Itogi ja Krestjanka -lehtiä ei valitettavasti säilytetä vuotta kauempaa missään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä. Tarkemmat saatavuustiedot voit tarkistaa kirjaston lehtitietokannasta osoitteesta http://libpress.lib.hel.fi/ . Esim. Itogi-lehden tämän vuoden numerot ovat tulleet Kallion kirjastoon, mutta koska vanhempia lehtiä lainataan, kannattaa soittaa ja varmistua saatavuudesta puh. 31085053.
Hyödyllisiä teoksia voisivat olla esim. seuraavat:
* Talvitie, Jyrki K:Kaupan perussanakirja:Suomi-englanti-ruotsi-saksa. 1993.
* Luotonen, Eero:Risk management and insurances : basic concepts. 1993.
* Haapajärvi, Auli:Vakuutusalan sanakirja : suomi-venäjä-englanti = Slovar' strahovyh terminov : finsko-russko-anglijskij = Insurance glossary : Finnish-Russian-English. 1999.
Vakuutusalan koulutuskeskuksen sivuilta ( http://www.vakes.fi/svkk/2000/index.html ) löytyi vielä:
* Pentikäinen, T.:Thesaurus of some key insurance terms. 1996.
(Koulutuskeskukselta kannattanee kysyä vinkkejä joka tapauksessa...)
Näiden lisäksi apua voisi olla yleisemmistäkin liike-elämään tai liiketalouteen liittyvistä englannin kielen oppikirjoista ja...
Animorphs-nimistä sarjaa on suomennettu jo 10 osaa, sarjan tekijä on Katherine Applegate ja se kertoo joukosta nuoria, jotka pyrkivät pelastamaan maapallon pahojen avaruusolentojen vallasta. Nuorilla on erityinen kyky morfata eli ottaa itselleen jonkin eläimen hahmo.
Virpi Tuunaisen väitöskirjaa Different models of electronic commerce: integration of value chains and business processes (julkaistu: Helsinki School of Economics and Business Administration, 1999, sarjassa Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A.) on Linnea kirjastotietokannan mukaan saatavilla mm. Turun kauppakorkeakoulun kirjastosta. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden kuitenkin puhelimitse Helsingin Kauppakorkeakoulun kirjastosta (puh. 09- 4313 8404), sillä väitöskirja on Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisu sekä osa koulun julkaisusarjaa.
Kokoelmissamme on Lahden Mailaveikoista kaksi pientä historiikkia:
79.32
Hannukkala-Pohjanmies, Lii
Lahden mailaveikkojen naisjoukkue : muistelma seuran alkuajoilta 1929-33
[Hollola] : [L. Hannukkala.Pohjanmies], [2000]
15 s. : kuv. ; 30 cm
79.32
Lahden mailaveikot 1929-1999 : 70 vuotta lahtelaista pesäpalloa
Lahti : Lahden mailaveikot, 1999
23 s. : kuv. ; 30 cm
Lisäksi on olemassa seuraavat julkaisut, joita ei ole Lahden kaupunginkirjastossa:
Lahden mailaveikot 50 v. : juhlajulkaisu. [Lahti] : [Lahden mailaveikot], 1979
12 s. : kuv. ; 45 cm
Mailaveikko : tiedoituslehti 1947, 1-1948, 7
Lahden mailaveikot : seuralehti 1987 -
[Pesäpalloseura] Lahden Mailaveikot ry
Eskola, Ensio
Lahden mailaveikkojen 30-v. historiikki :...
Turun kaupunginkirjastosta myydään poistokirjoina vain kulunutta ja vanhentunutta aineistoa. Sinun kannattaa kysyä tätä kirjaa antikvariaateista. Turussa on myös kustantajien jäännöserien erikoisliike Turun huokeat kirjat (Hansatori 2. krs.), josta voit kysäistä kirjaa. Internetissä on myös Nettidivari Antikka, josta voi tarkistaa tällä hetkellä yhdentoista antikvariaatin kokoelmia osoitteessa http://www.antikka.net/
Kysymyksessä jää epäselväksi, mitä autiomaalla tarkoitetaan. Onko kysymys ainoastaan aavikosta vai myös muista alueista, jossa kasvillisuutta on niukasti.
Vastauksessani kerron lähteistä, jotka käsittelevät aavikon, tundran ja tunturien kasvillisuutta.
Mm. osoitteesta http://www.desertusa.com/ löytyy tietoa aavikolla viihtyvistä kasveista.
Moniosaisessa teossarjassa: Kasvien maailma - Otavan iso kasvitietosanakirja; Otava, 1979-1981, löytyy osasta 1 tietoa aavikon kasveista ja osassa 5 tietoa tundran ja tunturien kasveista.
Tietoa aavikon kasveista on teoksessa: Macquitty, Miranda: Aavikko; Helsinki Media, 1996.
Tunturien kasveista löytyy tietoa seuraavista teoksista:
Suomen luonto 1, Luonto toimii, Tunturit; Kirjayhtymä, 1979.
Linné,...
GPS:stä löytyy Netin hakupalveluiden avulla valtavasti sivuja. Kokeilin itse Googlea ja Evreka.fi:n suomenkielistä hakua, molemmista löytyi hyväntuntuisia sivuja. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista voit hakea teoksia osoitteessaa http://www.libplussa.fi/, ainakin pari kirjaa löytyy hakemalla termillä GPS nimekehaussa. Helsingin yliopiston kirjaston luettelosta Helkasta (http://helkaw.lib.helsinki.fi/index.cgi)löytyy sanahaulla 28 viitettä GPS:stä. Näitä kirjoja voit tiedustella ao. kirjastoista.
Töölön kirjastossa on maanantaisin klo 17.00-19.30 asianajajien maksuton asianajapäivystys. Kevätkauden viimeinen neuvontatilaisuus on 18.6.2001. Toiminta jatkuu taas syksyllä. Näillä näkymin ensimmäinen kerta on 3.9.2001.
Päivystyksessä neuvotaan kansalaisia lakiasioissa ja tarvittaessa ohjataan oikean viranomaisen luokse. Asiakirjoja tai toimeksiantoja ei päivystyksessä kuitenkaan tehdä.
Aikavarauksia ei oteta, vaan kahdellekymmenelle ensimmäiselle paikalle tulleelle, annetaan neuvontaa. Asianajajien vastaanotto on Töölön kirjaston pohjakerroksessa.
Neuvonnasta vastaa Helsingin asianajajayhdistys ja Suomen Asianajajaliitto.
Hei!
Tässä joitakin nettiosoitteita aiheesta:
http://www.mediaconsultit.com/vtvesitalous/Vesitalous200101/vaan.html (sivun lopussa on mm. mainittu monia lähdeteoksia, joista löytää lisää tietoa ja esim. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy ko. sivulla mainittuja Leea Virtasen kirjoja).
Osoitteessa http://personal.inet.fi/tiede/poltergeist/english.htm on pienet kuvaukset suomalaisista kummitustarinoista, mutta ennen kaikkea tältä sivulta on taas pieniä linkkejä (numeroita), jotka johtavat moniin kirjallisiin lähteisiin.
Tampereen kaupunginkirjastossa on myös kirja nimeltään Olevaisen yöpuoli, tekijä: Tikkala, Heikki ja siinä kerrotaan paikallisia kummitustarinoita ympäri Suomea ja mm. kuuluisista Ylöjärven kummituksista. Samasta asiasta...
Varsinaista suomenkielistä sivistyssanakirjaa ei valitettavasti netistä löytynyt. Vierasperäisten sanojen merkityksiä voi selvitellä myös eri alojen sanastojen avulla. Tällaisten jäljille pääset esim. Linkkikirjaston (http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto ) sanakirjat-haulla. Myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista (http://www.makupalat.fi/) löytyy sanakirjoja ja sanastoja ; valitse ensin tieteet, sitten kielitieteet ja sanakirjat.
Kirjojen luokittelulla pyritään kuvamaan teoksen sisältöä, lisäksi sisältöä kuvataan usein asiasanoilla. Bibliografiset tiedot (mm. tekijät, nimeke, julkaisutiedot, ulkoasutiedot, ISBN) kirjaston kokoelmiin kuuluvasta materiaalista tallennetaan kokoelmaluetteloihin, nykyisin atk-tietokannoiksi (aiemmin "kortistot"), luokat ja asiasanat ilmaisevat teoksen sisällön luetteloissa. Erilaisia kirjastotietokantaohjelmia on myynnissä. Suomalaisia luettelointisääntöjä on Helsingin kaupunginkirjastossa vain käsikirjastokappaleina.
Useimmat Suomen yleiset kirjastot käyttävät luokituksenaan Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää YKL, jonka verkkoversio on osoitteessa http://ykl.kirjastot.fi/ykl.py. Tieteellisissä kirjastoissa on yleisesti käytössä...
Jos teillä on vakituinen asunto toisaalla, lienee niin että viranomaisten taholta perimäänne mökkiä käsitellään jo vapaa-ajan asuntona ilman eri hakemusta . Verottaja saa tiedot antamastanne perintö-/vuosittaisesta veroilmoituksesta. Todettakoon, että kotikunta määräytyy myös verotuksen kannalta kotikuntalain mukaan 2§. Verotuksessa vakituista asuntoa kohdellaan edullisemmin kuin vapaa-ajan asuntoa muun muassa kiinteistöveron osalta (Kiinteistöverolaki 13§), omaisuuden luovutusvoiton osalta (Tuloverolaki 48§) ja korkomenojen osalta (Tuloverolaki 58§). Lakitekstit on löydettävissä Valtion säädöstietopankista http://www.finlex.fi/ kohdasta lainsäädäntö em. lakien nimillä.
Laajemmista kunnostus- ja korjaustöistä on syytä olla yhteydessä...
Runo "Älä elämää kiellä" on Kaarlo Sarkian kirjoittama. Runo on kuulunut alun perin kokoelmaan "Velka elämälle", mutta se sisältyy esimerkiksi Sarkia-kokoelmaan "Runot". Lisäksi runo löytyy esimerkiksi kokoelmasta "Suuri runokirja - valikoima perinteistä suomalaista runoutta"´.
Tässä muutamia viitteitä:
MATSON, Alex: John Steinbeck, kirjailijakuvan luonnos. Tammi, 1948.
(sekä itse kirjailijasta että hänen teoksistaan)
OTAVAN suuri ensyklopedia, osa 8. Otava, 1978. s. 6453 - 6454
(John Steinbeckin elämäkerta tiiviisti esitettynä)
RUNNQUIST, Åke: Nykykirjailijoita. Tammi, 1964. s. 208 - 210
Ebsco - ja ALEKSI -tietokannoista löytyy kirjailijasta lehtiartikkeleita sekä suomen -että englanninkielellä.
Yleensä tietosanakirjat ova terinomaisia kirjailijaelämäkertojen tietolähteitä
WWW-osoitteita:http://users.dedot.com/mchs/steinbeck.html
http://www.sjsu.edu/depts/steinbec/srchome.html
http://www.educeth.ch/english/readinglist/steinbeckj/
Yritykset tekevät erilaisia soveltuvuus- ja persoonallisuustestejä esim. yritysten rekrytointia varten. Tällaisten yritysten yhteystietoja löytyy mm. seuraavista yrityshakemistoista Sininen kirja--talouselämän suurhakemisto = Finlands affärskalender 2001, Helsinki Media. Yritystele 2001, Eniro Finland. Teosten sijainnin voit tarkistaa monihaulla http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=247 valitse monihausta lähikuntasi kirjasto. Internetissä on esim. yrityshakemisto Fennica.Net http://www.fennica.ascentia.fi/
Seuraavat yrityksen rekrytointiin liittyvät teokset löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta: Markkanen, Mikko: Etsi, arvioi, valitse--onnistunut rekrytointi WSOY, 1999. Jones, John W.:Personnel testing--a manager's guide to...
LINDA -tietokannan mukaan on olemassa Serbokroatisk-svensk, svensk-serbokroatisk fickordbok : srpskohrvatsko-svedski, svedsko-srpskohrvatski, Stockholm : Wahlström, 1993. Siitä on myös vanhempia painoksia. Eri kirjastojen saatavuustietoja voi tarkastella Monihaulla, joka löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi näpäyttämällä navigointipalkin linkkiä. Verkkokirjakauppa Bolilla on http://www.bol.fi/fi/ lisäksi Göransson, Ulla & Lindholm, Hans: Nybörjarsvenska svensk-serbokroatisk ordlista, Folkuniversitetets Förlag, Sverige, 1994. ISBN: 9174341421. Sloveenin kielestä vastaavaa en valitettavasti löytänyt.
Suosittelen sinulle Fredrik Sjöbergin kirjaa Me ja ne - Rotuopeista sukulaisuuteen (Art House, 1999). Siinä kerrotaan ihmisen historiasta genetiikan uusimpien löydösten valossa. Sjöbergin mukaan ihmisten ulkonäölliset erot johtuvat lähinnä ilmastotekijöiden eroista ja populaatioiden välisen geenivirran vähyydestä. Päiväntasaajalla luonnonvalinta suosii tummaihoisia yksilöitä (pigmenttisuoja), kun taas niillä alueilla missä aurinko on alempana vaalea ihonväri on eduksi (auringonvalon vaikutuksesta D-vitamiini tarttuu tehokkaammin vaaleaihoiseen). Tähän kuvioon kytkeytyy ravintotottumukset. Esimerkiksi eskimot ovat syöneet paljon kalaa näin turvaten D-vitamiinin saannin ja valintapaine ei siinä määrin ole kohdistunut vaaleaan ihoon.
Näin...
Tiedustelemasi julkaisu lienee Fintran julkaisu:
PUHELIMESSA 5 kielellä. Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus, 2001. ISBN 951-833-579-6
(kielet ovat: englanti, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä)
Elokuvan Ilmestyskirja. Nyt on ohjannut amerikkalainen ohjaaja Francis Ford Coppola. Lisätietoja hänestä on esim. sivulla http://film.tierranet.com/films/a.now/coppola.html
