Lapin ei-saamelaisten asukkaiden identiteetistä ei löytynyt lyhyttä määritelmää (olisiko sellaisen määritelmän kirjoittaminen uhkarohkeaa?), mutta aiheesta on kirjoitettu esim. Veli-Pekka Lehtolan teoksessa Rajamaan identiteetti (SKS 1997).
Joensuussa v. 1999 pidetyillä sosiologiapäivillä on Leena Suopajärvi käsitellyt lappilaista identiteettiä mm. seuraavasti:"Lappilaisuuden rakentuminen Vuotos- ja Ounasjoki-kamppailuissa. Identiteetin käsite on suhteen käsite. Identiteetit kiinnittävät ryhmät ja yksilöt erilaisiin asemiin ympäristönsä suhdeverkossa.
Suhde-ulottuvuuden huomioonottaminen tuo identiteetin käsitteeseen mukaan ajan ja paikan: identiteetti ei määrity tyhjiössä.Lappilaisuutta konstruoidaan maakuntalehti Lapin Kansan...
http://www.suomentaitoverkko.fi esittelee suomalaisia käsityöläisiä, joukossa useita, jotka työskentelevät huovuttamalla. Itse ottaisin ensimmäiseksi yhteyttä Taito Shop Helskyyn, Unioninkatu 21 ; 00130 Hki ; email: helsky@co.inet.fi ; puh. (09) 677 703. Leftfootcompany , http://www.leftfootcompany.com valmistaa ymmärtääkseni kenkiä lähinnä nahasta, mutta kannattanee kuitenkin selvittää myös muut mahdolliset materiaalit. Hintatietoja ei ollut käytettävissä enkä uskalla lähteä niitä arvailemaan. Aivan halpaa ei kengän teettäminen Suomessa kuitenkaan ole.
Raporttia saa Helsingin opetusvirastosta. Raportin ensimmäinen tekijä on Pauliina Luoma ja raportin nimenä on Kouluterveys 2002, Helsingin kuntaraportti. Raportilla ei ole ISBN- numeroa tms. tunnistetta. Stakesin julkaisuista saa laajasti tietoa nettisivuilta http://www.stakes.fi .
Uusimpia suomenkielisiä julkaisuja lienee Pertti Kiurun Sisältötuotannon työllisyysvaikutukset, ISBN: 951-735-691-9. Muita teoksia: Mundy, Simon
Nimeke: Cultural Policy : a short guide, ISBN: 9287143013 ja Boëthius, Maria-Pia 1997: Några som inte älskar oss håller på att förändra vårt land,
ISBN: 9119708912
Myös näistä voi hyötyä:Rolfe, Heather : Arts festivals in the UK,1977,ISBN: 0-85374-544-7. Isokangas, Antti, City on sinun : kuinka uusi kaupunkikulttuuri tuli Helsinkiin Tammi, 2000 ISBN: 9513113744.
Haukilahden l. Gäddvikin historian asiakirjatiedot alkavat v. 1540, jolloin Gäddvikin yksinäistalo mainittiin yhtenä Espoon pitäjän kylänä. Talon hävittyä sen entinen alue oli kokonaan asumattomana kaksi vuosisataa siihen asti, kun Gräsan kartano perusti Haukilahden rantaan kaksi torppaa. Torppien lähelle raivattiin peltotilkkuja. Gräsan oli ilmeisesti Espoon vanhin rälssitila ja sitä pidetään historiallisesti yhtenä Espoon tärkeimmistä kartanoista.
Seuraava käännekohta alueen asutushistoriassa oli kahden huvilapalstan (Kalvholmen ja Toppelund) perustaminen alueen kaakkoiskolkkaan 1880- luvulla.
vuonna 1924 alueelle muuttaneen Herlin- nimisen kalastajan haastattelusta käy ilmi, että tuolloin alueella ei vielä ollut yhtään huvilaa. Näihin...
Margit Sandemon kirjojen ruotsalainen kustantaja (www.boknoje.se)ilmoittaa, että yhteistyö suomalaisen Kirjaviihde-kustantajan kanssa on loppunut. Sarjaa Legenden om ljusets rike ei ehditty suomentaa eikä sitä näin ollen lähiaikoina olla suomentamassa. Ruotsiksi kirjoja voi tilata kirjastojen kautta.
Kansanterveyslaitoksen Internet-sivuilla on matkailijan terveysopas ( http://www.ktl.fi/oppaita/matkailijan/ ), jossa on tietoa mm. matkailijan rokotuksista ja rokotussuosituksista maittain. Oppaassa on myös paljon muuta matkailijoille suunnattua terveysasiaa. Matkailijan terveysopas on saatavissa painetussakin muodossa, ja sitä on lainattavissa kirjastoissa.
Oppimisvaikeuksista on kirjoitettu paljonkin kirjoja. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta saat aineistoa kirjoittamalla hakusanaksi oppimisvaikeudet. Voit tarkentaa hakua lisäämällä hakusanan matematiikka, mutta monet pelkällä hakusanalla oppimisvaikeudet löytyvät kirjat antavat tietoa myös matematiikan oppimisvaikeuksista. Matematiikan oppimisvaikeuksia käsittelevät mm. Timo Ahosen ja Tuija Aron toimittama Oppimisvaikeudet (1999) ja Erno Lehtisen Prosessiorientoituneen opetuksen perusteet (1988).
Esimerkiksi Seinäjoen kaupunginkirjastossa on koottu teemaluettelo eri aiheisista lastenkirjoista, niin tieto- kuin kuvakirjoistakin. Luettelon löydät osoitteesta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/yleiset/teemal.html Siellä on kuolema yhtenä aihepiirinä.
Tampereen kaupunginkirjasto tarjoaa mahdollisuuden tehdä hakuja aiheen mukaan satu- ja kuvakirjoihin sekä aapisiin. Tämä palvelu löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/luettelo.htm
Ferlinin runo "Spörjer du, broder" löytyy Leo Saukkoriipin (kirjassa Kirjavin lyhdyin, runon nimi on Kysytkö veljeni)kääntämänä.
Ferlinin sanoin:
Utanför fångens förpestade rum
klarögda stjärnor glöda.
- Ser jag dem färdas i glitterskum
alla de stillsamma döda...
Saukkoriipi:
Suolaisen sellinkin ikkunasta
kirkassilmäinen tähti.
- Jossakin tuollako matkalla,
ne jotka täältä jo lähti?
Määritelmiä voi etsiä suomen kielen sanakirjoista. Esim. Editan julkaisema Suomen kielen perussanakirja määrittelee tilkesanat näin: puheessa esiintyvä ajatuksen kannalta merkityksetön lisäkesana (esim. niin ku(in), t(u)ota). Timo Nurmen Uusi suomen kielen sanakirja määrittelee tilkesanat puhekielen sanoiksi, joita ilmankin asia välittyy, liikasana, toiste. Tilkesanoista käytetään myös ainakin nimitystä täytelisäkkeet.
Hei! Kysy lähikirjastostasi ko. kuukausien numeroita. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa säilytetään Hesaria 3 kk lehtinä, jonka jälkeen ne ovat saatavilla mikrofilmeillä. Toimii itsepalveluna, henkilökuntaresurssit eivät riitä hakemiseen. Meillä on palvelukopiojärjestelmä, mutta se edellyttää täsmällistä tietoa, kuten päivämäärä.
Mikrofilmikopiopoita Etelä-Suomen Sanomista ko. päivältä saat vain Helsingin yliopiston kirjaston kirjastosta Unioninkatu 36 (tuomiokirkon vieressä).
Lehtisalissa on kopiolaitteet mikromuotoisen aineiston kopiointia varten.
Rune Andreassonin Bamse-kirjoista on suomennettu viisi: Nalle ja leijona, Nalle ja merirosvot, Nalle lentää kuuhun, Nalle Villissä lännessä ja Nallen koulu. Suomennokset ovat 1960-70-luvuilta. Lisäksi 1986 on suomennettu viiden sadun kokoelma Nalle, maailman vahvin karhu. Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa näitä suomennoksia ei löydy, joistakin maakuntakirjastoista muualta Suomesta kylläkin. Nalle lentää kuuhun ja Nalle ja leijona -nimiset kirjat ovat Plussa-aineistorekisterin mukaan Espoon Tapiolan kirjaston kokoelmissa, mutta tekijäksi on merkitty Hilkka Palola. Kyse on kaiketi silti samoista kirjoista, koska Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan nämä Andreassonin kirjat on suomeksi kertonut Hilkka Palola.
Seuraavista yhteisöistä saat tietoa ravitsemus- ja matkailualasta.
Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto http://www.shr.fi/
Matkailualan edistämiskeskus MEK http://www.mek.fi
Tietoa suomeksi Henrik Ibsenistä löydät erilaisista hakuteoksista, esim. Kansojen kirjallisuuden osasta 9. Netistäkin löydät Ibsenistä tietoa, esim. englanniksi tai norjaksi. Osoitteita ovat esim.
http://www.ibsen.net/
http://www.unc.edu/~lkelly/mybibliography.html
http://www.kirjasto.sci.fi/ibsen.htm
http://www.imagi-nation.com/moonstruck/clsc5.htm
Voi kysyä lähikirjastostasi mm seuraavia:
Imago mundi : ihmisen ja tieteen uudet maailmat. - 1992
Lainema Matti: Ultima Thule : pohjoiset löytöretket. - 2001
Lang John: Löytöretkeilijä James Cook. -1919
Löytönen Markku: Eteläisten merten salaisuus. - 1996
Löytönen Markku: Tuntematonta mannerta etsimässä James Cookin matkassa. - C-kasetti. - 1995
MacLean Alistair: Kapteeni Cook. - 1972
Moorehead Alan: Mennyt paratiisi. - 1967
Netistä löytyy monia lähinnä englannikielisiä sivuja, esim.
http://www.CaptainCookSociety.com/
http://www.south-pole.com/p0000071.htm
Aleksi-lehtiartikkelitietokannasta löytyivät seuraavat artikkeliviitteet:
1
Onko tulosyksikköjen aika jo ohi?
Linkola,
Antti
Suomen lääkärilehti 2002,
nro 34, sivu 3295-3296
2
Mäntän seudulla hoitoketjut paremmiksi :
kahden kunnan terveydenhuollosta
rakennetaan...
Suomalainen fraasisanakirja viittaa sanonnan "lastu lainehilla" kohdalla juuri
Kalevalaan, toisen runon 211:een jakeeseen. Ja kyllä Kalevala antaa ymmärtää, että tieto joen yläjuoksun uudesta asukkaasta tuo Pohjan piialle kostoaikeita
mieleen: Kantoi tuuli Pohjolahan. Pohjan piika pikkarainen huntujahan huuhtelevi, virutteli vaattehia rannalla vesikivellä pitkän niemyen nenässä. Näki lastun lainehilla; tuon kokosi konttihinsa, kantoi kontilla kotihin, pitkäkielellä piha'an, tehä noian nuoliansa, ampujan asehiansa.
Selailin läpi myös Ahon Lastukokoelmat ja Lohilastut ja kalakaskut, niistä en tarinaa löytänyt. Uskonkin sen myöhemmän version olevan uudempi kuin Juhani Ahon tuotanto. Lähtökohta lienee kuitenkin Kalevalassa.
