Edmund Blair Leightonin Signing the Register näyttää olevan suosittu hääaiheinen maalaus, jota internetistä tosiaan löytyy tilattavana julisteena monesta palvelusta. Kirjaston aineistorekisteristä sinun kannattaa hakea viktoriaanisen ajan maalareita, koska yksistään Edmund Blair Leightonista kertovaa kirjaa ei yleisestä kirjastosta näytä löytyvän. Taidekuvia ei ole erikseen rekisteröity Plussa-aineistotietokantaan, joten kuvia täytyy etsiä joko selaillen aihetta käsittelevistä teoksista tai hakuteoksista. Pääkaupunkiseudulta löytyvät ainakin seuraavat teokset: Lambourne, Lionel, Victorian painting (London, Phaidon, 1999) ja Gaunt, William, Court painting in England from Tudor to Victorian (1980). Helsingin yliopiston kirjastosta löytyvät...
Viisainta olisi varmaankin mennä Amican nettisivuille, osoite: http://www.amica.fi ja katsoa sieltä yhteystiedot, jolloin pääset suoraan kysymään asiantuntijoilta, ainakin Amicaa koskevista asioista. On myös olemassa lehti nimeltä Amica uutiset, josta varmaan myös amicalaiset (muista, että emona on Fazer ; http://www.fazer.fi) voivat kertoa sinulle enemmän. Tuo Amica uutiset on ehkä vaikeasti saatavissa, se löytyy ainakin Haaga Instituutin ammattikorkeakoulun kirjastosta, mutta sieltä sitä ei lainata. Yritä sitäkin suoraan Amicasta. Opinnäytetyötä varten löydät lukuisia liiketaloutta ja erilaisia tutkimuksia käsitteleviä oppaita.
Google hakupalvelulla http://www.google.com/ hakusanalla Tiahuanaco löytyy runsaasti viitteitä, alla joitakin poimintoja http://www.mtsn.tn.it/astrofili/mat/puerta/ http://www.thule.org/tiahuanaco.html http://www.crystalinks.com/tiahuanaco.html
Suomen kielellä aiheesta saa tietoa Bolivian matkaoppaista. Pääkaupunkiseudun yhteisestä Libplussasta voit valita monipuolisen haun http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?sivu=tehohaku&lib=H
ja laittaa hakusanoiksi bolivia matkaoppaat.
Helsingin kaupunginkirjaston monikulttuurisen kirjaston sivuilta saat myös runsaasti tietoa Boliviasta http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm
Todennäköisesti Harvey Schmidtin I do! I do! -musikaalin sanoja ei löydy yleisistä kirjastoista suomenkielisinä. Alkukielellä sanat löytyvät nuotista, joka on Espoon kaupunginkirjaston pääkirjaston kokoelmissa. Saatavuuden voi tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä PLUSSA-tietokannansta
http//www.libplussa.fi . Sama nuotti löytyy myös teatteri- ja tanssialan kirjaston kokoelmista http//www.teak.fi/kirjasto . Teatterin tiedotuskeskuksesta kerrottiin musikaalia esitetyn suomenkielisena ( Tahdon! tahdon!) useissakin suomalaisissa teattereissa ja sen oikeuksia valvoo Näytelmäkulma, josta siis suomenkielinen teksti löytyy. Näytelmäkulma
on näytelmäagentuuri, joka välittää ennen muuta ulkomaisten näytelmien esitysoikeuksia...
Rautamäen kylästä ei valitettavasti löytynyt karttaa. Yleistä tietoa Rautamäen kylästä on kirjassa
Kyliä ja kyläläisiä (1989) sivuilla 113-118.
Lahden kaupunginkirjaston lukusalissa on Orimattilan pitäjän rippikirjoja 1800-luvun lopulta
mikrofilmeinä. Rippikirjoista käy ilmi talojen nimet ja asukkaat.
Karttoja voisi tiedustella Hämeenlinnan maakunta-arkistosta puh. 03-656460, sähköposti:
Hameenlinna@ narc.fi. Yleistä tietoa pitäjien kartoista löytyy Internet-osoitteesta:
http://www.dic.fi/~strang/JsKarttatieto.html.
YKsi selitys MARC -käsitteelle:
TIetokonepohjaisen luetteloinnin tietueformaatti ts. paperisen luettelointikortin dokumenttia kuvaavat tiedot atk-pohjaisessa muodossa. MARC-formaatin kehitti alunperin Kongressin kirjasto Yhdysval-
loissa oman kokoelman luetteloimiseksi. Tätä MARC I -projektia seurasi MARC II -projekti, jossa tut-
kittiin, miten eri bibliografisten kenttien (esim. tekijä -kenttä, kirjan nimi -kenttä, asiasanakentät jne.) alkaminen voitiin osoittaa erilaisilla koodeilla sekä kenttien jakaminen osakenttiin. MARC II:ssa tutkit
tiin myös, miten kuvailualueen elementtejä (kustantaja, ulkoasutiedot, sarjajulkaisutiedot, ISBN-tunnus)
voitiin käyttää aineiston haussa.
Useimmat nykyiset atk -pohjaiset luettelointijärjestelmät...
Tässä muutamian nimikirjoja, joista löytyy vanhoja naisten ja miesten nimiä:
KIVINIEMI, Eero: Etunimiopas. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993.
LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999.
VILKUNA, Kustaa: Etunimet. Otava, 1997.
Näissä kaikissa teoksissa on lueteltu vanhoja nimiä sekä nimien historiaa.
Astangajooga eli voimajoogasta löytyy Oulun kaupunginkirjastosta (http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html ):
- Birch, Beryl Bender: Power Yoga. Kirjassa on aika paljon tekstiä, mutta myös astanga jooga liikkeitä.
Manda tietokannassa (yleisten kirjastojen yhteisluettelo):
- Miele, Lino: Astanga yoga. Rome : Lio Miele, 2000.
- Lark, Liz: Astanga yoga : connect to the core with power yoga. London.
Netissäkin on sivuja, joissa on liikesarjoja. Katsoin Google -haulla http://www.google.com/advanced_search valitsin kieleksi suomen ja hakusanoiksi astanga jooga asanat. Esim.
- http://aus.50megs.com/jooga/asanat.htm
- http://ameba.lpt.fi/~amaatta/astanga/abc.html
Jättämällä kielirajauksen pois ja käyttämällä englanninkielisiä hakusanoja...
Pertti Seppälän toimittamassa teoksessa Itämaisen elämänviisauden kirja on joitakin Kalidasan mietelmiä. Ellei tämä ole hakemanne teos, voimme etsiä jos löytyisi vielä joku muu.
Kirja on kuitenkin varattuna teille Seinäjoen kirjastossa puhelinvaraushyllyssä. Sitä voi kysyä lainaus-palautuksesta.
Kappale Tuhkaa = Homburg / suom. san. Pertti Reponen löytyy kirjasta Hitit - 60-luku (ISBN 9517573510). Kappale Olet paha = You're no good / säv. ja san. Clint Ballard, suom. san. Orvokki Itä sisältyy kirjaan Hyvin menee kuitenkin - ja muita 60-luvun hittejä (ISBN 9517571933).
Yhtyeen Eddy & The Lightnings nimissä kappaleiden sanoituksia ei ole löydettävissä Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta: http://www.libplussa.fi/
Kirjassa Suomalaisen rockin tietosanakirja Osa 1 / Lehtonen, Esko (ISBN 9519287086) kerrotaan yhtyeestä sekä sen ja Eddyn (Tapani Lehikoinen) levyttämät kappaleet.
Kirjojen saatavuustiedot selviävät Plussasta ja siellä voi myös tehdä haun kappaleen nimellä, nimikekentässä.
Yleisradion äänilevystön...
Harri Närhestä löydät tietoa teoksessa Kotimaisia nykykertojia 2/toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. Teoksen saatavuuden näet nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi (pääkaupunkiseudun kirjastot). Asioidessasi kirjastossa voit pyytää virkailijalta artikkelihakua Närhen lehtikirjoituksista, niitä kyllä löytyy.
Kysymys on yleisellä tasolla esitetty, mutta tässä muutamia viitteitä
Kirjalähteitä:
ESKURI, Seppo: Tieliikenteen pelisäännöt. Kauppakaari, 2000. s. 89-95
(rangaistukset liikennesääntöjen rikkomisesta)
TIELIIKENNE: lakikokoelma 2001. Edita, 2001. s. 454-455
Lehtiartikkeleita:
IIVARI, Tapani: Kaaharin paniikki johti matkustajan kuolemaan. Tuulilasi (2000) nro 8 s. 112-113
VAARANEN, Heli: Kaahailun salat julki; nuorten viikonloppuliikenteen kulttuuriset muodot.
Liikenne (2000) nro 2 s. 4-7
TARVAINEN, Anna-Liisa: Sakkouudistus lokakuun alusta. Liikennevilkku (1999) nro 5 s. 20
LÄHDENIEMI, Erkki: Kuljettajien käsitykset nopeuvalvonnasta. Liikennevilkku (1996) nro 1 s. 3-...
Alcatrazin vankilasta löytyy tietoa englanniksi mm. seuraavilta www-sivuilta: http://www.nps.gov/alcatraz/ , http://alcatraz.san-francisco.ca.us/ ja http://www.sf50.com/alcatraz/ . Ainakin Turun yliopiston kirjastossa voit myös selailla Ebsco-tietokannassa olevia artikkeleita. Voit etsiä niitä hakusanalla Alcatraz. Myös ne ovat pääasiassa englanniksi. Aiheesta on kirjoitettu ainakin seuraavat kirjat: Thomas E. Gaddis: Birdman of Alcatraz ja James A. Johnston: Alcatraz, Island Prison. Viihteellisen näkökulman aiheeseen antaa Don Siegelin ohjaama elokuva Pako Alcatrazista. Laajempaa suomenkielistä aineistoa en onnistunut löytämään. Sanfranciscoa käsittelevät matkaoppaat antavat yleensä lyhyen katsauksen myös Alcatrazin vankilasaaresta, joen...
Kirjassa Kotimaisia nykykertojia kerrotaan Merete Mazzarellasta. Kirjan ovat toimittaneet Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa.
Hänen kirjansa Ensin myytiin piano, Esitettävänä elämä, Juhlista kotiin sekä Täti ja krokotiili ovat osittain omaelämäkerrallisia.
Olette jo aika paljon käynyt aineistoa läpi, joten Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista ei taida tässä tilanteessa olla suurta apua eli se mitä pystymme teille tarjoamaan on jo varmaankin ennestään tuttua. Meillä on kirjastossa käytössä ARTO-tietokanta, josta voi etsiä lehtiartikkeliviitteitä. Sieltä voisi löytyä jotakin teitä kiinnostavaa. Kannattaa tulla kirjastoon käyttämään sitä. Artoon on luetteloitu paljon paikallisia lehtiä, joten se voisi olla hyvä tiedonlähde. Työväenliikkeen kirjastosta voisi olla myös apua. Sen verkkosivut löytyvät osoitteesta http://www.tsl.fi/~perinne/tlk/ ja sieltä löytää yhteystietoja ja muuta tietoa heidän kokoelmistaan. Tampereen kaupunginarkistosta saattaa myös löytyä aineistoa ko. asiasta. Mervi...
Kokoelmia löytyy aineistohaku Plussasta useampiakin esim. hakusanoilla "vuodenajat ja runot", "vuodenajat ja aforismit" tai "luonto ja runot". Hyödyllisiä voisivat olla etenkin Salme Saureen toimittama "Hyvien päivien kirja" tai Hannu Mäkelän toimittama "Runon vuodenajat". Molemmat ovat saatavilla useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa (saatavuustiedot Plussasta).
Kaija Koon diskografia:
*Kun savukkeet on loppuneet, 1986
*Tuulten viemää, 1993
*Tuulikello, 1995
*Unihiekkamyrsky, 1997
*Operaatio jalokivimeri, 1998
*Tinakenkätyttö... ja muita tarinoita, 1999
*Parhaat, 2000
( Lähteet: http://www.rocktops.fi/artistit/kaijakoo/ ja http://www.universalmusic.fi/kaijakoo/).
(Kaija Koon esittämiä kappaleita löytyy myös muutamilta kokoelmaäänitteiltä, esim.
*80-luvun huiput 4, 1995
*Puhu hiljaa rakkaudesta, 1999
*Laulava sydän, 2000)
Kansallisbibliografia Fennican tietokannasta löysin seuraavat Tove Janssonin Vem ska trösta knyttet? käännökset: suomen, englannin ja saksan lisäksi kirja on käännetty ranskaksi (Qui va rassurer Tounet?), japaniksi (Sabishigariya no Kunitto?), tanskaksi (Kven skal troyste Knottet?), norjaksi (Hvem skal tróste knóttet?) ja puolaksi (Kto pocieszy Maciupka?).
Kaikki muut kirjat, paitsi tanskalainen käännös, ovat saatavilla ainakin Helsingin yliopiston kirjastosta. Japaniksi on ilmestynyt myös uusi käännös vuonna 1991 (ensimmäinen käännös on vuodelta 1971), mutta sen luettelointi on toistaiseksi kesken, joten sitäkään ei ole tällä hetkellä Helsingin yliopiston kirjastossa. Valitettavasti en löytänyt mitään mainintaa unkarinkielisestä...
Espoon kirjailijat ry:n kotisivut ovat verkossa osoitteessa http://www.espoo.fi/kirjasto/kirjailijat .
Yhteydenottoa varten on osoite sekä puhelinnumero, ei valitettavasti sähköpostiosoitteita.
Jane Austenin kirjan Ylpeys ja ennakkoluulo "jatko-osa" on Emma Tennantin Epäsäätyinen avioliitto, WSOY 1997 (alkuteokset Pemberley ja An unqual marriage). Kirjaa on kirjastoissa, pääkaupunkiseudun kirjastojen saatavuustiedot näet osoitteessa http://www.libplussa.fi
