BEAM-robotiikasta ei löytynyt kirjallisuutta suomalaisista kokoelmatietokannoista. Artikkelitietokannoissakaan ei ollut viittauksia aiheesta. Nettikirjakauppojen kokoelmista ei löytynyt Tildenin teosta.
Netistä löytyy kyllä runsaasti tietoa aiheesta; kannattaa kokeilla esim. Google-hakua osoitteessa http://www.google.com/intl/fi/ hakusanoilla Mark Tilden, tulokseksi tulee runsaasti sivuja, joissa käsitellään BEAM-robotteja.
Nykysuomen sanakirja (1988) ei anna sanahelinästä määritelmää vaan ainoastaan esimerkkejä: "Korea, halpahintainen sanahelinä", "Koko puhe oli onttoa sanahelinää" ja "Ei pelkkä sanahelinä ole runoutta". Uusi suomen kielen sanakirja (Timo Nurmi, 1998) määrittelee, että kyseistä sanaa käytetään halventavasti koreilevasta puheesta tai kirjoituksesta. Suomen kielen perussanakirjan (1994) mukaan sitä käytetään vaikuttavuutta tavoittelevasta sisällöttömästä kielenkäytöstä.
Oman kielitajuni mukaan sanahelinässä on kysymys jollain tavalla katteettomasta puheesta; kuulija ei voi käsittää puhujan sanojen merkitystä vaan joutuu pitämään niitä onttoina sanoina. Tulee mieleen ns. puppusanageneraattori, jonka sanotaan kokoavan muodoltaan...
Tiedustelemanne kirja löytyy (Manda-tietokannan mukaan) seuraavien kaupunginkirjastojen kokoelmista: Espoo, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Kuopio, Kouvola, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Tampere ja Turku.
Kotikirjastonne voi tehdä näistä kaupunginkirjastoista teille varauksen etsimästänne kirjasta.
Sirpa Puskalasta ja hänen kirjoistaan on tietoa mm.Btj Kirjastopalvelun julkaisemassa Kotimaisia lasten- ja nuorten kirjailijoita -kirjassa, joka löytynee useimmista kirjastoista ainakin käsikirjastokappaleena.
Sirpa Puskala on syntynyt 24.10.1945, on ammatiltaan vapaa kirjailija ja asuu Mäntyharjulla. Hänen teoksiaan ovat: Pikkuruu mustanmusta (2000), Villimies ja pakkopaita (1997), Euroopan pehmeimmät huulet (1996), Tarjolla tosi rooli (1995), Haukan väreissä (1994), Pintanaarmuja, Pihlström (1993) ja Kiti - mun paras kaveri (1991).
Kirja-arvosteluja em. kirjoista voit lukea esim. Onnimanni 1997, kirja-arv, nro 4 (Villimies ja pakkopaita), Onnimanni 1997, kirja-arv, nro 2 (Euroopan pehmeimmät huulet), Onnimanni 1995, kirja, arv, nro 4...
Näyttää siltä, että australialaista kirjallisuutta on suomennettu vain vähän muuta kuin viihdekirjallisuutta. Tunnetuimpia australialaisia kirjailijoita ovat nobel-kirjailija Patrick White ja viihdekirjailijat Catherine Gaskin, Nevil Shute, Morris West ja Colleen McCullough. Myös Peter Careyn ja Thomas Keneallyn teoksia on suomennettu. Yksityiskohtaisempi luettelo australialaisista kirjailijoista, joiden teoksia on suomennettu, löytyy Eija Ventolan kirjasta Australialaista kertomakirjallisuutta suomeksi (Jyväskylän yliopisto, 1992); bibliografia käsittää vuodet 1890-1989.
Philip Neilin teoksessa Kaunotar ja hirviö : satuja maailmalta on australialainen satu Taikapilli. Internetistä löytyi Simo Kaupinmäen suomentama satu Hurmekukka http://...
Oulun kaupunginkirjaston neuvokkaat musiikkirjastolaiset ehdottavat avuksesi seuraavia teoksia:
Otavan iso musiikkitietosanakirja: osa 5 s. 512-513 /
Kontunen, Jorma: Soitinopas: s. 110-112 /
Shepelern, Gerhard: Orkesterin soittimet: s. 92-93 /
Geib, F: Method for tuba; engl. soitonopas, jonka esipuheessa on tuuban historiaa.
Brian Jacquesin Redwallin tarusta on tänä syksynä syyskuussa ilmestynyt suomeksi viides osa Salamandastronin aarre, jonka ISBN-numero on: 951-1-16621-2. Kuudes osa ei ole vielä ilmestynyt.
Turun kaupunginkirjastosta löytyi tietoa merikapteeni O. A. Barckista vain pääkirjaston käsikirjastossa (2. krs.) olevasta "Suomen laivanpäällystöliiton jäsenmatrikkelista" (1993), jota ei lainata, mutta jota voi käydä paikan päällä tutkimassa.
Yritysten logojen suunnittelemisesta, yritysten graafisesta ohjeistosta ja digitaalisista lomakkeista, lähinnä suomen kielellä, on seuraavissa julkaisuissa tai opinnäytteissä. Tarkempia tietoja voi katsella LINNEA-tietokannasta vaikkapa sieltä Espoosta käsin.
Tekniikka & Talous -lehden logotutkimus. Suomen Gallup , 1995
Laakso, Hannu: Brandit kilpailuetuna : miten rakennan ja kehitän tuotemerkkiä, 1999
Silvennoinen, Sami: Kuvitella vuosisata -tapahtuman visuaalinen ilme ja graafinen ohjeisto. Opinnäytetyö, Taideteollinen korkeakoulu, taidekasvatuksen osasto, 1999
English, Marc: Designing identity : graphic design as a business strategy, 2000
Graafinen ohjeisto / Oulun yliopisto, 2000
Ryökkynen, Satu: Verkkolomakepalvelu ja sen...
Metsäluonnosta on maassamme kirjoitettu paljon ja monelta kantilta. Voisit ehkä mennä lähimpään kirjastoon ja käydä läpi hyllyluokat 508 - 508.62 ja 570 - 574. Perusteokseksi kävisi esimerkiksi Koulun biologia-lukio 5 Ympäristö, kirjassa on lisäksi lähdeluettelo, josta löytyy aiheesta lisää. Toinen hyvä kirja näyttää olevan Uudistuvat luonnonvarat, julk. Suomen luonnonsuojeluliitto. Lisää aineistoa voit etsiä kirjaston yleisöpäätteiltä tai netistä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta https://helmet.fi/ esimerkiksi asiasanoilla metsänhoito, hakkuut ja asiasanaparilla metsät JA suojelu.
Artikkeleita kannattaa etsiä Finna.fi:stä esim. hakkuut sanalla
https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=hakkuut&type=AllFields&…...
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavanlaisia suomenkielisiä teoksia joissa on tietoa nukkekodin ja sen kalusteiden rakentamisesta.
Tekijä Nimeke Luokka Sig.
------------------- --------------------------------- ---------- ----
Peltola, Tuula NUKKEKODIN NIKSIKIRJA 65.8 PEL
Zechlin, Ruth VEISTOTÖITÄ 65.1 ZEC
Boulton, Vivienne Nukkekotikirja 65.8 BOU
Nukkekodin ja sen kalusteiden valmistamisesta löytyy teoksia myös esimerkiksi englanniksi.
Lisäksi nukkekodin valmistamiseen ja sen sisustamiseen liittyviä lehtiartikkeleita on haettavissa kirjastossa Aleksi-tietokannasta....
Kappaleiden tabulatuurinotaatiot löytyvät Kuopion kaupunginkirjaston nuottijulkaisuista:
Deep Purple: Best of Deep Purple (1998) ja Ac/Dc: Live (1992), mutta ovat lainassa tällä hetkellä. Voit itse tarkistaa saatavuuden Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokannasta: http://kirjasto.kuopio.fi/riimi/zgate.dll?SFORM?1&949285135&default&def…
Kirjoita tekijäksi Deep Purple tai Ac/Dc ja valitse aineistolajiksi nuottijulkaisu, niin näet kaikki kyseisten yhtyeiden nuottijulkaisut ja saatavuustiedot.
Helsingin kaupunginkirjaston lainoja ei valitettavasti vielä pysty uusimaan Internetissä. Tällä hetkellä lainojesi uusinta onnistuu puhelimitse numerossa 0600-060504 maanantaista perjantaihin klo 12-18 hintaan 5,80 mk/min + ppm. Puhelimetse uusittaessa sinulla on oltava esillä lainattu aineisto sekä oma kirjastokorttisi. Helsingin kaupunginkirjaston lainausjärjestelmää ollaan uusimassa. Kirjastojärjestelmän uusinta on iso prosessi ja uusi järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2002.
Simo Puupposesta eli Aapelista löytyy tietoja monista eri lähteistä, mm. seuraavista teoksista:
- Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin
- Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon
- Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (teos on vuodelta 1967)
Mainintoja Aapelista on myös mm. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiassa, Otavan kirjallisuustiedossa ja Matti Kuusen toimittamassa teoksessa Suomen kirjallisuus.
Parnassosta (3/1959)löytyy Jouko Tyyrin kirjoittama artikkeli Aapelin rooli ja maailma. Jyväskylän kaupunginkirjaston lehtileikekokoelmassa on myös joitakin sanomalehtileikkeitä Aapelista.
Ainakin Veikko Niemelän kirjoittamasta kirjasta Paritanssin pyörteitä vuodesta 1650 vuoteen 1995 löytyy etsimääsi tietoa, tosin lähinnä Suomen osalta. Lyhyemmin aiheesta löytyy useistakin kirjoista, esim. teoksesta Eurooppa: urheileva ja leikkivä ihminen (s.116). Molempia kirjoja voi lainata Helsingin yleisistä kirjastoista. Lisäksi Otavan Isosta Musiikkitietosanakirjasta löytyy lyhyitä luonnehdintoja esim. hakusanoilla charleston, black bottom, foxtrot ja quickstep, joita tanssittiin etenkin 20-luvulla. Tätä kirjasarjaa löytyy myös kirjastoista (käsikirjastoista, joiden materiaalia ei voi lainata). Ehkäpä näistä voisi aloitta. Jos tietoa ei ole mielestäsi riittävästi, voit tulla kirjastoon kysymään lisää; samalla kannattaa mainita, mistä...
Jean M. Untinen-Auelin Luolakarhun klaani -sarjaan ei ole lähiaikoina tulossa uutta osaa. Kirjailija tunnetaan muualla maailmassa nimellä Jean M. Auel; jos haet hänestä tietoa verkosta, niin tuolla nimellä löytyy mm. amerikkalaiset fanisivut.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy aiheesta pari aikasempaakin vastausta; löydät ne kirjoittamalla hakusanakenttään untinen.
Tiedustelemasi Harry Potter osa 4 eli Harry Potter and the Goblet of Fire löytyy jo Helsingin kaupunginkirjastosta, mihin teosta on tilattu 22 kpl. Kirja oli 9.11.2000 hyllyssä esimerkiksi Pohjois-Haagan kirjaston lastenosastolla hyllyluokassa 4.4. Kun etsit tietoja Plussa-tietokannasta ja näet kirjan olevan jossakin kirjastossa hyllyssä, voit tilata sen soittamalla kyseiseen kirjastoon ja pyytää toimittamaan kirjan haluamaasi Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Tämä palvelu on sinulle maksutonta.
Kirjalija J.K.Rowlingin tarkoituksena on ollut kuvata kaikkia Harryn seitsemää kouluvuotta Tylypahkassa, ja hänellä on ollut valmiit suunnitelmat kaikkia osia varten alusta lähtien eli luvassa on kolme uutta kirjaa. Kirjoja on tulossa...
