Kirjaston käytettävissä olevista lähteistä ei valitettavasti löytynyt vastausta kysymykseesi. Asia kuitenkin selvinnee, kun otat yhteyttä Suomen sarjakuvaseuraan puh. 6856100, soite PL 927, 00101 Helsinki ja internetissä http://www.kupla.net (Vastaavat kysymyksiin myös verkon kautta.)
Kysymyksesi laajudesta johtuen kehottaisin sinua menemään lähimpään
kirjastoon paikan päälle selvittelemään asiaa.
Jämsänkosken kaupunginkirjastosta löytyy ainakin seuraavat teokset:
- Suomen taloushistoria 1 (1980)
- Suomen taloushistoria 2 (1982)
- Vainionpää, Jussi: Markkinat Suomessa keskiajalta talvisotaan (1994)
- Ahvenainen, Jorma: Suomen sahateollisuuden historia (1984)
- Rautkallio, Hannu: Kaupantekoa Suomen itsenäisyydellä (1977)
Ajan tasalla olevan tiedon löydät pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta www-osoitteesta http://www.libplussa.fi/. Valitse ensin kunta (Helsinki), niin saat esiin Pikahaku-lomakkeen. Vaihtoehto "nimeke" on oletusarvona, joten valintaa ei tarvitse muuttaa. Kirjoita hakuruutuun kirjan nimi "Matka Ixtlaniin". Voit myös katkaista nimekkeen risuaita-merkillä. Tämän haun kohdalla se olisikin tarpeen, sillä kysymässäsi muodossa ei löydy mitään--kirjan nimi on Matka Ixtlaniin ilman d-kirjainta.
Rikhardinkadulla muuten on kolme kappaletta teoksen uusinta painosta (1994), mutta vastaushetkellä kaikki olivat lainassa. Sinun pitää siis mennä kirjastoon tekemään varaus, ellet soita johonkin niistä toimipisteistä, joissa se näyttää olevan...
Käsissäsi lienee siis jo kirja: Nirunaru--kiehtovien mallien ja ideoiden paperinaru (1997), joka oli ilmestyessään kauan kaivattu ensimmäinen paperinaruaskartelukirja ja toistaiseksi -edelleen- ainoa laatuaan! Lisää ohjeita voit etsiä esimerkiksi Askartelu ja käsityö ja Sinä osaat -lehdistä.
Teoksen uutta painosta ei ole vielä ollenkaan saatavilla pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa (Plussa-järjestelmä), vaikka perustiedot näkyvät. Valitettavasti ilmoitus "ei lainattavia kappaleita" on harhaanjohtava. Se ei tarkoita että ei-lainattavia kappaleita kuitenkin olisi, vaan että sitä ei ole ehditty saada lainkaan. Helsingin kaupunginkirjastolle on kuitenkin tilattu teosta jo 10 kpl sisäisen hankinta-tietokantamme mukaan, ja ne saapuvat aikanaan.
Korkeakoulukirjastojen Linda-tietokannan mukaan tilanne on sama. Vuoden 1997 painosta on saatavilla, mutta uudesta painoksesta näkyvät vasta perustiedot. Sinun on siis joko tyydyttävä vanhaan painokseen (vaikka sekään ei ole helposti saatavissa), odoteltava, että uusi saadaan käyttöön...
Turun kaupunginkirjastossa ei ole lapsityövoimaa käsittelevää videota. Sellaista kannattaa tiedustella Turun oppimateriaalikeskuksesta, jossa on paljon eriaiheisia tietovideoita. He lainaavat myös yksityisille henkilöille todennäköisesti pientä korvausta vastaan. Turun oppimateriaalikeskuksen osoite on Puutarhak. 14, puh. vaihde 02- 262 9111.
Yes, there are quite a few books about childbirth and pregnancy in Helsinki city library and if you dig in the collections of Espoo and Vantaa city libraries, you'll find even more.
There is "New pregnancy book pregnancy book--a complete guide to...", available at the moment in Töölö, Rikhardinkatu and Main Libraries or "Mackonochie, Alison: The complete book on pregnancy and babycare", available in Itäkeskus, just to mention a few.
You can browse the collections over the Internet (www.libplussa.fi); you'll find the English version at the bottom of the page. The Plussa bibliographic database also displays up-to-date availability data. Using "basic search",
choose "Subject heading or class" 617.8 and "display material in"
English.
Runo on pitkä, joten pyydämme Teitä kääntymään lähimmän yleisen kirjaston puoleen ja hakemaan sieltä teoksen Runon pursi. Runon suomentaja on Yrjö Jylhä.
Vastaava lyhenne kuin eaa. (ennen ajanlaskumme alkua) on jaa. (jälkeen - -). Ruotsiksi vastaavat ovat fvt. (före vår tideräkning) ja evt. (efter vår tideräkning). Miksi ja koska erilaisia lyhenteitä tulee käyttää? Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ( http://www.kotus.fi ) mukaan nämä lyhenteet ovat tulleet käyttöön 70-luvun vasemmistoradikalismin myötä, jolloin haluttiin välttää Kristuksen mainitsemista ajanlaskun ilmauksissa.
Lyhenteet eivät ole, etenkään ruotsinkieliset, laajalti yleistyneet. Paremmin tunnettuja ja tunnistettavia ovat siis suomeksi eKr. / jKr. , ruotsiksi f.Kr. / e.Kr. ja englanniksi B.C. / A.D. (huom! lyhenne tulee latinankielen sanoista Anno Domini eli Herran vuonna).
Tietyssä mielessä olisi oikeampaa ja...
Löydät linkkejä eurooppalaisiin kirjastojärjestöihin EBLIDA:n
(European Bureau of Library, Information and Documentation Associations)
sivuilta: http://www.eblida.org/eurasso.htm. Suomen yleisten kirjastojen
sivulta (http://www.kirjastot.fi/ -Kirjastoala - Järjestöt) löytyy
linkkejä myös USA:n järjestöihin. Järjestöjen sivuilla on usein myös tapahtumakalentereita.
Tarkistin Helsingin kaupunginkirjaston Rikhardinkadun kirjaston lehtivaraston. Valitettavasti tieto pitää paikkansa eli kesäkuun lehdet on jo poistettu. Oletko jo kysellyt lehteä yliopistojen kirjastoista? Helsingin yliopiston kirjastojen HELKA -tietokannan mukaan lehti tulee Helsingin Yliopiston pääkirjastoon.
Parapsykologiaa käsittelevien teosten mukaan telepatialla tarkoitetaan tietojen hankkimista toisesta, etäällä olevasta henkilöstä, hänen ajatuksistaan, tunteistaan ja mielikuvistaan, käyttämättä tunnettuja aisteja, loogista päättelyä tai teknisiä laitteita. Telepatia on myös yhteydessä sympatiaan ja "samalla aaltopituudella olemiseen". Fyysisen kehon ympärillä olevilla
energioilla katsotaan lisäksi olevan suuri merkitys.
Lisätietoa saat mm. teoksista: Butler, W.E.: Telepatia, Virtanen, Leea:
Telepaattiset kokemukset, Luukanen, Rauni-Leena: Kuolemaa ei ole, Messing, Wolf: Salattu tietoni ja Eysenck, Hans J.: Selittämätön todellisuus. Myös Tieteen kuvalehti 1997 : 2, liiteosa sisältää asiasta lyhyen artikkelin. Oulun kaupunginkirjaston...
Löytyy useitakin. Et kuitenkaan kertonut tarkemmin, millaista nuotinnosta ko. kappaleista olet etsimässä, joten suosittelen, että tutkit itse, mitkä nuottikirjat vastaavat toiveitasi.
Mene pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistohakuun (http://www.libplussa.fi/) ja valitse sieltä tarkennettu haku. Kirjoita kohtaan "...joiden nimeke on": memory phantom of the opera (voit kirjoittaa kaikki sanat peräjälkeen, vaikka ne esiintyvätkin eri kappaleiden nimissä). Valitse kohdasta "Näytä" vaihtoehto "vain nuottijulkaisuja". Saat tulokseksi kymmenen nuottikirjaa. Tutki niiden kunkin "täydet tiedot", joista näet mm. millaisille soittimille mikin nuotti on tarkoitettu. Samalla voit myös tarkastaa, missä kirjastoissa kyseiset nuotit ovat hyllyssä...
Kysymyksesi on hyvin laaja, eikä siihen voi antaa tyhjentävää tai yksiselitteistä vastausta. Tieteellisestä julkaisutoiminnasta ei löydy teosta/teoksia, jotka kartoittaisivat toiminnan kokonaiskuvaa.
Eri tieteenalojen julkasutoimintaa käsittelevään kirjallisuuteen löytyy viitteitä mm. Lindasta (tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta). Lindaa pääset käyttämään lähimmässä kirjastossasi. (Käytä esim. hakusanaa tieteellinen julkaisutoiminta.)
Seuraavat julkaisut löytyivät pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta Plussasta (http://www.libplussa.fi): "Lääketieteellinen viestintä" / Hanna Tähti, Immo Rantala (toim.) / Tampereen yliopisto, Tampere, 1998, ISBN 951-44-4330-6. "Tieteellisen julkaisutoiminnan nykytila ja...
Suomen kansallisbibliografian mukaan teosta ei ole suomennettu. Kirjailijalta on suomenettu ainoastaan teos Lotta ystäväni, joka alkunimeltään on Charlottes' web.
Kritiikkejä Kaurasen kirjasta "Sonja O kävi täällä" löytyy mm. seuraavista lehdistä:
Helsingin sanomat. Kuukausiliite, 1995 ; 5 ; 56-59, 61, 63
Suomi 1994 ; 4 ; 64-67
Nuori voima 1982 ; 1 ; 16-18
Parnasso 1982 ; 1 ; 60-61
Psykologiuutiset, nro 1, s. 17-18, 1982
Kirjallisuusarvosteluja 1981 ja 1982
Lisäksi tietoa romaanista löytyy myös kirjasta Kotimaisia nykykertojia 1 (toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa).
Em. Lehtiä ja kirjaa voit tiedustella lähimmästä kirjastostasi. (Lehdet löytyvät ainakin Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta)
"Kielletyt käskyt" sisältyy ainakin Lasse Mårtensonin "Lauluja"-nimiseen nuottikokoelmaan (v.1976, tunnistenumero 7022885X). Nuotti kuuluu Kauniaisten kirjaston kokoelmaan, saatavuustiedon voit tarkistaa Plussa-tietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/ . Kannattaa valita "tarkennettu haku": nimeke + tekijä + vain nuotteja.
Pirjo Mannisesta on erittäin niukasti tietoa saatavissa. Tietoja ei löytynyt kirjailijamatrikkeleista. Ainoastaan Suomen kirjailijat 1945-1980 kertoo lyhyesti henkilötiedot ja tuotannon. Kyseisen kirjan löydät ainakin Vantaan kirjastojen käsikirjastoista.
Aleksi-tietokannasta löytyi yksi artikkeliviite:
Hämäläinen, Helena: Muistojen puutarhassa : vierailulla Pirjo ja Jaakko Mannisen asuttamassa Anni Swanin...(ET-lehti 1998:7, s.4-8). Muista tietokannoista (Linda, Arto) ei löyynyt mitään.
Suomen kirjailijat-kirjan mukaan Pirjo Manninen on ollut Suomen kansallisteatterin tiedottajana v. 1978, tosin saattaa olla jo eläkkeellä. Kannattaisiko ottaa kirjailijaan suoraan yhteyttä tai Kirjayhtymä- kustantamoon? Kirjojen osalta ainakin Vantaan...
Eräs petun uudelleentulemisen ilmentymä on Ranuan kunnassa toiminut pettuprojekti sekä sen jatkaja, Finnpettu-osuuskunta. Projektin omat internet-sivut löytyvät osoitteesta http://poro.koillismaa.fi/epp/vitabark/vitabark.html
Asiasta kerrotaan myös seuraavissa artikkeleissa: Alasuutari, Päivi: Pula-ajan elintarvikkeesta syntyy terveyselintarvike : pettuleipää (Kodin kuvalehti 9/99) sekä Lehtisalo, Juhani: Pettu onkin terveellistä! (Kauneus ja terveys 4/99).
Kainuulaista pettukulttuuria esittelee Götha Rannikko artikkelissa Oravalta lainaa pyytämässä (Koti 7-8/91). Samalta tekijältä on ilmestynyt kirja Kainuun leipä (1997), jossa myös käsitellään pettua.
Pettu herätti kiinnostusta jo 1970-80-lukujen taitteessa. Puolustuslaitos julkaisi...
Oulussa ilmestyy kaksi ilmaisjakelulehteä: Oulu-lehti sunnuntaisin ja torstaisin sekä Oulun sanomat keskiviikkoisin. Oulun naapurikunnassa Kempeleessä ilmestyy Lakeuden joutsen, jonka jakelualueeseen kuuluvat Kempele, Hailuoto, Tyrnävä, Lumijoki, Oulunsalo, Liminka, Temmes ja Oulun eteläiset kaupunginosat.
Vielä vähän kauempana Oulusta katsoen ilmestyy Juoksupoika, jonka jakelualueeseen kuuluvat Muhos, Kestilä, Utajärvi ja Vaala. Lisäksi City-lehdestä ilmestyy Oulu-Rovaniemi -painos. Ilmaisjakelulehtien yhteystiedot, julkaisijat ja jakelualueet sekä gallup-markkina-alueet löytyvät Suomen Mediatarkastuksen kustantamasta kirjasta Ilmoitushinnat 1999.
