Juonista erikseen ei löydy mitään koostetta, mutta kirjojen takakansista saa hyvän pikakatsauksen siihen, mistä kirjassa kerrotaan. Pääpiirteissään näissä sarjoissa on (kuten varmaan tiedät) hevosia, jännitystä ja hiukan romantiikkaa.
Seuraavassa muutamia internet-linkkejä, joissa käsitellään Merja Jalon romaaneja näistä sarjoista:
-http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/jalomerja.html
(yleistietoa Merja Jalosta, pätkiä hänen kirjoistaan)
-http://www.uta.fi/laitokset/normaalikoulu/nettilehti/kauhujen.htm
Kauhujen yön ritari -arvostelu
-http://www.tampere.fi/kirjasto/kissa/arvio206.htm
Ratsutallin sankari -kirjan arvostelu
Kirjastostasi löydät varmasti seuraavat kirjat, joissa kerrotaan yleistietoa Merja Jalosta kirjailijana...
Internetissä löytyy sivusto : Kohtaamisia silkkitiellä, jossa kerrotaan laajasti vaatetusmuodista ja silkin historiasta:
http://www.nba.fi/museums/KULTMUS/lehtine.htm
Tässä muutamia kirjoja, joista saattaisi olla hyötyä:
-Selin, Jaakko : Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista (1997)
-Franck, Marketta: Waatteen wiesti ja wiettelys eli pukeutumisen historiaa kivikaudelta nykyaikaan (1997)
-Contini, Mila : Muoti kautta aikojen (1967)
Aiheesta Turner's syndrome tai Turnerin oireyhtymästä löytyy Terveystietieden keskuskirjaston luetteloista muun muassa seuraavat teokset: 1) Söderholm Annlis: Turners syndrom : en psykosocial och somatisk undersökning, 1985; 2) Lenko, Hanna: Lyhytkasvuisuuden hormonihoito, 1982; 3) International Symposium on Turner Syndrome (1992): Basic and clinical approach to Turner syndrome : proceeding of the 3rd International Symposium on Turner Syndrome, Chiba, Japan, 8-10 July 1992; 4) Taipale, Vappu: Adolescence in Turner's syndrome, Helsinki University of Helsinki 1979; 5) Workshop on Turner Syndrome (1990): Turner syndrome : growth promoting therapies. Terveystieteiden keskuskirjaston yhteystiedot ovat: osite Haartmaninkatu 4, 00290 Helsinki,...
Netissä on sivu "Harri Sirola Internetissä" osoitteessa http://www.uta.fi/~jl61333/sirolalink.htm
Gummeruksen linkki on tosin merkitty väärin, oikea on:
http://www.gummerus.fi/kustannus/Kirjailija/kotkauno.htm
Pekka Tarkan kirjassa Suomalaisia nykykirjailijoita (6.p. v. 2000) on sivun verran tietoja Sirolasta.
Näissä aikakauslehtiartikkeleissa on myös tietoja hänestä:
Tuppurainen, Marjaleena : Tuhkasta nousee feeniks-lintu. Kirjailija Harri Sirolan haastattelu .
Anna 1996 ; 8 ; 14-17.
Sirola, Harri: Kaikki mitä muistan kolmen vuoden kuolemasta . Image 1996 ; 5 ; 62-78.
Vuoden 1996 Helsingin Sanomissa käytiin keskustelua Anja Kaurasen ja Harri Sirolan välillä, tiedot näistä saat Helsinginsanomien arkistosta www.helsinginsanomat.fi (...
Tässä portfolio-kirjallisuutta, josta uskoisin olevan Sinulle hyötyä opinnäytteen tekemisessä:
Häkönen, Pekka: Portfolio-käsikirja : ammattikorkeakouluopiskelijoiden ammatillinen kasvu. Suomen ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten liitto 1999.
Niikko, Anneli: Portfolio oppimisen avartajana. Tammi 2000
Portfolioita verkossa, Toimi. Pirjo Linnankylä et al. Koulutuksen tutkimuslaitos 1999
Myös näitä kannattaa tutkia:
Taube, Karin: Portfolio : oppimisen suunnittelu ja arviointi. Tietosanoma 1998
Portfolio: miten aloitin. FinRa 1996
Portfolion monet mahdollisuudet.Kasvatustieteiden tutkimuslaitos 1996
Hei
voisit aloittaa esim. tällaiselta sivulta:
www.publications.parliament.uk/pa/cm199900/cmselect/cmcumeds/241/24102…
josta löytyy ihan virallinen raportti englantilaisesta kirjastolaitoksesta.
Myös täältä:
http://ds.dial.pipex.com/town/square/ac940/weblibs.html
löydät varmasti hyödyllisiä linkkejä asian selvittelyyn.
Google-haulla (http://www.google.com/intl/fi, hakuterminä seuraava litania: christine keeler 60s music) löytyy mm. sivu Forever Ska: The Skatalites carry on (http://www.weeklywire.com/ww/02-23-98/boston_music_1.html), josta käy ilmi, että jamaikalaisen The Skatalites –yhtyeen ensimmäinen 60-luvulla julkaistu single oli nimeltään Christine Keeler Ison-Britannian Profumo-skandaalin innoittamana.
Googlella löytyy runsaasti sivuja hakusanalla skatalites, mm. yhtyeen virallinen kotisivu osoitteessa. http://www.skatalites.com
Kappale löytyy mm. Helsingin Itäkeskuksen, Kauniaisten ja Vantaan pääkirjastosta Skatalitesin CD-levyllä nimeltä Foundation ska. Tämä levy on hankittu myös Kokkolan, Kuopion ja Lahden kaupunginkirjastoihin. Yhtyeen muita...
Voit hakea Yhdistyneistä Kansakunnista kertovia kirjoja pääkaupunkiseudunn aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi hakusanana kannattaa käyttää: Yhdistyneet Kansakunnat. Kirjastoissa on käytössä Aleksi-artikkelitietokanta, josta voit hakea lehtiartikkeilta suomalaisista lehdistä, EBSCO-lehtitietokannasta saat artikkeleita ulkomaisista lehdistä. Lehtiartikkeleiden hakuun voit kysyä apua kirjaston neuvonnasta.
Olet jo varmaan löytänyt Yhdistyneiden Kansakuntien kotisivun http://www.un.org/english/.
Tampereen lainatuimmat lastenkirjat vuonna 2000 löytyvät sivuilta:
http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/suoskuva.htm
http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/suostiet.htm
ja http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/suositut.htm
terveisin
Tampereen pääkirjaston lasten ja nuorten osasto
Tuija Mäki
Ensimmäinen runo on Pallen eli Reino Hirvisepän kupletti Löylyä lissää, joka on ainakin teoksessa Pallen parhaat (Alea-kirja 1986).
Toinen runo on Kalle Vihtori Väänäsen Rienooja tulloo, joka on teoksessa Sanarrieskoo (Karisto 1976).
Molemman teokset ovat Porin kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Anna-Leena Härkösen e-mail-osoitetta ei ole julkisesti tiedossa eikä häneltä löydy verkosta henkilökohtaista kotisivua. Tietoa hänestä kyllä löytyy verkosta. Otavan kotisivuilta osoitteesta http://www.otava.fi löytyy pieni tietoisku Anna-Leena Härkösestä, kun valitset ensin linkin kirjailijat ja sieltä kotimaisten kirjailijoiden kohdalta ns. pudotusvalikosta hänen nimensä. Mahdollisesti voit yrittää kysyä häneltä jotakin hänen kustantajansa Otavan kautta. Verkosta löytyy myös paljon sanahakupalveluita, joiden avulla voi hakea lisää tietoa Härkösestä. Kirjoita esim. Google-hakupalvelun hakukenttään hakusanat anna-leena härkönen ja saat vastaukseksi viitteitä, joista löytyy informaatiota Härkösestä. Google on osoitteessa http://www.google....
Hei,
tällä listalla on nyt sekä
yliluonnollisia(jotka ovat kovin suosittuja) että muita lastenosastomme antaman tiedon mukaan:
- J.K.Rowling: Harry Potter ja salaisuuksien kammio
Harry Potter ja viisasten kivi
Harry Potter ja Azkabanin vanki
- Marilyn Kaye: Amy, numero seitsemän
Amyn takaa-ajo
- R.L.Stine: Elävien nukkien yö
Kamala kamera
- Angela Bull: Toivomushauta
- Carolyn Sloan: Uhka vedessä
muita ikisuosittuja:
- Måns Gahrton: Eva ja Adam -sarja
- Anders Jacobsson: Lasse kirjat, esim. Lassen joulu, Lasse
ekaluokkalainen
Bert -kirjat, esim. Bertin lemmenhuolet, Bert, maailmanvalloittaja
Valitettavasti kirjastojärjestelmästämme ei ihan eksaktia tilastotietoa aiheesta saa,...
Sara Hildén ei tiettävästi itse maalannut tauluja, mutta hän oli taitava liikenainen, taidemesenaatti ja suuri taiteen suosija. Sara Hildén syntyi Tampereella 16.8. 1905. Osoitteesta http://www.tampere.fi/hilden/ voit lukea lisää tietoa Sara Hildénistä ja hänen taidemuseostaan Tampereen Särkänniemessä. Aamulehden arkistotietokannasta löytyi tieto, että Sara Hildén kuoli 7.10. 1993. Aamulehden arkistotietokantaa voit käyttää Tampereen kaupunginkirjastossa. Sieltä löytyy erilaisia artikkeleita Sara Hildénistä. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy myös mielenkiintoinen kirja, jonka on kirjoittanut Timo Vuorikoski. Kirjan nimi on Sara Hildén - mesenaatin muotokuva. Kirja on lainattavissa ja sitä voi myös pyytää varastosta lainaksi, mikäli...
Homerokselta on säilynyt nykymaailmalle kaksi eeposta (Ilias ja Odysseia), ei runoja. Odysseian seitsemännessä laulussa kuvaillaan Alkinoon talon puutarhaa Otto Mannisen suomentamana näin:
Vaan puutarha on eess' esikartanon porttien laaja,
auran neljän maa-ala, sen sivut äärtävi aita.
Siin' isot kasvaa puut kukass' uhkuen, päärynät kantaa
tuo ja granaatit tuo, helokyljet tuo omenansa,
viikunat armaat tuo ja oliivit tuo ani-runsaat.
Talvell' ei, suvell' ei kato konsaan käy, sato ehdy;
pitkin vuott' yhä vain mikä kukkii, taas mi jo kypsyy
läntisen henkäilles', yhä päärynä päärynän jälkeen
joutuu, uusia puut yhä kypsyttää omenoita,
seuraa terttua terttu ja viikuna viikunamarjaa.
(Homeros: Odysseia s.101-102)
Anssi Krannilan kirja Omenapuu (...
Kumelan lasitehtaasta löydät tietoa Porin kaupunginkirjastossa olevista teoksista Annala, Vilho: Suomen lasiteollisuus vuodesta 1681 nykyaikaan : II osa
kehitys 1809 jälkeen sekä Ahtokari, Reijo: Suomen lasiteollisuus 1681-1981.
Lisäksi Fennica-tietokannassa mainitaan teos Löfberg, Aimo: Kumelan lasitehdas oy 1937-1977, jonka voit tilata kaukolainaksi.
Aihe on sen tasoinen, että tarvitset erikoiskirjaston apua. Löydän tietokannoista yhden varsinaisen suomenkielisen kirjan, nimittäin Lumpus, Jarmo: "Kenttäväyläverkon automaattinen konfigurointi", Espoo Valtion teknillinen tutkimuskeskus 1998. Lisäksi Teknillisen korkeakoulun artikkelitietokannasta TALI näkyy, että aiheesta on kohtalaisen paljon artikkeleita. Esim. lehden Automaatioväylä numeroissa 1-3 vuodelta 2000 on ollut artikkelisarja Heikkinen Pasi: "Prosessiautomaation kenttäväylät". Sekä Lumpuksen kirjaa että artikkeleita voit tiedustella Teknillisen korkeakoulun kirjastosta. Yhteystiedot löydät osoitteesta http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/ (huom. isot kirjaimet)! Kenttäväyliä sivuavista aiheista on tehty myös joitakin...
Internetissä on aiheeseen liittyvää tietoa. Voit aloittaa haun Google-hakuohjelmalla http://www.google.com. Kun kirjoitat hakuun "seitsemän ihmettä", saat vastauksena suomenkielisiä linkkejä.
Helsingin Sanomien arkistosta http://www.helsinginsanomat.fi löydät myös tietoa aiheesta. Kirjoita arkistohakuun "seitsemän ihmettä". Kun hieman selaat löytyneitä dokumentteja, löydät artikkelin "Vain pyramidit pystyssä vanhan ajan ihmeistä".
Englanniksi tietoa löytyy muun muassa Encyclopedia Britannicasta, http://www.britannica.com . Kirjoita hakuun "seven wonders".
Aiheeseen liittyviä kirjoja ovat muun muassa:
Green J. R.: Antiikin seitsemän ihmettä
Clayton Peter: The seven wonders of the ancient world
Tarkista kirjojen saatavuus kirjastosi...
David Ewing Duncan kertoo kirjassaan Kalenteri (1999) s. 79, että vuorokauden jako 24 yhtä pitkään aikayksikköön on mesopotamialainen keksintö, mutta syy järjestelmään on kadonnut. Kirjoittaja arvelee, että vuorokauden jakaminen kahteen 12-tuntiseen jaksoon on saattanut liittyä siihen, että se vastaa 12 eläinradan merkkiä astrologiassa, joka tuolloin oli tärkeä ala. Toinen mahdollinen syy kirjoittajan mielestä voisi olla se, että mesopotamialaisen numerojärjestelmän perusluku 6 menee tasan 24:ään ja että myös babylonialaisen ympyrän 360 astetta on jaollinen 24:llä. Se taas perustuu taivaankannen mittaamiseen; yksi tunti taivaalla vastaa 15 astetta nykyisissä mittayksiköissä. Viimeksimainittu tieto on Heikki Ojan teoksessa Aikakirja -(1999...
Matkailustrategioita laaditaan Suomessa usein tietylle maantieteelliselle
alueelle, vaikkapa tietyn kaupungin näkökulmasta.
Mutta etsit kirjaa tai muuta tiedonlähdettä jossa hahmoteltaisiin / analysoitaisiin matkailualan suunnittelemisen ja kehittämisen keskeisiä käsitteitä.
Tein haun Linda- ja Manda tietokantoihin (korkekoulukirjastojen yhteisluettelo ja maakuntakirjastojen yhteisluettelo) hakusanoina matkailu ja strategi* ja tuloksena oli noin 20 viitettä, mutta lähinnä erilaisia matkailustrategioiden esittelyjä eli käytännön sovellutuksia tyyliin "Suomen matkailun gateway-strategia vuoteen 2001" tai "Matkailu 2000 tavoitteet ja strategiat". Oletettavaa on, että tällaisessa strategiaesittelyssä myös analysoidaan käytettyjä käsitteitä ja...
