Merikissa (Anarhichas lupus) on suomeksi myös kissakala. Sillä on siis kaksi suomenkielistä nimeä. Kummankaan nimen etymologiasta en kuitenkaan löytänyt tietoa, joten suosittelen kysymään asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta.Kotimaisten kielten keskus: Kysy sanojen alkuperästä https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Pohjois-Pohjanmaan vapaussotureista löytyy kirja Pohjois-Pohjanmaan vapaussoturit (Yrjö Ensio, 1997). Suosittelen aluksi tutustumaan siihen. Vapaussotureista on myös elämäkerrastokokoelma Kansallisarkistossa Helsingissä. Se on tarkoitettu mm. sukututkimustarkoituksiin. Löydät lisätietoa siitä alla olevasta linkistä.Linkki OUTI-verkkokirjastoon: https://outi.finna.fi/Record/outi.355658?sid=4711123700Vapaussoturien elämäkerrasto: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/vapaussoturien-el…
Enni Mustosen lukijoista monet ovat lukeneet myös mm. Johanna Valkaman ja Paula Havasteen kirjoja. Suosittuja historiallisen romaanin taitajia ovat myös Kristiina Vuori, Kaari Utrio, Pirjo Tuominen ja jo edesmennyt Laila Hietamies/Hirvisaari. Uudemmista tulokkaista Ann-Christin Antellin Puuvillatehdas-sarja ja R.M. Rosenbergin Hakoisten naiset -sarja ovat keränneet paljon kehuja.
Tarkoitatko ehkä Aira Savisaaren kuvakirjaa "Isokämmen ja pikku Onni" (Kirjapaja, 1997)? Kirjan on kuvittanut Salli Parikka. Isokämmen on karhu, jota kaikki pelkäävät, mutta se ystävystyy Onnin kanssa. Kirjan kansikuvassa ja alussa Isokämmen paistaa lättyjä. Kellarissa on hunajapurkkeja ja hilloja ja puutarhan antimia, joita susi tunkeutuu ahmimaan.
Valtakunnallista E-kirjastoa voi toistaiseksi käyttää vain mobiililaitteella. Käyttäjille on julkaistu versiot Android ja IOS -laitteita varten. Mobiilisovellukset tehtiin ensin, koska tilastojen mukaan suurin osa käyttäjistä käyttää e- ja äänikirjoja mobiililaitteilla. E-kirjastosta on tulossa jatkossa versio, jota voi käyttää selaimella (tietokoneella). Kehitystyötä tämän eteen tehdään jo tänä vuonna, mutta versio ei ehdi julkaisuun vielä vuonna 2024. Tarkempi aikataulu selviää myöhemmin.E-kirjastohttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-usein-kysytyt-kysymykset
Helmipöllöt eli Helmarit on muodostunut Suomen naisten jalkapallojoukkueen lempinimeksi vuonna 2009 EM-kotikisojen aikaan. Tuolloin Ylen aamu-tv:ssä kysyttiin entisiltä maajoukkuepelaajilta mikä olisi hyvä nimi naisten maajoukkueelle, kun kerran miesten joukkuetta kutsutaan Huuhkajiksi ja poikien maajoukkuetta puolestaan Minihuuhkajiksi. Aamu-tv:n juontaja päätyi kysymään katsojilta ehdotuksia, joista Helmipöllöt jäi elämään joukkueen keskuudessa ja vakiintui sittemmin lempinimeksi.Yle: Tiesitkö, että Helmareiden tarina sai alkunsa Ylen aamu-tv:n sohvalta?
Suomi oli 1800-luvun lopulla vielä suurimmalta osin maatalousyhteiskunta, jossa tyypillinen miehen ammatti oli renki. 1800-luvun loppupuolella renki ansaitsi vuodessa rahapalkkaa 100-150 markkaa. Tämän lisäksi palkkaan sisältyi erilaisia luontoisetuja.https://veteraanienperinto.fi/index.php/tietopankit/kertomuksia/itsenaistymisen-vuodet/nuorisoa-1800-luvun-lopulla/Vuoden 1899 100-150 markkaa olisivat nykyrahassa 557-835 euroa.https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Helsingissä on kolme kirjastoa, joissa on paperisilppuri asiakkaiden käytössä. Ne ovat Kannelmäki, Pohjois-Haaga ja Töölö. Ihan lähialueellasi ei siis valitettavasti ole kirjastoa, jossa on paperisilppuri.Helmetistä voit hakea kirjastoa palvelun perusteella:https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home
Ilmeisesti kyse on Pasi Kauniston levyttämästä kappaleesta Elää jokainen vain kerran (Tango of a summer night). Se on säveltänyt Tony Perdone. Kyseessä on salanimi ja oikealta nimeltään tämä belgialainen säveltäjä on Jean Joseph Kluger.Suomenkieliset sanat kappaleeseen on kirjoittanut Tuula Valkama.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4627426?sid=4710823646https://fenno.musiikkiarkisto.fi/https://www.discogs.com/artist/541034-Tony-Perdonehttps://en.wikipedia.org/wiki/Jean_Kluger
Kyseisestä genrestä löytyy yllättävän vähän teoksia suomeksi, varsinkaan viime vuosina julkaistuja. Useimmat teokset ovat sekoituksia kauhua, fantasiaa ja/tai romantiikkaa. Tällä hetkellä mitään megasuosiota nauttivaa kirjailmiötä ei näyttäisi olevan, kuten aikanaan oli Stephenie Meyerin Twilight-vampyyrisaaga. Sinänsä sarja kannattaa muistaa tässä kohtaa, sillä kirjat ovat edelleen hyvin lainattuja. Ikiklassikot Mary Shelleyn Frankenstein (1818) ja Bram Stokerin Dracula (1897) lienevät edelleen ajankohtaisia ja suosittuja, samoin Edgar Allan Poen teokset. Helmet-kirjastoista löytyvistä uudemmista kauhu-fantasia-romantiikka -genreen luettavista mainittakoon Sini Helmisen Väkiveriset-sarja ja Lujaverinen-trilogia,...
Ehkä tarkoitat Kallion kirjaston kolmannessa kerroksessa olevaa Puun puuntelija -veistosta. Tässä teoksessa isokorvainen poika lukee kirjaa. Portailla istuva poika on toinen osa teosta, toinen osa on puu, jota poika kuuntelee. Puu on sijoitettu vastakkaiselle seinälle. Veistoksen on tehnyt Juha-Pekka Korhonen (1952-2018). Lähteet:Muistokirjoitus Helsingin Sanomat 6.3.2018.Kuva veistoksesta on esimerkiksi Sunnuntaikävelijän arkea blogissa : Blogi
Lähetin kysymyksesi Turun kaupunkiarkeologian tutkijalle Tanja Ratilaiselle, joka vastasi näin:"Tätä ihmetelläänkin usein. Kaupungeissa on ollut useita tulipaloja, joissa rakennuksia on tuhoutunut tai niitä on myös purettu uudistusten tieltä. Uusia rakennettaessa on siivottu pahimmat jäljet pois ja usein maahan on jäänyt alimpia perustuskiviä ja hirsiä joiden päälle sitten on rakennettu uutta. Lisäksi ihmistoiminta on muutoinkin tonteille ja kaduille tuottanut kaikenlaista jätettä, jota toki on siivottukin pois, mutta pikkuhiljaa tontit ja katutasot ovat kerrostuneet/kohonneet aikaisempien jäätyä pois käytöstä ja uutta päälle rakennettaessa. Hapettomissa, kosteissa ja tiiviissä kerrostumissa ei tapahdu myöskään maatumista samalla tavalla...
Kuulostaa siltä, että ohjelmassa on päällä automaattinen sanojen täydennys. "Sanojen täydennyksen kytkeminen poisValitse Työkalut - Automaattisen korjauksen asetukset - Sanan täydennys -välilehti.Uncheck Enable word completion." Linkki ohjesivustoon.
Löysin runon usasuomeksi sivustolta. Runo näyttäisi olevan Aulis Murron tekemä, vaikka tyyli muistuttaa hieman Eino Leinoa. Linkki sivustolle.Myös Birgitmummu.fi sivustolla tekijäksi mainitaan Murto. Linkki sivustolle
Tieteen termipankki määrittelee lössin "tuulen kerrostama hienorakeinen (raekoko 0,01–0,05 mm) maalaji." Linkki tieteen termipankkiinLössi voi siis olla sekä hyvää viljelymaata, että dyynien lähistölle kertynyttä hiekkamaata. Lyhyt johdatus Kiinan historiaan kertoo Keltaisen joen varrelta:"Legendoissa on sen verran perää, että tulvasuojelulle oli Kiinan kulttuurin syntyalueella tarpeensa. Lössimaa, joka on hallitseva maannos Keltaisenjoen varrella, on hienojakoista ja viljavaa, mutta myös loistava sedimentti." Linkki sivustolleSusanna Pyhälän opinnäytteessä Lieson kyläkaava 2006 kerrotaan Lössimaasta: "Lieson pellot ovat niin sanottua Lammin lössiä, joka on ravinteikasta hienojakoista tuulten kerrostamaa maa-ainesta." Linkki...
E-kirjastosta vastaa Kansalliskirjasto. Ymmärtääkseni tällä hetkellä e-kirjasto ei toimi selainversiona, mutta tarkemmin asiaan osaa vastata Kansalliskirjaston henkilökunta, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot, e-kirjasto-posti@helsinki.fi.
Suomenkielisiä juustoja ja niiden valmistuksesta kertovia kirjoja löytyi Helmet-Finna ja Finna hauilla seuraavat linkit: Linkki Helmet-haun tuloksiin, Linkki Finna-haun tuloksiin.Haku tehtiin yhdistämällä hakusanoiksi juusto, meijerijuustot ja valmistus, sekä rajaamalla kieli suomen kieleksi.
Hei, 103-vuotiaita oli 31.12.2023 Tilastokeskuksen Väestörakennetilaston mukaan 86. Tieto löytyy tilaston tietokantataulukosta 11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2023.
