Valitettavasti Argentiinasta kertovia kirjoja löytyy hyvin vähän suomenkielisenä. Varsinaisia matkaoppaita ei löydy ollenkaan. Kokoelmistamme löytyy kyllä seuraava Argentiinaa yleisesti käsittelevä kirja: "Maailma tänään 5. Etelä-Amerikka". Sen lisäksi löytyy Eero Vartion matkakertomus nimeltään "Hilkan kanssa maailmalla", jossa käydään myös Argentiinasta. Bruce Chatwinin kirja "Patagonia, Patagonia" on myös matkakertomus ja luonteeltaan lähinnä kaunokirjallinen, mutta tutustumisen arvoinen. Olavi Lähteenmäen "Colonia Finlandesa" puolestaan kertoon suomalaisten siirtolaisten vaiheista Argentiinassa. Kannattaa myös lukea Olavi Paavolaisen kirja "Lähtö ja loitsu". Yllä olevien teosten saatavuuden saa selville nettiosoitteesta: http://www....
Helsingin kaupungin kirjastoissa voi käyttää Internetiä ilmaiseksi, ainoastaan tulosteet maksavat. Viisi ensimmäistä ovat ilmaisia tulosteita, senjälkeen 1,-/kpl. Kannattaa varata kuitenkin aika etukäteen, varsinkin jos tarvitsee konetta pidemmäksi ajaksi. Helsingin kaikista kirjastoista löytyy Internet-yhteys. Eniten koneita löytyy Kirja-Kaapelista p. 31085000, Viikistä 310 85071, Vuosaaresta 310 85098. Sekä Töölöstä ja Pasilan Pääkirjastosta.
Piirroskuvia pituus- eli rotaatiorullaleikkureistä ja selostuksia leikkurin toiminnasta löytyy paperinjvalmistusta käsittelevistä kirjoista, pituusleikkurin syntyyn tai historiaan niissä ei kuitenkaan paneuduta. Ainakin seuraavissa kirjoissa on piirroksia/kaavioita leikkurista:
Solitander, Axel: Kaksikymmentä luentoa paperin tuntemuksessa, vuodelta 1914
Parpala, Kalle: Paperinvalmistus, 1965
Pellinen, Heikki: Paperin ja kartongin valmistus, 1959
kirjassa Paperin valmistus, Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi-
ja käsikirja, osassa 3 Kalle Parpalan artikkeli pituusleikkauksesta ja rullauksesta. Edellä mainitut kirjat löytyvät mm. Helsingin pääkirjaston varastosta.
Teknillisen korkeakoulun kirjastossa on Teuvo Julkusen kirja...
Mikrofilmiltä ei voi hakea artikkeleita hakusanoilla. Mikäli artikkeli on julkaistu 1980-luvulla sanomalehdessä, sen etsimiseksi ei juuri ole muuta keinoa kuin selata mikrofilmejä. 80-luvun alkupuolen aikakauslehtiartikkeleista sen sijaan löytyy jo viitteitä artikkeliviitetietokannoista, joista voidaan hakea mm. aiheen mukaan. Tällainen tietokanta on esimerkiksi Aleksi, joka on käytettävissä kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Jos aiheesta on tallennettu artikkeliviitteitä tietokantaan, sieltä saadaan tieto missä lehdessä ne on julkaistu. Seuraavaksi täytyy sitten löytää kyseiset lehdet. Helsingin kaupunginkirjastossa 80-luvun lehtiä löytyy jonkin verran pääkirjaston varastosta Pasilassa. Yliopiston kirjasto säilyttää...
Kannataa ottaa yhteyttä Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskukseen. Sieltä saa varmasti tietoa alan viimeisimmästä tutkimuksesta. Nettiosoite on: http://www.solki.jyu.fi/suomi/realdex.htm
Myös Helsingin yliopiston Yleisen kielitieteen laitokseen kannattaa ottaa yhtyettä: Nettiosoite on: http://www.ling.helsinki.fi/
Hei,
Suomessa julkaistun kirjallisuuden osalta pyydän katsomaan nimeketiedot vapaasti käytettävästä palvelusta osoitteessa http://fennicaw.lib.helsinki.fi/ . Lehtien osalta voi olla tarkoituksenmukaista tutkia Varastokirjaston kokoelmia osoitteen http://www.nrl.fi/ kautta. Eräissä tapauksissa vanhemman aineiston osalta ei kaikki Varastokirjaston aineisto näy kokoelmatietokannassa, silti palvelu pelaa ja artikkelivalokoioita saattaa saada s-postin kautta liitetiedostona. Näiden "näkymättömien lehtien" osalta kannattanee ottaa yhteyttä varastokirjastoon puhelimitse, yhteystiedot löytyvät em. url-osoitteessa.
Liikuntaviraston kautta tavoitetun kenttäpäällikön mukaan raidoitus syntyy yksinkertaisesti siten, että nurmea leikataan eri suunnista, jolloin se kääntyy hieman eri kulmaan näyttäen (kauempaa katsottuna) vaaleammalta tai tummemmalta. Efekti saadaan aikaa aivan tavallisilla kelaleikkureilla. Periaatteessa voidaan myös käyttää erityistä nurmen pintaan ruiskutettavaa kasvuainetta, jolla saadaan aikaan vihreämpi värisävy. Kenttäpäällikön mukaan tätä kikkaa ei kuitenkaan Suomessa käytetä, ei ainakaan yleisesti.
Esimerkiksi seuraavat:
TEKIJÄ/UPPHOV: Matikainen, Maija-Leena |
|NIMEKE/TITEL: Ruotsalais-suomalais-ruotsalainen sanasto hoitohenkilökunnalle
ISBN: 952-90-7394-1
Sosiaali- ja terveydenhuollon sanastot |
|JULK/UTG: Stakes, [Helsinki], 1997 (monikielinen)
ISBN: 951-33-0385-3
Myös tekniikan ja kaupan sanakirjoissa on yllättävän paljon mainitsemiisi aloihin liittyvää sanastoa, joten niiden nimi on hieman harhaanjohtava. Näistä esimerkkinä
Ruotsi-suomi tekniikan ja kaupan sanakirja / Ulrika Granqvist-Hedvik ... et al., Gummerus, Jyväskylä, 1995. ISBN 951-20-7327-0
Hyötyä saattaisi olla myös seuraavasta teoksesta, vaikka se ei olekaan varsinaisesti sanakirja, vaan...
Tarkat tiedot lääkärin määrittämistä ns. palveluskelpoisuusluokituksista saa pääesikunnan tiedotusosastolta. Sähköpostiosoite on: puolustusvoimat@mil.fi
Musiikkiosaston tietojemme mukaan nuotit ja suomenkieliset sanat lauluun Saavuthan jälleen Roomaan löytyvät Suuren toivelaulukirjan osasta 8. Lisäksi oppikirjassa Musica 5-6 : Oppilaan kirja, on laulu nimellä Saavuthan Roomaan, mikä lienee sama sävelmä. Kirjojen saatavuus Oulun kaupunginkirjastosta selviää aineistotietokannastamme http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Yleisissä kirjastoissa EBSCO-tietokanta on kyllä vapaasti kaikkien asiakkaiden käytettävissä. Esim. Helsingin kirjastoissa pystyt myös tulostamaan tietokannassa olevia kokotekstiartikkeleita, jolloin ensimmäiset viisi liuskaa ovat maksuttomia, loput maksavat markan / sivu. En kuitenkaan onnistunut löytämään etsimääsi artikkelia Ebscosta. Näyttää myös siltä, että Ebscoon on indeksoitu ainoastaan etsimäsi lehden edeltäjä (Psychosocial rehabilitation journal) vuoteen 1995 asti, mutta ei Psychiatric rehabilitation journalia.
Olet tietysti tervetullut käyttämään Ebscoa mihin tahansa pääkaupunkiseudun yleiseen kirjastoon, mutta edellä mainituista syistä ehdottaisin, että ottaisit yhteyttä Terveystieteiden keskuskirjastoon Terkkoon, jonka...
Mahtaneeko kyseessä olla Juhani Siljon runo Vastavirtaan, joka
alkaa sanoilla Vastavirtaan nousee lohen suku. Runo on julkaistu
kokoelmassa Selvään veteen (1919) ja se löytyy myös Juhani Siljon
runovalikoimista sekä monista suomalaisista runoantologioista.
Helsingin kaupunginkirjasto säilyttää ja mikrofilmaa vain pääkaupunkiseudun kuntien sanomalehtiä. Borgåbladet-lehteä säilytetään Helsingin kaupungin pääkirjastossa vain kolmen kuukauden ajalta. Kannattaa siis ottaa yhteys esimerkiksi Porvoon kaupunginkirjastoon http://www.porvoo.fi/lib/kirjasto/ ja tiedustella asiaa sieltä. Luultavasti vielä varmempi paikka saada kyseinen artikkeli käsiinsä on Helsingin yliopiston kirjasto, http://www.lib.helsinki.fi/ , joka Suomen kansalliskirjastona säilyttää suomalaisia sanomalehtiä vuodesta 1771 asti. Mikrokuvatut sanomalehdet ovat luettavissa sanomalehtisalissa, käytetyimmat sen käsifilmistössä, muut toimitetaan tilauksesta. Helsingin yliopiston kirjaston tietopalvelun tavoittaa sähköpostitse...
Saatte Helsingin lainausoikeuden ja kirjastokortin esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen (passi, eu-maiden henkilötodistus, ajokortti tai kuvallinen kela-kortti, Helsingin vastaanottokeskuksen asukaskortti)ja ilmoittamalla osoitteenne. Teidän ei tarvitse olla Helsingissä kirjoilla, eikä Teillä tarvitse olla vakinaista osoitetta Helsingissä.
Helsingin kaupunginkirjastosta saatu kirjastokortti oikeuttaa lainaamiseen myös Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoissa kunkin kirjaston käyttösääntöjen mukaisesti.
Suomen esihistoriasta ja keskiajasta kertovaa kaunokirjallisuutta Helsingin kaupunginkirjastossa:
Esihistoria:
Dieckmann, Maijaliisa. 1993. Ram ja linnunkuvainen ruukku. ISBN 951-0-19019-5.
Dieckmann, Maijaliisa. 1994. Ram löytää synnyinsijansa. ISBN 951-0-19837-4.
|Dieckmann, Maijaliisa. 1996. Ram, tähtien tytär. ISBN 951-0-20880-9.
Dieckmann, Maijaliisa. 1988. Kaksoset ja Turun linnan aave - kertomus Naantalista ja Turusta 1490-luvulta. ISBN 951-0-15047-9.
Dieckmann, Maijaliisa. 1982. Aurajoen tyttö. ISBN 951-0-11323-9.
Dieckmann, Maijaliisa. 1992. Kaksoset ja Turun linnan aave. 951-0-17654-0. Äänikirja.
Dieckmann, Maijaliisa. 1987. Kaksoset ja rahalippaan arvoitus. ISBN 951-0-14603-X.
Dieckmann, Maijaliisa. 1991. Kaksoset ja...
Kysymäsi runot löytyvät suomennoksina Aale Tynnin kääntämästä valikoimasta Eddan jumalrunot (WSOY, 1982). Havamal nimellä Korkean runo, Grimnesmal nimellä Grimnirin runo ja Voluspa nimellä Näkijättären ennustus. Sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla näet Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
