Kaikkia julkisin varoin ylläpidettyja kirjastoja tulisi voida käyttää, joko
niin että lainaa tai hyödyntää lukusalia. Kannattaa etukäteen ottaa selvää käyttöehdoista.
Pääkaupunkiseudulla on paljon kirjastoja ja paljon erikoisalaojen kirjastoja, joten olisi hyvä tietää, minkä alan aineistosta olet kiinnostunut. Kurkkaapa
internetosoitetta www.kirjastot.fi tai pyydä näyttämään sitä kirjastossa asioidessasi.
Terveisin Myyrmäen kirjasto
Yhtenäistä teosta kaikista kansalaissodassa kaatuneista (punaiset ja valkoiset) ei valitettavasti löydy
meiltä Oulun kaupunginkirjastosta.
Tiedustelin asiaa Sota-arkistosta. Heiltä löytyy arkisto Vapaussodan historian komitea 1913-1927, kansio, jossa luettelo kaatuneista, punaisista (ei täydellinen). Tarkempia tietoja, puh. 09-18126504, Sota-arkiston tutkijainsali. Kansallisarkistosta löytyy punaisia koskevaa tietoa, puh. 09-228521.
Työväenliikkeen kirjaston kansalaissota kokoelma löytyy netistä http://www.tsl.fi/~perinne/tlk/1918.html .
Valtioneuvostossa on meneillään hanke Suomen sotasurmat. Siitä löytyy tietoa netistä URL: http://www.vn.fi/vnk/suomi/vnk121f.htm .
Esimerkkejä Oulun kaupunginkirjastossa olevista kansalaissotaa...
Satukortisto Satukallio osoitteessa http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut/ kertoo, että Louis Moella on Kuunsäteen silta niminen satu. Tämä löytyy teoksesta Lasten satuaarteita. Saatavuustiedot näet aineistotietokannastamme osoitteessa http://www.libplussa.fi
Vastaavia kirjoja voisivat olla esimerkiksi:
Dick Bass - Frank Wells - Rick Ridgeway, Huippujen haaste
Jon Krakauer, Jäätäviin korkeuksiin
Magnus Londen, Maan ääriin : kertomuksia Siperian matkoilta
Lawrence Millman, Kartan reunalla : matka pohjoisessa
Vasili Peskov, Taigan erakot
Romaaneista kannattaa tutustua ainakin Luis Sepulvedan tuotantoon. Tutustumisen arvoisia lienevät myös Tommy Hellstenin Miesmatka ja Seppo Saraspään Pako elämään eli iloinen tarina kuolevasta miehestä.
Omaehtoisesa tiedonhaussa Krakauerin kirjaa vastaavia tieoksia löytynee todellakin varmimmin matkakertomusten ja elämäkertojen joukosta. Myös eräkirjallisuuteen kannattaa tutustua.
Immosen teos Lappeenrannan varuskuntahistoria on saatavissa Töölön kirjastosta, (p. 310 85025) ja näyttäisi tällä hetkellä olevan siellä paikallakin. Voit tilasta sen em. puhelinnumerosta maksutta lähikirjastoosi pääkaupunkiseudulla.
Tietoja voit tarkistaa internetin kautta aineistotietokannastamme http://www.libplussa.fi
Ikävä kyllä fantasiakirjallisuudella ei ole omaa luokkaa, kirjat ovat samassa luokassa muun kertomakirjallisuuden kanssa. Eräät kirjastot sijoittavat fantasiakirjat erikseen omaan hyllyynsä, toiset lisäävät kirjan selkään lajityyppiä kuvaavan tarran, kolmannet sijoittavat kaiken kertomakirjallisuuden yksiin aakkosiin ilman mitään tunnisteita. Tässä tapauksessa ainoa keino on etsiä luetteloista ja tietokannoista fantasiakirjojen tekijöitä. Näitä löytyy, jos kirjoille on annettu asiasanoja. Fantasiakirjojen virallinen asiasana on fantasiakirjallisuus. Esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä tietokannasta http://www.libplussa.fi tällä asiasanalla, rajattuna vain suomenkielisiin kirjoihin, saat tiedot noin 450 teoksesta.
Kirjastoautot ovat todella osa kirjastojen tarjoamaa palvelua ja hyvä esimerkki julkisista liikkuvista palveluista, joita Suomessa tarjotaan ja käytetään sekä maaseudulla että osana kaupunkien kirjastopalveluja.
Kirjastoautoja on tällä hetkellä 202, luku saattaa vaihdella vuosittainkin. Tilastotietoja voi tarkentaa Opetusministeriön viestintäkulttuuriyksiköstä (yhteystiedot löytyvät verkosta osoitteesta www.minedu.fi/opm/kulttuuri/yleiset_kirjastot.html) tai kotipaikkakunnallasi lääninhallituksen kirjastotarkastajalta.
Liikkuvaa kirjastopalvelua on muuten myös kirjastovene, Paraisten kaupunginkirjaston kesäpalvelu saaristolaisille.
Lisäksi liikkuvana julkisena palveluna voidaan pitää myös laitoskirjastojen palveluja sekä kirjastojen...
Saat pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen CD-levyt esiin Plussa-tietokannasta
( http://www.libplussa.fi/ ) valitsemalla valikosta "Näytä kaikenlaisia teoksia" kohdan "Näytä vain CD-levyjä". Koska luettelo käsittää kuitenkin yli 63700 nimekettä, kannattaa varmaankin rajoittaa hakua jollakin tavoin, esim. musiikin lajin, tekijöiden tms. avulla.
Varkauden kaupunginkirjaston kokoelmassa on Warkauden lehti mikrofilmattuna (tällä hetkellä 30.6.1999 saakka). Vuoden 1998 alkupuoli mahtuu kolmeen mikrofilmirullaan. Niitä voidaan lähettää kaukolainaan, tosin meillä on määrätty maksu 15 mk lähetystä kohti. Asiakas jättää kaukolainapyynnön itseään lähimpään kirjastoon, jossa on mikrofilminlukulaite, ns. rullakone.
Raskautta käsittelevät kirjat ovat luokassa 59.571. Voit myös katsoa kokelmatietonannasta
'asiasanalla "lapsettomuus" niin saat 24 viitettä . Voi koettaa myös perhesuunnittelu-asiasanalla.
Tässä aiheeseen liittyviä tai sivuavia kirjoja: Sydänkuntoutuksen tuloksellisuus - kontrolloitu seurantatutkimus/toim. Juhani Julkunen (2000); Colbert,Don: Terveydeksi! (1999); Toimenpideohjelma suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseksi (1998), Sydämen asia (1998); Benson, Roy: Kunnon juoksukirja - tehoharjoittelu sykemittarin avulla (1996); Litmanen, Hannu: Sydän ja liikunta (1994); Edwards, Sally: Sykettä elämään (1993); Karhela, Arja: Lihastoiminnan tutkiminen (1986); Hiltunen, Pentti:Lihaskuntoharjoittelu (1990); Lihashuolto - hieronta, kuntosaliharjoittelu, teippaus ja venyttely /toim. Peter D. Asmussen (1998); Hervonen, Antti: Tuki- ja liikuntaelimistön anatomia (1992); Nykänen, Kalervo: Kunnon vuoksi (1989);...
Kysymyksestä ei ilmene, mistä näkökulmasta haluatte näitä rakennuksia käsiteltävän, esim. historian, rakennustekniikan, korjaamisen tms. kannalta. Niinpä ehdottaisin, että teette Plussa-tietokantaan
( http://www.libplussa.fi/ ) haun, jossa kirjoitatte kohtaan "asiasana tai luokka" sanan puurakennukset. Tällöin saatte hakutulokseksi noin 70 viitettä, joista voitte poimia itsellenne sopivat. Lisäksi tässä vielä pari suomalaisia "villoja" käsittelevää teosta, jotka eivät löydy edellä mainitulla hakutavalla:
Narinkka |
1990--[toimitus = redaktion = editing: Sinikka Vainio ja Kaisu Tikkala (lay out)
JULK/UTG: Helsingin kaupunginmuseo, Helsinki, 1990, 180 s., kuv., nid. (asiasanana mm....
Nykysuomen sanakirja (WSOY 1992) määrittelee avainsanan näin: sana, jonka avulla jk ongelma, salakirjoitus tms. on ratkaistavissa. Kuvainnollisessa merkityksessä esim. Työ on tämän hetken avainsana.
Suomen kielen perussanakirja (Valtion painatuskeskus 1990) lisää näihin vielä: erik.: sana, jonka avulla etsitään tietoa julkaisuista, tietopankeista tms.
Kysymääsi rakennustekniikan sanakirjaa suomi-hollanti ei löydy. Turun kaupunginkirjastosta löytyy kirjamuotoisena vain sähkötekniikan alan sanastoja eli Suomen Standardisoimisliiton julkaisema moniosainen Sähköteknillinen sanasto, jossa on myös hollanninkielisiä termejä. Nämä sanastot eivät ole lainattavissa.
Internetin kautta voi käyttää EU:n virallista termitietopankkia ja -sanakirjaa Iate:a http://iate.europa.eu . Se on monikielinen termipankki, josta valitsemalla lähtökieleksi (source language) Finnish ja kohdekieleksi (target language) Dutch, saat haluamasi termin hollanniksi.
(Päiv. 22.10.2007)
Ajokortin edellyttämistä terveysvaatimuksista löytyy tietoa esim. Tieliikennekirjasta. Siellä todetaan mm., että näön tarkkuus silmälasein tai ilman niitä on molempien silmien yhteisnäkönä oltava vähintään 0,5. Ajokortin saadaksesi joudut hankkimaan lääkärintodistuksen terveydentilastasi, missä yhteydessä myös selviää, onko sinun näkökykysi riittävä. Lisää ajokorttiasiaa löytyy netistä esim. http://www.poliisi.fi/ sekä Ajoneuvohallintokeskuksen sivuilta http://www.ake.fi/ , joilta löytyy myös näöntarkkuutta mittaava testi kohdasta Ajokortit ja tutkinnot, Testit ja pelit.
Kyseessä lienee teos
Hicks, J. R.
Yhteiskunnan taloudellinen rakenne / J. R. Hicks, suomentanut Väinö Tanner. Helsinki: Tammi, 1948. - 210, [1] s. Alkuteos: The social framework.
Teoksesta on ilmestynyt suomeksi kaksi painosta (1948 ja 1952). Esim. Helsingin kaupunginkirjaston varastosta löytyy suomenkielisestä laitoksesta myös lainattava kappale. Alkukielinen teos on tilattavissa kaukolainaksi oman lähikirjastonne kautta.
Jeff Smithin uusin albumi Bone ( vol 7) : Ghost stories on juuri heinäkuussa 2001 ilmestynyt englanniksi, joten suomennosta ei ole vielä ilmestynyt. Sitä odotellessa tilaamme kyllä Bone 7:n. Mikäli haluat varata sarjakuvan, voit tehdä sen, kun albumin tiedot löytyvät aineistorekisteristämme.
Lundstenin Tieliikennekirja 2001 määrittelee ajokorttia varten täytettävät terveysvaatimukset näön osalta pääpiirteittäin näin:
A1-, A-, B-, M- ja T-luokan sekä BE-luokan ajoneuvoyhdistelmät:
a) näkösi tarkkuus silmälasein tai ilman niitä on molempien silmien yhteisnäkönävähintään 0.5, taikka jos olet menettänyt näön toisesta silmästä on näön tarkkuus oltava 0.6.
b)vaakasuora näkökenttäsi on vähintään 120 astetta
C-, C1, D- ja D1-luokan ajoneuvot sekä CE-, C1E-, DE- ja D1E-luokan ajoneuvoyhdistelmät ja taksit:
a) näön tarkkuus silmälasein tai ilman on toisella silmällä vähintään 0.8 ja toisella vähintään 0.5. Jos vaadittava näön tarkkuus saavutetaan vain silmälasein, edellytetään kuitenkin, että kummankin silmän korjaamaton näöntarkkuus...
Humuksesta löytyy tietoa hyvin monentyyppisistä kirjoista: luonto- ja ympäristön suojeluun liittyvistä kirjoista, maantiedon kirjoista, metsä- ja maataloutta käsittelevistä kirjoista sekä puutarhakirjoista. Koska en tiedä mihin käyttötarkoitukseen tarvitset tietoa humuksesta, olen yrittänyt koota mahdollisimman monipuolisen aloituskirjalistan. Mitään varsinaista "kaikki humuksesta"-tyyppistä kirjaa ei löydy, ainakaan meidän hakukeinoillamme, mutta tietoa löytyy kuitenkin aika monipuolisestikin.
Oheen olen siis koonut kirjalistan suhteellisen helposti löytyvistä kirjoista:
Kirjayhtymän Suomen luonto- kirjasarja, erityisesti osat 2 ja 5;
Gaudeamuksen Ympäristön tila Suomessa;
Weilin & Göösin GEO - maantiedon suuri tietosanakirja 5...
Ainakin Pasilan pääkirjasto on hankkinut kaikki kuusi Suomirokkia CD:tä, saatavuustietoja voit tarkistaa aineistotietokannastamme osoitteesta http://www.libplussa.fi
