Seuraavat teokset löytyvät LINDAsta, joka on yliopistokirjastojen yhteinen tietokanta ja jota voit käyttää yleisissä kirjastoissa ja yliopistokirjastoissa: Reitti, Jarmo: Yrityksen sidosryhmät, Helsinki: Taloustieto, 1979; Mattila, Marjatta: Yritysjohto ja sidosryhmät: johdon tiedontarve, Espoo: Teknillinen korkeakoulu, 1983 ; Niittykangas, Hannu: Kehittyvän toimintaympäristön piirteitä etsimässä, Jyväskylä: University of Jyväskylä, 1994. Etsiessäsi näitä teoksia ja muita aiheeseesi liittyviä viitteitä, voit käyttää hakusanoina sanoja sidosryhmät, yritykset, toimintaympäristö, vuorovaikutus.
ALEKSI-lehtitietokannasta, joka on kotimainen artikkelitietokanta, löytyy vastaavilla hakusanoilla viitteitä lehtiartikkeleihin, jotka liittyvät...
Tietoyhteiskunnasta on kirjoitettu todella paljon ja monesta näkökulmasta. Toivottavasti sinulla on aikaa käydä kirjastossa tutkimassa, mitä aineistoa sieltä löytyy. Asiasanalla tietoyhteiskunta löydät kirjaston aineistotietokannasta runsaasti viitteitä. Sähköisestä kaupankäyntiä käsitteleviä kirjoja löytyy mm. asiasanalla verkkokauppa. Jos lähikirjastossasi on käytettävissä artikkeliviitetietokantoja (Arto tai Aleksi), voit niissä käyttää samoja asiasanoja.
Tässä on muutamia viitteitä, joiden avulla pääset seminaarityösi teossa alkuun:
Kirjoja:
- Reijo Savolainen: Tietoverkot kansalaisen käytössä : internet ja suomalaisen tietoyhteiskunnan arki (1998);
- Risto Linturi: Tietoyhteiskunta 2005 : muuttujat ja skenaariot (1998)
- Tieto ja...
Kirjallisuutta aiheesta löydät tekemällä haun aineistotietokannasta, tässä tapauksessa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä tietokannasta http://www.libplussa.fi/, seuraavasti:
Valitse asiasana-haku ja kirjoita hakulaatikkoon asiasanoiksi taloudellinen integraatio eurooppa historia, saat 10 viitettä joidenka käyttökelpoisuuden ja saatavuuden saat selville samantien. Enemmän aineistoa löydät haulla taloudellinen integraatio ja Eurooppa, mutta joukossa on varmasti paljon tarpeetonta.
Katso myös Eurooppa-tiedotuksen sivuja, esim. http://www.eurooppa-tiedotus.fi/perus/ Siinä on Reijo Kemppaisen Suomi Euroopan unionissa perusteos, jonka alalukuna on mm. Euroopan talousyhteisön synty.
Mitään tutkimuksia koululaisten kielimatkoista en löytänyt yliopistojen (LINNEA) enkä tarkastelemieni ammattikorkeakoulujen tietokannoista. Sen sijaan lehtiartikkeleita aiheesta on kohtalaisesti:
Pohtokari, Camilla: Kielikylpyjä Jerseyn rannoilla. Et-lehti, 2000: 3, s. 124-127
Jutila, Tarja: Maaseudun naiset englannin kieltä oppimassa. Koti, 2000:1, s. 34-35
Jansa, Kirsi: Maailman näkemisen nälkä vie vaihto-oppilaaksi ja kielimatkalle (Vinkkejä, kokemuksia, ongelmatilanteita. - Mahdollisuudet Yhdysvalloissa 1999. - Kielikursseja Englantiin). Kuluttaja, 1998: 6 s. 16-20
Leander, Alex: Kaken tehokas kielimatka : Cambridge. Matkalehti : loma- & liikematkailun-9rikoislehti, 1999:4, s. 6-9
Kononen, Silja: Kesäksi kielikurssille (...
Helsingin, ja koko pääkaupunkiseudun, kirjastoista löytyy runsaasti italiankielistä kaunokirjallisuutta.
Yhteisestä aineistotietokannasta Plussasta ( http://www.libplussa.fi/ ) voit katsoa eri kirjailijoiden, aiheen
tms mukaan mitä italiankielistä on olemassa. Kannatta tässä tapauksessa käyttää "monipuolista hakua", jolloin voit rajata kielen mukaan.
Antiikin taiteista, myös rakennustaiteesta on kirjoitettu vuosisatojen saatossa runsaasti.
Asiasanoilla Kreikka arkkitehtuuri tai antiikki arkkitehtuuri löytyi seuraavaa:
Durando, Furio: Splendours of ancient Greece. London, Thames and Hudson, 1997
Antiikin ja klassismin kuvitettu rakennussanasto, [Espoo], Teknillinen korkeakoulu, 1989
Winckelmann, Johann Joachim: Jalosta yksinkertaisuudesta kirjoituksia antiikin taiteesta ja arkkitehtuurista, Helsinki, VAPK-kustannus, 1992
Nathaniel Harris: Antiikin Kreikka. Gummerus. 2001
John Camp - Elizabeth Fisher: Antiikin Kreikan maailma. Otava 2004.
Roland Martin, Greek architecture. 1988.
Seuraavassa muutamia ehdotuksia :
RHYTHMS and music of the world : Rhythmes et musiques du monde. 1997.
Le MONDE des musiques traditionelles : The world of traditional music. (6 cd-levyä). 1994.
ONE voice : vocal music from around the world. 1997.
The SECRET museum of mankind : ethnic music classics 1925-48. (Useita erilaisia). 1996.
MUSICAL sources : Sources musicales. 1992.
Levyjen sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla löydat plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Perinne-/kansan- ja maailmanmusiikkikokoelmia on kirjastoissa useita. Kirjaston päätteellä voit hakea Plussa-tietokannasta haulla ; Kaikki hakutavat - (kansanmusiikki tai perinnemusiikki) ja kokoelmat.
Internetin Plussaa käyttäessäsi valitse Monipuolinen haku ja käytä...
Terveystieteiden keskuskirjastosta ( internetosoite http://www.terkko.helsinki.fi/) löytyy parhaiten vastauksia lääketieteen alaan kuuluviin kysymyksiin. Yliopistokirjastoissa tai yleisissä kirjastoissa on asiakkailla mahdollisuus käyttää Terveystieteiden keskuskirjaston tiedonhakua. Nivelreuman esiintymistä Suomessa käsittelevät esimerkiksi julkaisut: Kaipiainen-Seppänen, Oili: Nivelreuman ilmaantuvuus vähentynyt ja sairastumisikä noussut; Kansanterveys: Kansanterveyslaitoksen tiedotuslehti 2000. Samalta tekijältä on myös teos ' Incidence of chronic inflammatory rheumatic diseases in Finland during 1975-1990, Kuopio 1997.
WHO:n ( World Health Organization) internetsivuilta, lähinnä WHO:n tilastotietoa sisältäviltä sivuilta
( http://www....
Eräs tapa kartoittaa YK: eri alajärjestöjen säännöllisiä julkaisuja on mennä nettisivulle osoitteeseen http://www.unsystem.org/index7.html (Official WEB Site Locator for the UNITED NATIONS System of Organizations, Catalogue of UN System WEB Sites). Sivuilla järjestöt on ryhmitelty niiden toiminnan alan mukaan. Jokaisen järjestön nimestä on linkki ko. järjestön etusivulle. Niiltä on syytä sitten katsella kohtaa, joka viittaa julkaisuihin, esim. Health -> World Health Organization (WHO) -> Reports.
Pienen selailun jälkeen järjestöjen sivut näyttävät yksilöllisiltä, mutta ovat siinä mielessä samansuuntaisia, että niiltä on löydettävissä säännöllisesti ilmestyviä julkaisuja.
Suomessa YK:n tallekirjastoja ovat Eduskunnan kirjasto ja...
Internetistä löytyy Lappeenrannan kaupunginkirjaston sivuilta tietoa Aino Kallaksesta. Sivujen osoite on:
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kallas.html
Tässä lyhyet perustiedot kirjailijasta näiltä sivuilta:
Aino Krohn, Aino Suonio
Syntynyt 2.8.1878 Viipurin mlk:ssa
Kuollut 9.11.1956 Helsingissä
Kirjailija
Helsingin Suomalainen tyttökoulu
Eesti Kirjanduse Seltsin kunniajäsen 1932
Valtion kirjallisuuspalkinto 1907, 1920, 1926,
1928, 1942
Aleksis Kiven palkinto 1942...
FAO:n koko maailman ravintotilannetta käsittelevän kansainvälisen konferenssin raportti
Final report of the Conference / International Conference on Nutrition, Rome, December 1992
on Terveystieteiden keskuskirjastossa, http://www.terkko.helsinki.fi/ . Saman konferenssin raportti on myös netissä osoitteessa http://www.fao.org/docrep/U5900t/u5900t01.htm . FAO:n netissä olevia raportteja voi hakea osoitteesta http://www.fao.org/docrep/ . Viikin tiedekirjastossa, http://helix.helsinki.fi/infokeskus/kirjasto/ , on FAO:n julkaisu World food survey, osa 6, 1996.
FAO: yllämainitulta sivulta voi hakea esim. vapaatekstihakuna seuravilla sanoilla: world food survey.
Näin haettuna tuli tulokseksi mm. The state of food and agriculture 2000 . Tietueessa...
Jaguaari on Elmer Diktoniuksen runo, ilmestynyt Jaguaren-nimisenä kokoelmassa Hårda sånger v. 1922. Suomennos on Viljo Kajavan tekemä ja sisältyy v. 1963 julkaistuun kokoelmaan Diktonius: Runoja.
Turun kaupunginkirjastossa ei ole näin vanhoja Suosikki-, Stump- eikä Intro-lehtiä, mutta sen sijaan 70-luvun Soundi-lehtiä löytyy musiikkikirjastosta. Tietoa poppareiden pukeutumisesta löytyy toki muistakin 70-luvun aikakauslehdistä sekä muusikoiden elämänkerroista. Mainittakoon tässä yksi muotia käsittelevä teos (valitettavasti englanninkielinen), joka löytyy musiikkikirjastosta: Joshua Sims: Rock fashion.
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä saat asiasanoilla "kirjastot" ja "historia" 41 viitettä. Näiden
joukossa on useampia yksittäisten kirjastojen historioita, sekä yleisiä että tieteellisiä. Sota-aika sivutetaan usein hyvin lyhyesti, mutta esim. Eeva-Liisa Lehtosen teoksessa "Kauppasivistyksen
muistista virtuaalikirjastoksi (Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto) on tästä ajasta erillinen luku.
Ilmi Järvelin on teoksessaan "Kunnankirjastojen toimintaedellytykset ja kirjastontarkastajan rooli kirjasto-
toiminnan kehittämisessä ..."(1998) käsitellyt sotavuosia ja kirjastolain uudistustyötä 1938-39.
"Kirjastojen vuosisata" (1999) kertoo yleisten kirjastojen toiminnasta sotien välisenä aikana ja siinä
on myös mm. selostettu uuden...
Mikäli tarkoitat henkilöstön joustomahdollisuuksilla joustotyötä, niin Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ löytyy jonkin verran viitteitä asiasanalla " joustotyö", esim.
Pauli Niemelä (toim.): Työikäiset työelämän murroksessa: tutkimus työelämän turvattomuudesta, työssä selviytymisestä sekä johtamisesta ja joustoista" (1996), Andre Vandermerwe (toim.) "Markkinalähtöinen henkilöstöjohtaminen" (1996), Kimmo Kevätsalo: "Jäykät joustot ja tuhlatut resurssit" (1999) ja Sirkka Heinonen: Etä- ja joustotyö Japanissa: kohti työkulttuurin murrosta (1996). Etätyöstä löytyy paljonkin viitteitä, esim. "Etätyö muutoksen välineenä" (1998). Työelämän joustomalleja esitetään kirjasessa "Joustoa työelämään" (1998) ja...
Selkokielestä on kirjoitettu esim. seuraavat teokset:
Hintsala, Susanna: Tuettua vuorovaikutusta--selkoryhmän ohjaajan opas. 1997
Selkoa selkokielestä. 1994 (toim. Ari Sainio)
Selkokirjoittajan opas. 1990 (toim. Pertti Rajala)
Selko-oppimateriaalin tekijän opas. 1995(toim. Johanna Juvonen & Päivi Fadjukoff )
Teksti, joka rakastaa lukijaansa--kirjoituksia selkokielestä. 2000 (toim. Ari Sainio)
Helsingissä toimii HERO - Helsingin seudun erilaiset oppilaat, Vilhonkatu 4 B 13 00100 Helsinki,
puh. 09-6869 3500, fax 09-6869 3520. Heillä on runsaasti tietoa ja aineistoa aiheesta.
Myös Kallion kirjastossa on paljon luki-häiriöihin liittyvää aineistoa, esimerkiksi lehtiartikkeleita.
Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/kallio/omat/luki.html...
Slaavilainen ruokakulttuuri kattaa useamman valtion ruokakulttuurin, mm. Venäjä, Ukraina, Bulgaria, Puola ja Tsekki.
Hyvät artikkelit näiden alueiden ruokakulttuurista löytyvät kirjoista Kultainen keittokirja (osat 3 ja 4) ja Culinaria: European specialties: Vol 1.
Myös seuraavista kirjoista aiheesta löytyy tietoa, vaikka useimmat pääasiassa sisältävät ruokaohjeita. (eniten kirjallisuutta näyttää löytyvän Venäjän ruokakulttuurista):
Lindström, Juhani: Venäläinen keittiö: Jäämereltä Kaukasiaan
Lehmusoksa, Risto: Venäjän keittiö
Salamaa, Elsa: Gulassista haaremin herkkuun
Lehtiartikkeleita:
Saine, Helena: Venäjä (Kodin kuvalehti 1999; 8, s. 143-144, sarja: Maailma lautasella)
Venäläinen ruokaperinne yllättää (Ortodoksinen kulttuuri 1995; 6...
Joensuun kaupunginkirjastosta löytyy Venetsian matkaoppaita, joissa on myös perustietoa Venetsian historiasta. Suomenkielisenä löytyvät: Jepson, Tim: Citypack Venetsia, 1999; Pocock, Tom: Venetsia, 1992; Venetsia (Berlitz-opas), 2.p. 1984, 3.p. 1990.
Venetsiasta löytyy myös internetin kautta Italian sivuilta monenlaista tietoa. Helsingin kaupunginkirjaston Monikulttuurisen kirjaston sivuilta pääset eri maiden sivuille niin myös Italian ja sen kautta Venetsian sivuille osoitteesta: http://www.lib.hel.fi/mcl/maat/italy.htm . Suurin osa internetin kautta saatavasta tiedosta on kuitenkin englanninkielistä.
Venetsian taidemuseoista löytyy artikkeli lehdestä: TAIDE 1999:4, s.62-63 (Rinne, Harri: Venetsia).
Venetsian gondolista, jokiveneestä,...
Lastenkirjailija Kirsti von Boehmista ja hänen tuotannostaan löytyi vain niukasti tietoja. Teoksessa Suomen kirjailijat 1945-1980 kerrotaan, että hän on syntynyt Ruokolahdella 11.2. 1921. Vanhemmat ovat DI Jalo Sihtola ja musiikinopettaja Ester Andersin. Puoliso on Tomas von Boehm, (taidemaalari ja luutnantti). K. von Boehm on toiminut pianonsoitonopettajana Sibeliusakatemiassa ja Espoon musiikkiopistossa.
Saimme myös selville, että puolison lisäksi myös miehen äiti Aino Johanna von Boehm sekä poika Eero von Boehm ovat taidemaalareita. Heistä kaikista on maininnat myös Suomen aateliskalenterissa. Eero von Boehm on kirjoittanut kirjan E. von Boehm, 1983. Myös Tuomas von Boehmistä on teos, Valkonen, Olli: Tuomas von Boehm. Siinä on myös...
