Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavia kirjoja:
Lepistö, Irma: Työpaikkakouluttajan käsikirja. 2000
Lepistö, Irma: Työpaikan aikuiskoulutus : perehdytäminen ja työnopastus, 1996. Kangas, Pirkko: Perehdyttäminen palvelualoilla. 2000
Kannattaa tulla tekemään hakuja Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokannasta. Tietopalvelusta voi kysyä neuvoa. Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy myös Internetistä osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=form.html
Sieltä voi hakea mm. seuraavilla asiasanoilla: työpaikkakoulutus, työnopetus, perehdyttäminen. Yksi sana kerrallaan hakukenttään ja hakuehdoksi valitaan pudotusvalikosta kohta asiasana....
Tommy Tabermannin runoudesta ei löytynyt tutkimuksia. Mainitsemasi pro gradu -työ koski hänen romaaniaan Suudelma (Sinikka Heikkinen: Luokkaankuulumispoikkeamat Tommy Tabermannin romaanissa Suudelma, Tampereen yliopisto, 1984). Lyhyt Ritva Haavikon esittely hänen runoudestaan löytyy teoksesta "Miten kirjani ovat syntyneet 4: Virikkeet, ainekset, rakenteet" (2000), samoin Helena Saariston toimittamasta kirjasta "Suomalaisia nykylyyrikoita" (1986).
Lehtiartikkeleita hänestä löytyy jonkin verran, esim. Turun kaupunginkirjaston käsikirjaston kirjailijalehtileikkeistä sekä myös CD-ROM-artikkeliviitetietokannoista Aleksi ja CD-Kati.
Internetistä löytyy myös henkilötietoja ja haastatteluita Tabermannista, esim. http://www.tommytabermann.net/ ja...
Aiheesta löytyy runsaasti kirjoja ja Internet-sivuja.
Suomen YK-liiton sivuilla Internetissä on julkaisu Ikäihmiset kehityksen kantajina (http://www.ykliitto.fi/maakansa/ikaihm). Sivut perustuvat samannimiseen kirjaan, jonka on toimittanut Helena Allahwerdi ja joka julkaistiin YK:n ikäihmisten vuonna keväällä 1999. Näillä nettisivuilla käsitellään myös vanhusten koulutusta.
Stakesin sivuilta löytyy Itsenäisen suoriutumisen edistämisen yksikkö ITSE (http://www.stakes.fi/itse/index.html), jonka tehtävänä on edistää ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden itsenäistä elämää ja kotona asumista. ITSEn sivuilla on varmasti Sinua hyödyttäviä asioita, mm. Silta-projektin loppuraportti (suoraan http://www.stakes.fi/itse/silta/loppura/raportti.htm...
Marilyn Kaye on kirjoittanut nuortenkirjasarjan, jonka nimi on Replica. Siitä on tähän mennessä ilmestynyt suomeksi viisi osaa:
-Amy, numero seitsemän
-Amyn takaa-ajo
-Toinen Amy
-Täydelliset tytöt
-Salaseura
Englanniksi näitä kirjoja on ilmestynyt 13 kappaletta, joten uusia käännöksiä suomeksikin on odotettavissa.
Vielä suomentamattomat ovat alkukielellä seuraavat:
-And the Two Shall Meet
-Best of the Best
-Mystery Mother
-Fever
-Ice Cold
-Lucky Thirteen
-In Search of Andy
-Substitute
Itse kirjailijasta, Marilyn Kayesta, en löytänyt muuta tietoa.
Kirjastosta voi toki kysellä kirjavinkkareita kouluunkin. Useissa kirjastoissa on viime vuosina satsattu kirjavinkkaukseen. Yleisemmin käydään ala-asteilla, mutta on myös yläasteikäisten nuorten kirjallisuuteen perehtyneitä kirjastonhoitajia. Kirjavinkkareista on tekeillä valtakunnallinen lista.
Kannattaa ottaa yhteyttä lähikirjastoon ja neuvotella. Jos ei kunnassasi vielä ole resursseja kirjavinkkaukseen kouluilla, saat varmasti sovittua vierailuajan kirjaesittelyineen kirjastoon.
Helsingin kaupunginkirjastossa Domus-nimistä lehteä on tilattu pääkirjastoon ja Rikhardinkadun kirjastoon. Pääkirjasto säilyttää lehteä kuluvan ja sitä edellisen vuoden ja Rikhardinkadun kirjasto kuluvan ja 5 edellistä vuotta.Kirjastot myyvät lehtiensä vuosikertoja kerran vuodessa 8.2. Lainan päivänä. Pääkirjasto myy siis 8.2.2001 vuoden 1999 ja Rikhardinkatu vuoden 1996 Domus-lehdet.
Helsingin sanomat Tieto & kone - Perjantaina 22. lokakuuta 1999 http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19991022/erik/991022er40.ht…
Kansainvälinen teleliikenneliitto ITU julkisti laajan selvityksen maailman matkapuhelinmarkkinoista.
"Matkapuhelimelta tulee kulumaan yhteensä parikymmentä vuotta siihen, että se saa maailmasta miljardi käyttäjää. Lankapuhelimelta kului samaan 130 vuotta", ITU:n raportti ennustaa tilannetta muutaman vuoden kuluttua. International Telecommunication Union http://www.itu.int/
Matkapuhelinliittymien määrät ja tulevaisuuden ennusteet selviävät markkinatutkimuksista:
W. European Cellular Market Forecast (2000-2005) (Strategy Analytics) 08/00
Mobile for the Masses: Western European Mobile Services 1999,...
Seuraavissa teoksissa on jonkin verran MTV:n historiaa:
YLEISRADION historia, osa 2, 1949-1996, 1996
RADIOAMATÖÖREISTÄ tajuntateollisuuteen, toim. Pirkko Tulppo, 1976
PESARI, Pentti: Näköradiosta digitelevisioon, 2000
JOUKKOVIESTINTÄ Suomessa, toim. Kaarle Nordenstreng, Osmo A. Wiio
Mainostelevision omassa julkaisusarjassa Mtv, julkaisuja (ilmestynyt vuosina 1971-1983) on esim. 20 vuotta tv-mainontaa ( 3/77).
Ohjelmatarjonnasta löytyy jotain seuraavista:
HELLMAN, Heikki, Sauri, Tuomo: Suomalainen Prime-Time : Tutkimus televison uudesta kilpailutilanteesta sekä Yleisradion ja MTV:n parhaan katseluajan ohjelmarakenteesta vuosina 1970-1986.
JOUKKOVIESTIMET 2000. Suomen virallinen tilasto, kulttuuri ja viestintä 2000:1
Oulun...
Thorbjörn Egner (1912-1990) oli norjalainen.
Lisää tietoa hänestä on esim. kirjassa: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita eli kuka loi Lorinalätyn, tekijä Mervi Koski, Btj Kirjastopalvelu Oy, Helsinki, 1998 (ISBN 951-692-443-3
Kiinnostava aihe, jonka analysointiin ei teorian antamia apuvälineitä niin vain löydy.
Olet varmasti tutustunut jo keskeisiin kirjallisuusteorioita käsitteleviin teoksiin ( esim. Eagleton: Kirjallisuusteoria, Rimmon-Kenan: Kertomuksen poetiikka, Kantokorpi et al : Runousopin perusteet), joten tässä tapauksessa ehdotankin että käännyt rohkeasti laitoksenne opettajien ja professoreiden puoleen. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että heillä on antaa parhaat vinkit siitä minkälaista kirjallisuutta sinun kannattaa työtäsi varten lukea, eli mitkä ovat ne parhaat työkalut esitelmää tehdessäsi ja näkemystäsi perustellessasi.
Internetistä ja sen historiasta löytyy kirjoja todella paljon. Lähes jokaiseen Internetiä vähänkin laajemmin käsittelevään kirjaan sisältyy jonkunlainen historiaosuuskin. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:
*Hintikka: Internet:kalastusta tietoverkoilla(1994)
*Gunnarsson:Internetin tekniikka (1997)
*Lubar:Infoculture (1993)
Lisää kirjoja voit etsiä aineistotietokannastamme (http://www.ouka.fi/kirjasto/intro ) asiasanoilla internet tai tietoverkot. (Tosin tulokseksi saat satoja kirjoja!)
Tietenkin myös verkon kautta löytyy useita hyviä Internet-opppaita, muun muassa Hämeenlinnan kirjaston sivuilta löytyy monipuolinen Internet-opas osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/inetopas/default.htm . Opas sisältää tietoa myös...
Ainakin seuraavista internet-osoitteista on saatavissa tietoa Teuvo Pakkalasta:
http://www.kopiosto.fi/tekijat/pakkala%5Fteuvo%5F16564.htm
http://raksila.kaleva.fi/historia/teuvopakkala.html
http://www.fmp.fi/fmp_fi/muvieras/arkisto/kuvaajat/tiedot/575.htm
Teuvo Pakkalasta on tietoa myös kirjoissa (esim. Otavan kirjallisuustieto, toim. Risto Rantaja ja Kaarina Turtia; Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon, tekijä Lasse Koskela; Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin, toim. Risto Rantala), joita voit halutessasi kysellä lähikirjastostasi.
Hannu Mäkelän teoksessa Mestari kerrotaan Eino Leinon kuolinsyystä seuraavasti:
"Kuolinsyyksi määriteltiin pitkälle kehittynyt selkäydintauti sekä verisuonten kalkkeutuminen, minkä vuoksi verta oli päässyt tihkumaan aivoihin: se oli jo aiemmin saattanut Leinon vatsantoiminnat sekaisin. Kuolinsyyn määrittelivät sekä tohtori Wasastjerna että tohtori Lindén."
Internetistä Makupalojen kautta löytyy kirjailijaesittelyjä osoitteesta: http://www.htk.fi/kirjasto/kirjat1d.htm
Kirsti Mannisesta (kirjoittanut myös nimimerkillä Enni Mustonen)löytyvät tiedot:
Kirsti Manninen on syntynyt 22.10.1952 Seinäjoella. Hän kirjoitti
ylioppilaaksi Mäntsälän yhteiskoulusta v. -71, jonka jälkeen aloitti
opinnot Helsingin yliopistossa. Mannisen lisensiaattityö (FL 1979)
Matti Kuusi - kansakunnan unilukkari julkaistiin kirjana vuonna -84.
Filosofian tohtoriksi Manninen väitteli v. -87 aiheenaan Ollista
Bisquitiin, Ylioppilaslehden pakinat 1913 - 1968.
Kirsti Manninen on tuottelias kirjailija ja tutkija. Vuodesta 1988 hän on
toiminut kotimaisen kirjallisuuden dosenttina Helsingin yliopistossa....
Kirjallisuutta edutainmentista löytyi vähän. Johanna Ruhala on tehnyt Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekuntaan pro gradu -työn aiheesta "Lasten edutainment-CD-ROM: tutustumista lasten multimediankäyttöön Uppo-Nallen avulla" (1999). Samoin Asta Raami on kirjoittanut artikkelin "Edutainment: oppi ja viihtyminen samassa paketissa" (Arttu 1997:3, s. 6).
Internetistä löytyy useitakin viitteitä asiasanalla "edutainment", esim. Sonja Kangas: "Edutainment-pelit
pelikulttuurissa" (erit. luku 3 opetuksen viihteellistäminen ja luku 4 teknologia opetuksessa)
http://media.urova.fi/~sonja/essay.htm
Myös Kari A. Hintikan Taideteollisen korkeakoulun medialaboratorion lopputyö "Nettielämää" sivuaa aihetta http://www.uiah.fi/~cons/neproduktio....
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista ei virolaisen lapsen arkielämästä löytynyt paljon tietoa. Lähinnä aiheeseen sopiva voisi olla Kuopion yliopiston julkaisu Lasten turvattomuus Suomessa ja Virossa. Kannattaisi ehkä käydä tutkimassa Nuorisotiedon kirjaston internetsivuja, jotka löytyvät osoitteesta http://www.alli.fi/kirjasto/ Etusivulta löytyy hakusanaluettelo, josta etsittäessä sanalla viro löytyy 31 viitettä. Artikkelitietokanta Aleksista löytyi katkaistuilla hakusanoilla viro* lapse* 28 lehtiartikkeliviitettä, joista ainakin Helsingin Sanomissa 30.4.2000 ollut artikkeli Normaalin Viron lapset (haastattelussa virolaisia nuoria) ja Kodin Kuvalehden (1994, n:o 10) artikkeli Viron äitien sitkeä kamppaili lasten huomisesta...
Suomalaisen musiikin arvosteluja löytyy ARTO- ja ALEKSI-viitetietokannoista. Niiden indeksoitavien lehtien luettelot löytyvät yleisten kirjastojen kotisivun kautta: http://www.kirjastot.fi/ kohdasta tietokannat. Joensuun kaupunginkirjastossa ALEKSI-CD-ROM on käytössä myös asiakkaille. WWW-ALEKSISSA on myös sanomalehtiartikkeleita.
Joensuun kaupunginkirjaston Käkönen-viitetietokannasta löytyy aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleita, joihin sisältyy joitakin arvostelujakin pohjoiskarjalaisesta musiikista. Mm. sanomalehti Karjalainen kuuluu indeksoitaviin lehtiin. Systemaattisesti ei musiikkiarvosteluja ole kuitenkaan kerätty, mutta nykyisin tietokantaan viedään myös musiikkiin liittyviä artikkeleita systemaattisemmin kuin aikaisemmin. Käkösen...
Bellistä löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
CD-ROM -levy: Petrillo, James, Cinema Volta.
Tames, Richard, Alexander Graham Bell (Franklin Watts, London, 1990).
Parker, Steve, Alexander Graham Bell och telefonen (Bonnier Carlsen, Stockholm, 1995).
Platt, Richard, Keksintöjen kuvahistoria.
Macaulay, David, Kuinka kaikki toimii.
Keksinnöt kautta aikojen--kuka ne teki, miten ne toimivat, miten ne muuttavat elämäämme.
Tietoa löytyy myös yleisistä tietosanakirjoista. Sinun kannattaa tutustua lähimmän kirjastosi käsikirjastosta löytyviin teoksiin.
Washington Irvingin (1783-1859) "The Legend of Sleepy Hollow" ei valitettavasti ole suomennettu. Irving oli eräs 1800-luvun rakastetuimmista ja vaikutusvaltaisimmista amerikkailaisista kirjailijoista, joka tunnetaan parhaiten teoksistaan "Rip Van Winkle" ja "The Legend of Sleepy Hollow". Näissä kertomuksissa kuten myös "Diedrich Knickerbockerin New Yorkin historiassa" Irving kirjoitti ylistävään sävyyn New Yorkin hollantilaisasukkaiden kansantavoista. Tim Burtonin elokuva Päätön ratsumies (1999) perustuu Irvingin romaaniin, esim. nettisivu http://www.sunpoint.net:81/~elokuvat/arvostelut/sleepy_hollow/index.html . Englanninkielinen kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta. Internetistä "The Legend of Sleepy Hollow'n" alkuperäisteksti...
