillä,siellä ilo loppumatonniin kuin enkeleillä.Täällä sydän huokaileeja itku silmän täyttää,siellä sydän iloitseeja silmä riemun näyttää.Sinne toivon siivilläjo sydän pieni lennä!Siellä kun on kotomaani,sinne tahdon mennä.
Ankin ja Liisa Tavin levyttämään suomenkieliseen kappaleeseen nuotteja ei ole julkaistu. Kyseessä on käännöskappale Buffy Sainte-Marien sävellyksestä Guess Who I Saw in Paris. Sen nuotit löytyvät mm. Vaski-kirjastoista löytyvästä nuottikokoelmasta, johon voit tehdä kaukolainauspyynnön:https://finna.fi/Record/helmet.1012603?sid=5506554067
Vuonna 1971 valmistunut tv-sarja Havukka-ahon ajattelija sisältyy Maalaiskomediaa-kokoelmaan, joka löytyy Kirkes-kirjastojen kokoelmasta (Keravan kirjastosta). Maalaiskomediaa-kokoelman voi varata maksutta Mäntsälän kirjastoon: Maalaiskomediaa | Kirkes-kirjastot | Kirkes-kirjastot
Heli Keinosen levyttämän suomenkielisen version sanoituksen on tehnyt Jarkko Laine. Tätä sanoitusta en löydä kirjoitettuna. Kappaleen alkuperäinen venäjänkielinen nimi on "Ja vstretil vas" ja siitä on olemassa muitakin suomenkielisiä versioita.Heli Keinonen: Kohtasin teidät Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=x79QWYL1hyoFinna-hakupalvelu:https://finna.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Onni E. Koposen Pielisen museon kertomaa -kirjassa (Pielisen museo, 1969) sanotaan tosiaan s. 42:"Paikannimet Kuoppakangas, Loukku, Ritojärvi, Räpsy jne. viittaavat pyydyksiin; Kontio-, Hirvi-, Poro-, Petro-, Hukka- ym. -alkuiset paikannimet riistaan."Petro-sana ei liene ollut käytössä eläimen nimityksenä, mutta petra-sanaa on käytetty Pohjois-Karjalassa (metsä-)peurasta tai porosta, kuten Suomen etymologinen sanakirja osoittaa:peura (Agr; yl. et. PSm), petra (Laat- ja PKarj Ink) ’merkitsemätön poro (Kain Peräp Länsip); metsäpeura, hirvi (muissa murt.)’ Eli oletan Koposen viittaavan petra-sanaan.Myös Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007, s. 330) sanoo Petraselkä-nimisestä Saimaan...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbi raksia tarkoittaa ratkoa.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/raksia?searchMode=allRaksila on kaupunginosa Oulussa. Vielä 1900-luvun alussa se oli varsinaisen kaupungin ulkopuolella oleva hökkelikylä. Sitä on kutsuttu rautatien rakentamisen jälkeen nimellä Radantaus. Alue on tunnettu myös nykyisellä nimellä Raksila, mutta sitä ei pidetty heti säädyllisenä nimenä. Nykyään nimi on kuitenkin menettänyt täysin affektin luonteensa, ja se on käytössä kaupunginosan nimenä.Raksila-nimeen sisältyy luultavasti sukunimi Brax. Suku ilmestyy Ouluun 1700-luvun alussa.Lähteet:Suomalainen paikannimikirja / [päätoimittaja: Sirkka Paikkala]. (2007)Toropainen Ritva: Oulun paikannimet - mistä nimet tulevat (2005)....
Marta Hillersin kirja "Eine frau in Berlin" on suomennettu kahdesti. Ensimmäisellä kerralla kirjan suomensi Mirja Rutanen (1960) ja toisella kerralla Ilona Nykyri (2006). Näillä molemmilla kerroilla kirja sai nimekseen "Nainen Berliinissä."Voisiko olla, että hotelliviittaus onkin peräisin Vicki Baum-nimisen kirjailijan teoksesta Hotel Berlin, suomennettu "Odota minua" (1947)? Kirja sijoittuu vuoden 1943 Saksaan, mutta ei ole juonikuvauksen mukaan aivan niin synkkä kuin "Nainen Berliinissä." Vicki on kirjoittanut myös teoksen "Loistohotelli", mutta se ei sijoitu samaan aikakauteen. Jos jollakin lukijallamme on jotain tarkentavaa tietoa Martan kirjan suomennoksista, niin voit kirjoittaa sen kommenttikenttään.
Kyllä vain, ainakin Hannu Leidén ja Midnite Zombies on esittänyt kappaleen suomeksi nimellä Helsingin yöt.Kappale on julkaistu CD-singlenä vuonna 1996, jonka tiedot ovat nähtävillä Finna-hakupalveluiden tietueessa Finna: Helsingin yöt. Laulu on kuunneltavissa YouTubessa albumilta Rööperin Reiska ja muita Helsinki-aiheisia lauluja: Helsingin yöt.
Kyseinen teos on luettavissa vapaasti verkkojulkaisuna pdf-muodossa Lapin yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa Laudassa: Tavallisen epätavallisia naisia : historian naisten elämänvalintoja pohjoisessaMikäli haluat painetun kirjan kaukolainaksi, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön Lahden kaupunginkirjastoon. Kaukolainaus on maksullinen palvelu, kotimaisen kaukolainan hinta on 8 euroa/laina. Kaukolainapyyntö tehdään e-lomakkeella, joka löytyy osoitteesta: Info | Lastu-kirjastot (finna.fi).
Marko Junkkari kirjoittaa Helsingin Sanomien uutisessa 12.8.2026:"Hyvinvointialue perustelee hankintaa päätöspöytäkirjassa sillä, että se voi hyödyntää konsultin osaamista ”hyvinvointialuetta tukevissa tehtävissä muun muassa alueellisen, valtakunnallisen ja EU-tason vaikuttamistyön valmistelussa sekä lausuntojen, kannanottojen ja vaikuttamismateriaalin valmistelussa.”Lisäksi konsultointia on tarkoitus hyödyntää yleisesti yhteiskuntasuhteisiin liittyvässä viestinnässä sekä hyvinvointialueen edunvalvontakokonaisuuden rakentamisessa." Linkki uutiseen.Yleensä viestintäpalveluja voivat olla Viestintästrategian suunnittelu sisäiseen ja ulkoiseen viestintään, Viestinnän ilmeen tai brändin suunnittelu, sekä käytännön viestintätöiden hoitaminen....
Tätä runoa on kysytty Kysy kirjastonhoitaja-palvelussa aikaisemminkin.Etsitty runo on Elvi Sinervon Tarina suuresta rakkaudesta. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Sinervon kokoelmassa Oi lintu mustasiipi (1950). Synnissä runon pari ei kuitenkaan elänyt – vihillä oli käyty asianmukaisesti.
Helina Siikalan runo, joka alkaa Tahoisin olla kukassa varsi on kokoelmasta Elämän ikäsi, nukut tai valvot : Runoa, mietettä 1975 - 1985 (s. 27).https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.35454?sid=5502319778
ɤ (gamma) - Soinnillinen konsonantti, joka äännetään kurkun takaosassa samassa ääntöpaikassa kuin k- ja g-äänteet siten, että ilmaa päästetään virtaamaan läpi kuten esim. espanjan sanassa amigo.δ (delta) - Äännetään kuten englannin soinnillinen th esim. sanassa this.ϑ (theetasymboli) - Äännetään kuten englannin soinniton th esim. sanassa thing.Lähteet:Antti Sovijärvi ja Reino Peltola (toim.): Suomalais-ugrilainen tarkekirjoitusFinn Lectura: Foneettiset kirjoitusjärjestelmätTieteen termipankki: Soinnillinen palataalispiranttiWikipedia: Suomen vanhat spirantitWikipedia: Soinnillinen velaarinen frikatiivi (sisältää ääninäytteen)
Sandhja oli semifinaalissa viidestoista eikä päässyt loppukilpailuun.Finland in Eurovision: Voting & Points https://eurovisionworld.com/eurovision/finland
