Kirjan "Varokaa merivettä" on kirjoittanut William Brinkley (1917-1993). Hakuteos (Contemporary Authors CD) tietää kertoa, että Brinkley kirjoitti kirjoja merestä ja laivastosta ja että "Varokaa merivettä", joka ilmestyi 1956, oli hänen suosituin kirjansa. Valitettavasti Brinkleyn kirjoista on suomennettu vain kaksi. Toinen on juuri "Varokaa merivettä" ja toinen "Yhtä vaille sata". "Varokaa merivettä" on Helsingin pääkirjastolla (puh. 310 85 001) ja "Yhtä vaille sata" Oulunkylän kirjastolla. (puh. 310 85 064). Ainakin tällä hetkellä molemmat kirjat ovat vapaana, joten halutessasi voit soittaa ja tilata ne lähikirjastoosi.
Breakdance -kirjoja löytyy yleisistä kirjastoista, mutta näyttää siltä että ne ovat 80-luvulta. Esimerkiksi: Alford & al Breakdancing (1984) tai William H. Watkins Breakdance (1984). Yksi videokin osui haaviin: Firstenberg Breakdance 2: Electric booga loo (1990). Kysy kirjojen saatavuutta ja kaukolainamahdollisuuksia lähikirjastostasi.
Akateemisesta kirjakaupasta asiaa tiedustellessamme vastattiin, että breakdancesta ei ole (ei hankita myyntiin? ) kirjoja, koska laji on niin muunteluille altis ja "ei sitä voi oikein kirjoista opettaa".
Jos ei kirjoja aiheesta löydykään, niin netissä on jos jonkinlaisia breakdance -sivuja. Löydät niitä parhaiten käyttämällä Internetin hakupalveluja, jotka puolestaan kätevimmin löytyvät sivulta http://...
Vertailun pohjaksi kannattaa perehtyä ainakin seuraaviin nettiosoitteisiin, joista löytyy ajankohtaista perustietoa kummastakin maasta:
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/fi.html
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/uk.html
Lisäksi kokoelmistamme löytyy Hannu Leinosen ja Eino Lyytisen varsin informatiivinen teos nimeltä: Iso-Britannia - imperiumista Euroopan reunalle. (1993). Kirjan saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta: http://www.libplussa.fi/
Laila Kinnuselta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista useita CD-levyjä. Voit katsoa niiden saatavuustietoja Plussa-aineistohausta osoitteessa http://www.helmet.fi/
Valitse ensin kunta ja sitten tarkennettu haku. Valitse tekijäksi Kinnunen Laila ja näytä-kohtaan voit valita haluamasi aineistotyypin, esim. näytä vain CD-levyjä. Myös saatavuustiedot ovat nähtävissä.
Esim. cd-levy 'Muistojen Laila: Laila Kinnusen levytyksiä 1957-1968' kuuluu Helsingissä mm. Etelä-Haagan, Itäkeskuksen, Kallion, Kannelmäen, Käpylän, Lauttasaaren, Malmin, Oulunkylän, Pohjois-Haagan, Pukinmäen, pääkirjaston, Rikhardinkadun, Roihuvuoren, Suutarilan, Töölön, Viikin ja Vuosaaren kirjastojen kokoelmiin.
Turun kaupunginkirjaston kirjastokorttia ei voi uusia internetin kautta, mutta puhelimitse voi mitätöidä kortin käytön, jos on mahdollista, että kortti vielä löytyy. Varsinkin jos kortti on varastettu, se kannattaa heti mitätöidä ja ottaa sitten uusi kortti.
Saadakseen uuden kortin täytyy asiakkaan tulla henkilökohtaisesti kirjastoon. Uuden kortin saamiseen tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, ja
kortti maksaa 20 mk.
Yleisten kirjastojen yhteisluettelon (MANDA) ja korkeakoulukirjastojen yhteisluettelon (LINDA) mukaan kyseistä kirjaa / kirjasarjaa ei ole toistaiseksi saatavana Suomessa.
Nykysuomen sanakirja ei varsinaisesti tunne kyseisiä sanoja, mutta ne on ilmeisesti johdettu verbeistä röyhtäistä tai röyhtäyttää, yleiskieliset muodot: röyhtäys, röyhtäisy.
Röyhtäistä: päästää (us. äänekkäästi) mahalaukkuun kerääntynyttä kaasua suun kautta, ryökäistä, röyhkäistä.
Röyhtäyttää: aiheuttaa röyhtäys, panna röyhtäisemään.
Sanat voivat tietysti olla myös kuvailevia ei-yleiskielen sanoja, joilla on asiayhteydessään ihan eri merkitys.
Taitaa olla melko vaikeaa löytää kirjallisuutta, josta löytyisi marsureseptejä. Helsingin sanomien arkistosta löytyy artikkeli, jossa käsitellään marsun kasvatusta ruoaksi (Helsingin sanomien verkkoliitteen arkisto, http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/arkisto.asp - hakusanalla marsu löytyy myös muita artikkeleita). Kristiina Mannermaan artikkelissa Marsun monta roolia mainitaan myös muutama ruokalaji, jossa marsua käytetään.
Marsu näyttää olevan juhlaruokaa ainakin Perussa, Ecuadorissa ja Boliviassa, joten näiden maiden perinnekeittokirjoista voisi löytyä reseptejä. Meidän hyllyistämme ei kuitenkaan marsureseptejä löytynyt, ja kannattaisikin ehkä turvautua joko englannin- tai espanjankieliseen teokseen (voisit esimerkiksi tiedustella...
Rahtilaiva Malmi upposi Itämereen 7.12.1979. Onnettomuudessa hukkui 14 ja pelastettiin 14.
"Pelastustyö myrskyssä oli erittäin vaikea, mutta todisti kuitenkin helikoptereiden soveltuvuuden meripelastustoimiin. Myöhemmin kävi ilmi, että Malmin kansi oli revennyt ja vettä päässyt laivaan, joka oli viimein uponnut." (Mitä-missä-milloin 1981, Otava, 1980).
Nykysuomen sanakirjasta ei suoraan löydy, mutta voi olla johdos verbistä röyhkäistä, joka on harvinaisempi muoto röyhtäistä-verbistä. Eli tämä olisi synonyymi sanalle röyhtäys, röyhtäisy. Murresanana voi tarkoittaa ihan muuta.
Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista löytyy hakusanalla oppikirjat ja hakuehdolla kirja-arvostelu useita kirja-arvosteluja oppikirjoista, myös suomen kielestä. Aleksia voi käyttää Jyväskylässä pääkirjastossa ja lähikirjastoissa, Arto on vain virkailijakäytössä.
Lisäyksenä edelliseen: Sivulla http://www.jyu.fi/~koivisto/fennicum/s2.htm on esittelyjä suomen kielen oppikirjoista.
Helsingin kaupunginkirjasto ostaa "keikkatyön" Helsingin työvoimapalvelu Oy:lta, (ks http://www.hel.fi/typa/ ). Työnhakijaksi voi ilmoittautua myös webin kautta. Työntekijä tekee työsopimuksen heidän kanssaan ja me voimme sitten soittaa Työvoimapalveluun tai suoraan työntekijälle silloin kun tarvitsemme työntekijää. Monet kirjastot voivat sopia melko säännöllisestäkin ilta- ja lauantaityöstä, kunhan ne saavat ensin mahdollisuuden tutustua henkilöön. Jos taas toivot vakituisempaa työtä, voit tiedustella asiaa Helsingin kaupunginkirjaston työhönotosta, puh. (09)3108 5522 yhteyshenkilö on Pirkko Saarinen.
Radio Ylen Ykkösen Radioteatterin esittämää Eero Ojasen fiktiivistä reportaasisarjaa Paluu sanoihin ei näytä löytyvän kirjallisessa muodossa ainakaan Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan. Asiaa kannattaa kuitenkin vielä tiedustella esim. Radio Ylen Ykkösen tiedottaja Tuire Juuselalta puh. 1480 4795 tai sähköpostiosoitteesta kirjasto.tietopalvelu@yle.fi.
John Douglasin Mindhunter--inside the FBI:s elite serial crime unit -teosta ei ole vielä käännetty suomeksi, mutta pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä Plussa-aineistotietokannasta ( http://www.libplussa.fi ) kyseinen kirja löytyy englanninkielisenä Helsingin Rikhardinkadun kirjastosta.
Helsingin kaupungin kirjaston kokoelmista löytyisi keltakantinen Kantola, Ilkka, Sortokauden postikortteja I-II, jonka ensimmäisessä osassa on kannessa kuva Albert Edelfeltin Porin marssi (jossa on korkeahattuinen sotilas). Kirjoista löytyy suomalaisia postikortteja 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta.
Plussa-aineistohaussa voit katsella pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmaa. Osoite on http://www.libplussa.fi/ Valitse ensin haluamasi kunta ja sen jälkeen tarkennettu haku. Kirjoita asiasana tai luokka-kohtaan: suomi kansanlaulut ja valitse näytä-valikosta: vain cd-levyjä. Haun tulokseksi saat myös laulettua kansanmusiikkia, mutta viitteiden täysistä tiedoista voit tarkistaa onko kyseessä laulu- vai soitinmusiikki. Myös saatavuustiedot on mahdollista tarkistaa.
Tässä muutamia selauksen perusteella poimittuja esittäjiä, jotka esittävät soitinmusiikkia:
Piirpauke, Troka, Salamakannel, Kaustisen purppuripelimannit, Sorokoska, Wilssonin pelimannit, Kangasalan balladipelimannit, Järviseudun viulumestarit, Mulukka, JPP, Järvelän näppärit....
Hän voi saada kirjastokortin oleskelunsa ajaksi. Saadakseen kirjastokortin Helsingin kaupunginkirjastoon mukana tulee olla kuvallinen henkilötodistus (esim. passi, EU-maiden henkilöllisyystodistus) ja lisäksi pitäisi olla kotiosoite Suomessa. Lisää tietoa kirjastokortin hankkimisesta löydät Helsingin kaupunginkirjaston kirjastopalvelujen oppaasta (http://www.lib.hel.fi/virkku, näin käytät kirjastoa, -> kirjastokortti, -> kirjastokortin hankkiminen).
Tietoa löytyy esim. tietosanakirjojen artikkeleista, esim. Otavan Suuresta ensyklopediasta tai Encartan verkkoversiosta sivulta http://encarta.msn.com/find/Concise.asp?ti=03643000 . Hakusanoilla "kirjoitusjärjestelmät" tai "kirjaimistot" löytyy kirjastomme aineistotietokannasta (linkki löytyy sivulta http://www.jkl.fi/kirjasto) useita teoksia, mm. "The Story of writing". Sopivia hakusanoja löytyy VESA-verkkosanaston avulla (http://vesa.lib.helsinki.fi/vesaindex.html)
Internetistäkin löytyy jotakin: esim. LookSmart-hakemiston (http://www.looksmart.com) avulla löytyy hakusanalla alphabets linkki "Evolution of alphabets" (http://www.wam.umd.edu/~rfradkin/alphapage.html) tai Britannicasta (http://www.britannica.com) artikkeleita ja linkkejä...
