Tässä muutamia nettisivujua Marmariksesta
http://www.aboutmarmaris.com/
http://www.marmaris-online.com/
http://www.marmaris.org/
http://www.kusadasitravel.com/marmaris.html
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kirja:
Hilamaa: Musta syke (esim.s. 23 Soulin kulta-aika, s.65 Sykettä souliin, myös löytyy James Brownista artikkeli).
Netistä löytyy seuraavasta osoitteesta englanninkielellä soulista ja sen alalajeista http://www.allmusic.com/
"Smolnana" tunnetaan meillä Valtioneuvoston juhlahuoneisto, C.L.Engelin 1820-24 suunnittelema talo. Talo oli 1918 jonkin aikaa punaisten päämajana ja sai silloin kansan suussa nimen "Smolna". Tämä johtui siitä, että pietarilaisesta tyttökoulusta, Smolny-instituutista oli tehty vallankumousjohdon päämaja.
(Kalevi Pöykkö: Valtioneuvoston juhlahuoneisto)
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa olevalta cd:ltä
Kiviniemi: Wedding organ album (cls0062276) löytyy molemmat etsimäsi kappaleet (Widor: Toccata ja Elgar: Pomp and circumstance).
Nuotit Widorin Toccataan löytyy esim. Töölön kirjaston musiikkiosastolta nuotista:
luokka 786.13
Oxford Book of Wedding
Elgar: Pomp... nuotit löytyy pääkaupunkiseudulla nuotista:
Häämarsseja uruille (isbn 951 757 3804)
Outi Pakkasesta löydät tietoa esim. seuraavilta sivuilta.
Dekkarinetti http://www.tornio.fi/DekkariNetti
Otava-kustannus http://www.otava.fi -> yleinen kirjallisuus -> kirjailijat -> kotimaiset kirjailijat sekä Sanojen aika-kirjailijatietokanta http://kirjailijat.kirjastot.fi josta valitset alasvetovalikosta a-ö Pakkanen, Outi.
Haepa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä HelMet -aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi sanahakuna Ryti and Risto ja rajaa aineistorajauksella hakusi koskemaan ensin videokasetteja ja sitten vaihtoehtoisesti c-kasetteja.
Ylen äänigalleriassa osoitteessa http://194.252.88.3/radioarkistoweb.nsf/sivut/poliitikko?opendocument&p… on myös ääninäyte Risto Rytin puheesta. (Jollei tuo pitkä osoite aukea, pääset Kansalliseen äänigalleriaan seuraavasti http://www.yle.fi vasemmalta ahaalta linkki äänigalleria ja sieltä poliittiset vaikuttajat.)
Kysymäsi hämähäkki kuuluu Theraphosidae-heimoon ja suomeksi niitä kutsutaan "lintuhämähäkeiksi". Näitä lintuhämähäkkejä on 750 lajia, joista jotkut ovat hyvin myrkyllisiä. Tässä sivustossa on esitelty Australian lajit (bird-eating spider, whistling spider, barking spider):
http://www.amonline.net.au/factsheets/tarantula.htm
Seuraavasta tiedotteesta saa hyvin käsityksen Selenoscomnia sterling-hämähäkin myrkyllisyydestä:
http://securitysolutions.com/ar/security_datelines_16
Tässä spiders-kysymyslistassa tulee esille esim. kysymyksessä "Does Australia have a bird-eating spider?" hämähäkin kansanomaiset nimet (kuudes kysymys)
: http://www.amonline.net.au/spiders/resources/general.htm
Tietoja postiosoitteen oikeasta merkitsemisestä saat Postin kotisivuilta http://www.posti.fi ja tarkemmin http://www.posti.fi/hinnatjaohjeet/osoitejakuorimerkinnat/index.html .
Joitakin vinkkejä voit saada nettisivuilta romanien kirjoittamista kirjoista
http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/mustalai.htm
sekä saamelaisesta kirjallisuudesta http://www.rovaniemi.fi/lastenpohjoinenkirjasto/
http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/
Mary Higgins Clarkista löytyy valitettavan vähän elämäkertatietoja suomen kielellä. Teoksessa ”Ulkomaisia nykydekkarikirjailijoita 2”, 2001 ss. 17-21 on muutaman sivun esittely kirjailijasta. Aleksi –tietokannasta löytyy pari Ruumiin kulttuuri –lehden kirjailijaa koskevaa artikkelia:
Toivola, Lea : ”Noin miellyttävän miehen on pakostakin oltava valehtelija” : Joy Fielding ja Mary Higgins Clark naisten pelkojen tulkkeina.
- Ruumiin kulttuuri 2000 : 1 s. 22-28, 55
Kettunen, Keijo : Päähenkilöinä uhrit : Clark ja Yorke etsivät arkipäivän pimeitä puolia
- Ruumiin kulttuuri 1990 : 4 s. 42-43, 63
Lisäksi kirjastosta löytyy Simo Sjöblomin Mary H. Clark –bibliografia 1980-1999, mutta siihenkään ei sisälly elämäkerrallisia tietoja. Siinä on...
Voit hakea sekä Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ éttä Tampereen yliopiston kirjaston aineistotietokannasta http://tamcat.csc.fi/ aiheeseesi liittyvää kirjallisuutta asiasanoilla lesket ja leskeys.
Kirjaston koneilta pääset tutustumaan Linda-tietokantaan (yliopiston kirjastojen yhteistietokanta) ja voit etsiä tutkimuksia ja aineistoa sieltäkin.
Asiasana lesket tai leskeys antaa joitakin mielenkiintoisen näköisiä viitteitä, esim. 1) Kun käsi kädestä kirpoaa : tutkimus vanhusiällä leskeksi jääneiden naisten kokemuksista leskeydestä ja sen vaikutuksista elämään / Lakkala Niina 2) Elämänmuutos ja muutoksen hallinta : tutkimus leskeksi jäämisen taloudellisista, terveydellisistä ja...
http://www.helmet.fi -osoitteessa on pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen uusi HelMet-aineistohaku.
HelMetin kautta voit halutessasi myös varata aineistoa, jos sinulla on kirjastokortin lisäksi tunnusluku. Jos tunnuslukua ei vielä ole, saat sen esittämällä kirjastossa kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Varaus maksaa 0,50 €.
Kasvatustieteellisen tiedekunnan, käsityötieteen koulutuksen pääsykoekirjoihin vuonna 2003 kuuluva kirja
Käsityöt naisten arjessa : kulttuuriantropologinen tutkimus pohjoiskarjalaisten naisten käsityön tekemisestä
Kaija Heikkinen ; [kuvat: Mikko Savolainen]
Helsinki : Akatiimi, 1997
kuuluu HelMet-kirjastojen kokoelmiin, ajantasaiset saatavuustiedot kannattaa tarkistaa HelMet-aineistohaun kautta (tai soittamalla...
Pääkaupunkiseudun uudesta aineistoluettelosta http://www.HelMet.fi voi tehdä varauksia netissä. Varauksia voi tehdä kaikista aineistolajeista, ilman rajoituksia. Sinulla pitää olla kirjastokortti ja tunnusluku. Tunnusluvun saat kirjastosta.
Varausta tehdessä tulee valittavaksi noutakirjasto, josta haluat noutaa varaamasi aineiston. Saat ilmoituksen, kun tilaamasi levy on saapunut noutokirjastoon. Varausmaksu on 50 senttiä.
HelMet on Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen yhteinen kirjastoverkko. Edellä mainittujen kirjastojen Internetissä oleva aineistohaku on myös nimeltään HelMet (http://www.helmet.fi)
Tunnusluku ei ole kirjastokortissa automaattisesti, vaan se on vietävä asiakastietoihin erikseen.
Tunnusluvun saa esittämällä Helmet-kirjastossa kuvallisen henkilöllisyystodistuksen (henkilökortti, passi, ajokortti, kuvallinen Kela-kortti).
Jarmo Saartin Opetusministeriölle vuonna 2000 laatiman selvityksen mukaan
kunnallisista kirjastoista 97 %:lla oli käytössään tietotekniikkaa, ja yli 95 %:lla Internet-yhteydet.
Lisätietoja : Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet".
Selvityksen tilastotietoja on julkaistu myös Tilastokeskuksen Tietoyhteiskunta-sivuilla osoitteessa: http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/julkinenkirjasto.html
Yleisten kirjastojen tilastotietokanta (http://tilastot.kirjastot.fi)
ja Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto eivät näytä sisältävän tietoja kirjastojen laitekannasta ja verkkoyhteyksistä.
Kallion kirjastossa Helsingissä on toteutettu upea Satukallio-tietokanta, josta voi etsiä esim. yksittäisiä satuja. Osoite on http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut/ ja hakemalla sanalla tynnyri, löytyy tiedot mm. sadusta Tynnyrissä kasvanut tyttö, joka löytyy useistakin eri satukirjoista (mm. Suomalaisten satujen helmiä ja Satumaailma 7).
Näiden teosten saatavuuden Jämsänkosken kirjastossa voit tarkistaa Jämpti-tietokannasta osoitteessa http://intro.jamsa.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form1&sesid=1044511966
Taksiliitto neuvoo näin:
"Jos taksimatkaan liittyy jotain, joka kaipaa selvittämistä jälkikäteen, tulee asiakkaan tietää vähintään auton järjestysnumero tai rekisteritunnus sekä matkan päivämäärä ja kellonaika. Järjestysnumero ilmenee yleensä taksin katolla olevasta kuvusta. Ilman näitä tietoja asioiden selvittely on vaikeaa. Huomattava lisäapu on siitä, että asiakas muistaa myös lähtöpaikan. Tarpeelliset tiedot löytyvät myös kuitista. Valitus- ja muissa epäselvissä tapauksissa asiakas voi kääntyä taksitarkastajan, taksiyhdistyksen tai tilausvälityskeskuksen puoleen ja antaa sinne edellä mainitut tiedot. Samoista paikoista voi tiedustella myös taksiin unohtuneiden tavaroiden kohtaloa"
https://www.taksiliitto.fi/taksipalvelut/palautetta-...
Helsingin kaupunginkirjasto - Yleisten kirjastojen keskuskirjasto toimittaa kokoelmistaan muille kirjastoille kaukopalveluna sekä lainoja että jäljenteitä. Kaikkea paikallisesti lainattavaa aineistoa myös kaukolainataan.
Tämä tarkoittaa, että saatte kyllä haluamanne aineiston kaukolainaksi, mutta kaukolainapyyntö täytyy hoitaa paikallisen kirjastonne kautta.
Kokoelmistamme löytyy hakusanalla surutyö yli sata teosta surutyötä eri näkökulmista, joten en voi luetella niitä kaikkia tässä vastauksessa.
Muita mahdollisia kirjalähteitä voisivat olla
LINDQVIST, Martti :Surun tie (WSOY 1999)
VIHERKOSKI, Pirkko : Kätketty suru (Uusi tie 1999)
KÄHKÖNEN, Sakari : Hyvään avioliittoon (Uusi tie 2002)
Leskeydestä ja leskeksijäämisestä on myös jonkin verran kirjallisuutta, sekä tutkimuksia että muistelmia.
YHTÄKKIÄ yksin :leskeksi jääneet kertovat (Kirjapaja 1995)
TUOMINEN, EIla : elämänmuutos ja muutoksen hallinta : tutkimus leskeksi jäämisen taloudellisista,terveydellisistä ja sosiaalisista vaikutuksista sekä leskeyteen sopeutumisesta (Eläketurvakeskus 1994)
Suosittelisin lisäksi, että kävisit lähimmän...
