Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevista tietokannoista (esim. yliopistojen Linnea-tietokannat) ei löytynyt viitteitä kirjoista eikä artikkeleista, jotka kertoisivat asiakastoimikunnasta. Suomen lainsäädänto ks. http://www.finlex.fi ei myöskän tunne käsitettä.
Www-sivuilta sanahaku "asiakastoimikunta" Googlella http://www.google.com antaa muutaman viitteen, jotka näyttävät liittyvän henkilöstöravintola- tai oppilastoimintaan. Sivuilla ei tosin asiakastoimikunnan perustamista tai sääntöjä selvitetä.
Ehkä asiassa voisi soveltaa yhdistyslainsäädäntöä. Yhdistyslaki on löydettävissä Finlexistä ja aiheesta löytyy kirjallisuutta pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi asiasanayhdistelmällä järjestöt,...
Tietosuojan vuoksi Helsingin kaupunginkirjaston tietokantaan ei tallennu asiakaiden edelliset, jo palautetut lainat. Pystymme seuraamaan vain asiakkaalla edelleen lainassa olevaa aineistoa tai myöhässä palautettua aineistoa, josta ei ole vielä maksettu eräpäivämaksuja. Kun maksut kuitataan maksetuiksi häviää samalla tieto lainatusta aineistosta.
Olisiko teillä vielä vanhoja eräpäiväkuitteja jäljellä, sillä niihinhän kirjautuu myöskin lainatun aineiston nimeke?
Internetin kautta Väinö Linnasta löytyy tietoja ainakin seuraavilta sivuilta:
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/kirjailijat (perustiedot Linnasta)
http://www.urjala.fi/kulttuuri/vlurjalassa.shtml (Linnan lapsuus- ja nuoruus-
vuodet 1920-1938)
http://www.kansallisbiografia.fi/ (hakulomake, jonka takaa löytyy aivan suppeat
perustiedot kirjailijasta)
Kirjallisuudessa Väinö Linnaa on käsitelty hyvinkin laajasti:
Stormbom, N.-B.: Väinö Linna: kirjailijan tie ja teokset. WS 1963
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. uud.laitos T 1980
Väinö Linna: toisen tasavallan kirjailija. toim. Yrjö Varpio. WS 1980
VÄPI: Linnan Väinöstä kerrottua. toim Pirjo Talvio. WS 1995
Ja paljon muitakin teoksia kirjastosta löytyy.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy hakusanalla pitkäikäisyys mainitsemasi Antti Hervosen Vuosisadan vartijat teoksen ohella myös seuraavat aihetta käsittelevät kirjat: Satavuotiaiden salaisuus--lääkäri pitkän iän jäljillä/Jukka Louhija, Satavuotta omin silmin/julkaisija: Omaishoitajat ja läheiset ry. Kaikki käsittelevät nimenomaan satavuotiaita suomalaisia.
Kirurgi Christiaan Barnardista ja maailman ensimmäisestä sydämensiirrosta on kirjoitettu artikkeli Tieteen kuvalehteen: Svennum, Jesper: Särkyneiden sydänten vaihtaja (Tieteen historian suuria hetkiä) Tieteen kuvalehti 2001 ; 5 ; 67-70
Hän itse on kirjoittanut romaanit Yksityispotilas (1977) ja Sydänkirurgi (1975). Elämäkertaa One life / by Christian Barnaard and Curtis Bill Pepper (1970) ei ole suomennettu.
Aiheesta voisit etsiä aineistoa yliopistojen Linnea-tietokannoista http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea ,jotka ovat käytettävissä yliopistojen ja myös Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta. Muut kaupunginkirjaston käytössä olevat tietokannat (käyttö kirjaston työasemilta) löytyvät sivulta http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h35/doc784.html
Mahdollisia muita asiasanoja kuin Wagner ja festivaalit on löydettävissä Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa .
Internetsivuilla löytyy paljon viitteitä aiheesta, esimerkiksi Google http://www.google.com antaa hakusanayhdistelmällä - wagner festspiel idee - lukuisia viitteitä www-sivuista.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta...
Tässä vaihtoehtoja:
1. Ota kirjasi ja korttisi, tule kirjastoon ja uusi lainasi.
2. Ota vain korttisi ja tule kirjastoon uusimaan lainasi. Hyöty edelliseen nähden: ei tarvitse kantaa kirjoja. Haitta: jos kirjoista on varauksia ei niitä voi lainata uudestaan ja ne pitää palauttaa erikseen.
3. Soita Helsingin kaupunginkirjaston lainojen puhelinuusintaan 0600-060504. Hyöty: helppoa. Haitta: maksaa (5,80 mk minuutti + ppm)
Mitä et voi vielä pääkaupunkiseudun kirjastoissa tehdä:
Aineistoa ei toistaiseksi voi vielä uusia netin kautta.
Jari Tervosta löytyy hyvin tietoa sekä Internetistä että kirjoista.
Hyvä nettiosoite on: http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/tervo.htm
Tietoja löytyy myös sivulta: http://espoonkirjasto.mork.net/kirjailijat/suomi/tervo.htm
Tervoa on käsitelty lisäksi teoksissa:
Kotimaisia nykykertojia. BTJ 1997
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. 6.uud. laitos. T 2000
Miten kirjani ovat syntyneet 4. WS 2000
Kirjastojen kokoelmista ratsastusterapiasta voit etsiä esim. yhdistämällä asiasanat: ratsastus ja vammaiset tai ratsastus ja terapia tai ratsastus ja kuntoutus. Näin löytyivät Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html Suomen ratsastajain liiton julkaisut: Hevonen vammaisen palveluksessa,1987 sekä Vammainen ratsastaja, 1987. Jos yhdistää asiasanaan ratsastus luokan 79.15 saa huomattavasti enemmän viitteitä, mutta ne eivät kaikki taida liittyä aiheeseesi.
Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyivät seuraavat viitteet:
- Wütig-Vihma, Christel: "Kokonaisvaltainen juttu": opettajien ja vanhempien käsityksiä ja kokemuksia ratsastusterapiasta kasvatuksen tukena. Pro gradu,...
Teille on varmasti koulussa sanottukin, esitelmän teon tarkoitus on tiedonhaun oppiminen.
Olet etsinyt tietoa Internetistä ja, kuten huomautitkin, mitään oikein kunnollista ei tunnu löytyvän. Aiheesta on monenlaisia sivuja etenkin englanniksi, mutta suomeksi ja nuorisokulttuurin puitteisiin asetettuna materiaalia onkin vähemmän.
Suosittelenkin kääntymistä kirja-aineiston puoleen. Voit tehdä haun pääkaupunkiseudun aineistotietokannassa http://www.libplussa.fi/ ns. asiasanoja hyväksi käyttäen. Asiasanat ovat sanoja joilla kirjojen ja muun aineiston sisältöä on kuvailtu. Kokeile ensin hakua jossa haet asiasanalla rockabilly ja näytä -pudotusvalikosta valitset kohdan vain kirjoja. Näin saat kirjoja joissa käsitellään rockabillyä, et levyjä...
Artosta saat lisätietoja Helsingin yliopiston kirjaston sivulta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/ARTO.htm - täältä löydät luettelon Artoon indeksoitavista lehdistä ja tiedontuottajista.
ARTO on uusien kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta. Aineistoa on kattavimmin 1990-luvun alusta, mutta myös vanhempaa artikkeliaineistoa koskevia viitteitä on runsaasti. ARTOon rekisteröidään artikkelit kattavasti n. 1000 jatkuvasti ilmestyvästä aikakauslehdestä (ns. vastuulehdet). Tiedot tallennetaan kuukauden sisällä lehden ao. numeron ilmestymisestä. Lisäksi ARTOon tallennetaan kuhunkin aihealueeseen liittyviä artikkeliviitteitä lukemattomista muista lehdistä ja kokoomateoksista. Artikkelitietueet ovat kaikilta tiedon alueilta ja...
Tarkoitatko mahdollisesti että kuinka monta varausta voi tehdä vai kuinka monta kirjaa voi pyytää toisesta kirjastosta? Aineistoahan voi "tilailla" eri tavoilla runsaastikin, mutta et voi yhdellä kerralla lainata tai samanaikaisesti pitää lainassa miten paljon vain.
Helsingin kaupunginkirjaston käyttösäännöissä sanotaan näin: "Asiakkaalla voi olla pääkaupunkiseudun kirjastoista samanaikaisesti korkeintaan 50 lainaa. Niistä voi olla enintään 20 CD-levyä, 7 videota ja 2 CD-ROMia. Helsingin kaupunginkirjastolla on oikeus rajoittaa kerralla lainattavan aineiston määrää."
Ilmaiset käännöspalvelut kuten Babelfish ( http://babelfish.altavista.com ) ja Gist ( http://www.alis.com ) toimivat vain suurimpien kielten kesken. Vaihtoehtoina ovat yleensä ainakin englanti, espanja, ranska ja saksa. Suomen kieli ei kuulu näiden palvelujen kielivalikoimiin.
Palvelut kääntävät joko webbisivuja tai esim. windowsin leikepöydältä liitettäviä lyhyehköjä tekstejä. Käännös on väistämättä puutteellinen, mutta on usein ymmärrettävää jos käännettävä teksti on yksinkertaista asiatekstiä. Mutta suomeksi näitä palveluja ei siis käytännössä ole. Tosin Intertran-palvelun (http://www.tranexp.com ) valikoimassa on myös suomi, mutta käännöksen laatu näyttää olevan heikko.
Internetissä ei todellakaan ole oikein mitään Risto Karlssonista. Edes WSOYn, eli Karlssonin teosten kustantajan, sivuilta ei ole kirjailijan tietoja. Eikä Karlsson ole ehtinyt mukaan myöskään suomalaisia nykykirjailjoita esittelevään tietokantaan Sanojen aikaan http://kirjailijat.kirjastot.fi .Siispä ei auta mikään muu kuin suunnata lähimpään kirjastoon.
Sieltä etsit käsiisi kirjan Kotimaisia nykykertojia 1 (toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, julkaistu 1997). Kirjassa on esitelty niin kirjailija itse kuin myös hänen teoksiaan. Jos ei kyseinen juttu riitä pyydä kirjastosi tietopalvelua tekemään artikkelihaku. Näin saat selville missä lehdissä ja koska on ollut joko juttuja kirjailijasta tai arvosteluja hänen teoksistaan.
Muuten,...
Voit uusia helposti lainasi Internetissä. Menet meidän kotisivultamme (http://lib.vaasa.fi ) aineistohakuun. Sieltä valitset lainat. Nyt sinun täytyy tietää kirjastokorttisi numero (kirjastokortin takaosassa 12-numeroinen numerosarja, joka alkaa 905...) ja kirjastosta saamasi nelinumeroinen tunnusluku, joilla pääset lainojen uusintaan. Sen jälkeen:
Näet ruudulla teokset, jotka ovat sinulla lainassa. Voit uusia yhden tai useamman teoksen.
Valitse uusittavat lainat rastimalla lainan vieressä olevia ruutuja. Näpäytä sitten painiketta Uusi lainat.
Lainoille tulee uudet eräpäivät. Merkitse eräpäivät itsellesi muistiin.
Sinun täytyy kuitenkin huomioida, että voit uusia lainasi vain kolme kertaa. Sen jälkeen sinun täytyy tulla kirjojen kanssa...
Benjamin Spockin lastenhoitokirjat olivat suosittuja 50- ja 60-luvulla.Samoja kirjoja on vieläkin saatavilla
kirjastoissa, mutta uusina painoksina. Tervettä järkeä lastenhoitoon, Järkevää lastenhoitoa.
Suomalaisista tekijöistä mainittakoon Kalle Österlund:Vauva ja sen hoito sekä Leikki-ikäinen lapsi.
Suomen Kultaseppien Liitto ry:n kotisivut ovat verkossa osoitteessa http://www.suomenkultaseppienliitto.fi .
Sivuilta löytyvät mm. liiton jäsenyritykset lääneittäin.
Suomen Kultaseppien Liitto julkaisee Kello & Kulta -nimistä lehteä, joka on tilattu Porin kaupunginkirjaston lehtilukusaliin.
Eino Leinolla on kolme runoa joiden nimessä on sana kuutamo: Meri kuutamolla, Kevätkuutamolla ja Kuutamolla. Kuutamo metsässä nimistä runoa ei ole ainakaan Leinon rustaamana. Tunnetuin näistä kolmesta lienee Meri kuutamolla, jonka alkusäkeet ovat seuraavat:
Minun mieleni on niin kummallinen
kuin meri kuutamolla.
En tahtois ma touhua ihmisten
ja en tahtoisi yksin olla.
Voi tietenkin olla, että kyseisen kuutamo metsässä aiheisen runon nimessä ei näitä sanoja ole, sillä onhan Leinolla mainitsemani kolmen runon lisäksi muitakin runoja joissa sana kuutamo eri muodoissaan esiintyy.
Tämä runohaku on tehty Editan CompOpuksessa (sähköinen tiedostokirja). Siellä voi tehdä kokotekstihakuja mm. Eino Leinon kootuista.
Oikea hakusana on "digitaalitelevisio". Tulokseksi saat ainakin: Granlund, Kaj, Langaton tiedonsiirto.
Teos löytyy esim. Vaasan kaupunginkirjaston pääkirjastosta. Aineistotietokanta löytyy osoitteesta
http://lib.vaasa.fi:8080
Internetistä löydät tietoa esim. osoitteista http://www.digitvforum.fi sekä http://www.hut.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.audio+video
Lisäksi kirjastossa voi tehdä lehtiartikkelihaun.
Taistelija on Jori Sivosen säveltämä ja Timo Mäenpään sanoittama laulu. Sanat saat juuri ilmestyneestä nuottijulkaisusta Tapio, Kari, (esitt.): Kari Tapion parhaat--Olen suomalainen. F-Kustannus, Helsinki, c2001 (s.56-57). Kari Tapio esittää sen ainakin näillä levyillä:
Suomi soittaa -- Jaksaa vanhakin tanssia 1997
Meren kuisketta 1997
