Pelkkään Amerikan valloitukseen keskittyvää romaania en löytänyt. Stephen Marlowe on kirjoittanut Kolumbuksesta minä-muotoisen
(elämäkerta-)romaanin, joka on ilmestynyt ruotsiksi nimellä Christofer Columbus memoar i samarbete med Stephen Marlowe (1988). Björn Landströmilta on ilmestynyt teos Columbus : historien om amiralen över oceanen Don Christobal Colon och hans resor den västliga vägen till Indie (1966). Teosta näkemättä on vaikea arvioida, mikä rooli ensimmäisellä retkellä siinä on, tai missä
määrin kuvitteelliset ainekset sekoittuvat historiallisiin.
Muita ruotsiksi ilmestyneitä elämäkerta-tyyppisiä teoksia ovat esim. J. S. Collisin Christofer Columbus : amiral över världshavet (1992), Michel Lequennen Christofer Columbus :...
Ylioppilaskirjoitusten tehtävät äidinkielen, matematiikan ja reaalin osalta vuodesta 1986 eteenpäin löytyvät sivulta http://www.internetix.ofw.fi/yo/ . Tekijänoikeudellisista syistä ei kielten tehtäviä voida julkaista.
Samojen ja aikaisempien vuosien tehtävät ovat myös Spes Patriae - vuoden ylioppilaskuvat matrikkelin alussa (esim. vuoden 98 tehtävät vuoden 98 matrikkelissa.) Tosin tässäkin kielten kokeista on pääsääntöisesti vain lyhyitä näytteitä. Lisäksi mm. matematiikasta, reaalista, äidinkielestä on olemassa painettuja erillisjulkaisuja.
Kirjastojen atk-työasemat ovat hyvin kysyttyjä ja jonot pitkiä. Koska käyttöaika on yleensä tunnin, noin vain kirjastoon tulemalla olisi usein mahdoton päästä käyttämään niitä. Monissa kirjastoissa on kuitenkin myös joitakin koneita varattu lyhytaikaista käyttöä varten (yleensä 15 minuuttia), ja niihin pääsee jonottamalla. Tarkemmat tiedot työasemien ajanvarauksesta ovat osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku
Eipä löytynyt tärppihieveriä slangisanakirjoista eikä murrekirjoista! Lähetä sähköpostia Suomen partiolaisten sivulta (http://www.partio.fi/) löytyvään osoitteeseen ja kysy! Luulisi, että Tärppihieveri löytyisi partiolaisten hyllystä ja kirjan sivuilta sanan "suomennos". Jos ei, niin sitten täytynee ahdistella Tärppihieveri-kirjan suomentajia, jotka ovat Pekka Myllykoski, Anu Pöllänen ja Ville Teittinen.
Näyttää siltä, että ehkä lukuunottamatta kirjaa Helsingin seudun rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema, julk. Helsingin seutukaavaliitto 1986, Helsingistä ei nimenomaan huvilakirjaa ole tehty, kuten esim. Tampereelta, Turusta, Espoosta (Erkki Härö: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema) ja Kauniaisista (Asuminen ennen ja nyt: Kauniaisten huvilakulttuuria).
Helsingissä on asiaa lähestyttävä kaupunginosittain, esim. Marjaniemen huvilayhdyskunta, kirj. Väinö E. Leino 1952; Lauttasaaren rakennettu ympäristö (julk. Lauttasaari-Seura 1983); Kulosaari - unelma paremmasta tulevaisuudesta, kirj. Laura Kolbe; Retki Vihermeilahdessa, kirj. Eeva Anero 1993; Elämää Vuosaaren Kallahdessa, kirj. Torolf Lassenius; Itä-Jollas : osayleiskaavan...
Kysymistäsi kirjoista Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluu vain
Anttila: Rikosoikeus ja kriminaalipolitiikka, jonka saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (www.libplussa.fi). Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelon Lindan mukaan em. kirja, Pitkäsen Tullirikokset, niiden
selvittäminen ja käsittely sekä Vesterbackan Vero- ja tullirikoksista löytyvät Helsingin yliopiston Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastosta.
Jos haluat lisää materiaalia aiheestasi, sitä voi etsiä kaupunginkirjaston
asiakastyöasemilta internetin kautta Linda-tietokannasta (Suomen tieteelliset kirjastot) tai ottamalla yhteyttä Eduskunnan kirjaston tietopalveluun
puh. 4323432
Helsingin kaupunginkirjaston lainoja ei valitettavasti voi uusia sähköpostitse tai Internetin kautta, vaikka joissakin kunnissa se on mahdollista. Helsingin kaupunginkirjaston lainoja voi uusia puhelimitse. Puhelinuusinnan numero on 0600-060504, 4,50 mk/min + pvm, klo 12-18 maanantaista perjantaihin. Kirjastokortti kannattaa ottaa valmiiksi esille, koska siinä olevaa numerosarjaa kysytään. Varattuja tai myöhässä olevia lainoja ei uusita. Lainoja voi uusia myös käymällä missä tahansa kaupunginkirjaston toimipisteessä. Kirjastokortti täytyy olla mukana, mutta lainoja ei tarvitse kantaa mukana.
Käsittääkseni kaikissa kirjastoissa kirjastokortin saaminen edellyttää käyntiä kirjastossa. Kortin antamisen yhteydessä tarkistetaan asiakkaan henkilöllisyys. Täällä Helsingissä todistukseksi käyvät EU-maiden henkilöllisyystodistus, passi, suomalainen ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti. Alle 15-vuotias saa lainausoikeuden lainaajaksi oikeutetun täysi-ikäisen takaajan kirjallisella suostumuksella. Kannattaa ottaa yhteys sen paikkakunnan kirjastoon, josta kortin haluat.
Elämäkerrallista tietoa rintasyövästä löytyy hyvin vähän. Fennicasta
löytyi vain 2 kirjaa: En lähde itseltäni salaa--Elinan kirja. toimittaneet Kaisu Pitkälä ja Pirkko Siltala, Kirjayhtymä, Helsinki, 1994 ja Jokinen, Pirjo: Joka kymmenes nainen - dokumenttitarina rintasyövästä ja hoidosta potilaan näkökulmasta. Suomen kuvalehdessä on numerossa 38/1990, s.48-52 seuraava artikkeli: Jäämeri: Rintasyöpä; onko se elinikäinen haava.
Lisäksi löysin 2 syöpään liittyviä elämäkerrallista teosta, joista saattaasi olla hyötyä: French, Marilyn: Kausi helvetissä - koskettava sairaskertomus. Gummerus, Jyväskylä, 1999, ja Widen, Solveig: Vakavaa vaan ei toivotonta. Schildt, [Espoo], 1997.
Antti Tuurista ei ole kirjoitettu elämäkertaa. Kirjailijaesitelmääsi varten voisi kuitenkin olla hyötyä kirjasta Miten kirjani ovat syntyneet: osa 3 (s. 286-312), jossa Antti Tuuri kertoo kirjailijantyönsä lisäksi myös elämänvaiheistaan. Myös Suomen kuvalehden artikkelista Lauseseppä lakeudelta (Suomen kuvalehti, 1997, 35, s.26-29) voi löytyä kiinnostavaa tietoa.
Jos tarvitset tietoa myös Tuurin kirjoittamista kirjoista ja niiden analyyseja, löytyy kirjastosta useampiakin kirjoja ja hakuteoksia. Videota Antti Tuurista ei löytynyt kirjastojen luetteloista. Hänen kirjojensa pohjalta tehtyjä elokuvia on kuitenkin saatavana videoina.
Kun etsii tietoa Agatha Christiestä ongelmana on runsaudenpula. Jos tarvitset tietoa vain "Kymmenestä pienestä neekeripojasta", siitä sattuu olemaan suomenkielinen www-sivu osoitteessa http://www.edu.espoo.fi/~matilda/kuukirj3.htm.
Muuta tietoa Christiestä kannattaa etsiä osoitteesta
http://www.htk.fi/kirjasto/kirjat1b.htm - sinne on koottu runsaasti linkkejä myös Christietä käsitteleville www-sivuille.
Kirjoja Christiestä löytyy runsaasti, suomenkielisinäkin ainakin seuraavat: Christie, Agatha: Vanha hyvä aikani ( WSOY 1978) ; Agathan vuosisata : 100 vuotta Agatha Christien syntymästä (toim. Risto Raitio. Suomen dekkariseura 1990).
Kirjastojen kokoelmatietokannoista ei näytä löytyvän tietoa Pauli Aalto-Setälästä. Useiden kirjastojen käsikirjastokokoelmasta löytyy teos "Kuka 99 - radio- ja tv- hakemisto", josta selviää Aalto-Setälän yhteystiedot ja asema televisiokanava Nelosessa, samat tiedot löytyvät myös Netistä osoitteesta
http//:www.nelonen.fi/info/yrityksesta.htm.
Aaltosen syntymävuosi ja -paikka eivät näistä selviä, sen sijaan osoitteessa
http://www.nelonen.fi/uutiset/info/info.htm on lyhyt juttu Aalto-Setälän urasta. Tarkempia tietoja voit kysyä sähköpostiosoitteesta, joka Nelosella on muotoa etunimi.sukunimi@nelonen.fi (muista korvata ä->a ja ö->o). Haut www-sivuilta tuottivat runsaasti muutakin aineistoa, mutta erityisen informatiiviselta se ei...
Pääkaupunkiseudun kokoelmarekisteristä löytyy vinyylilevy The Modern Jazz Quartet with Laurindo Almeida vuodelta 1964. Se on lainattavissa Töölön kirjaston musiikkiosastolta. Voit soittaa Töölöön (puh. 09-310 85 725) ja tiedustella lähemmin.
"Kuuskytluvun kauansoiva blues" (alkuperäteos Post World War Two Blues) löytyy ilmeisesti vain singleltä. Levy-yhtiö on HI-HAT, kustannusnumero HIS 1036, julkaisuvuosi 1979. Singlen A-puolelta löytyy kappale Onnen napanuora. Nuoteista ei löytynyt viitteitä mistään tietokannoista, ei myöskään mahdollisia tabulatuureja verkosta.
Hyvä Hotelli Kämpin historia löytyy kirjasta Pertti Mustonen: Ravintolaelämää, s. 192 - 216. Kirja on luokassa 69.5. Hotelli- ja ravintola-alan historiaa Suomessa on käsitelty perinpohjaisesti Yrjö Soinin kirjassa Vieraanvaraisuus ammattina 1-2. Kirjassa ei mainita Kämpiä, mutta siitä saa hyvän yleiskatsauksen aiheesta. Kirjan luokka on 68.809.
Käsikirjastossa on artikkelikortisto, josta löytyy kolme viitekorttia aiheesta: Apulehti 1996: 43 s. 64-69, Helsingin Sanomat 29.5.1999 s. C1 ja Glorian koti 1997: joulukuu s. 84-85, 92. Viitekortisto on vapaasti yleisön käytettävissä.
Käsikirjastossa on mahdollisuus käyttää myös artikkeliviitetietokantoja Aleksi ja Kati, joista löytyi seuraavat viitteet: Rakennuslehti 1997 ; 26 ; 8-9. 1998 ; 23 ; 8...
Suosituimpia nuortenkirjojen aiheita ovat rakkaus sekä huumeet ja jengit. Nuorten elämää kuvaavista kirjoista kysytyimpiä ovat ne, joissa aihetta kuvataan humoristisesti tai kirjassa on säpinää ja sähläilyä samoin kuin ne, joissa aihe on erityisen rankka (raiskaus, koulukoti tms.).
Muita suosikkiaiheita ovat kauhu ja jännitys, mutta esimerkiksi fantasiakirjojen yleinen suosio on tasaantunut ja ne ovat löytäneet omat harrastajansa.
Lasten kertomuskirjoista menevimpiä ovat humoristiset kirjat, koululaisvitsikokoelmat, salapoliisikertomukset ja noidista, kummituksista ja vampyyreistä kertovat kirjat. Hevoskirjat ovat yhä luettuja, mutta jostakin syystä etenkin suurimpien kaupunkien keskustojen kirjastoissa kuuluu heppakirjainnostus hieman...
Seuraavat kolme kirjaa löytyivät: Vesa Mäkinen: Suomen vanhat linnat = The Castles of Finland (kust. WSOY 1998); Kari Uotila: Medieval outer baileys in Finland (kust. Society for Medieval Archaeology in Finland 1998); Castles around the Baltic Sea (kust. Association of Castles and Museums around the Baltic Sea 1994). Näiden saatavuutta kirjastosta voi katsoa esim. pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmatietokannasta (http://www.libplussa.fi).
Sinun kannattaa tutustua seuraaviin kirjoihin: Iskelmän kultainen kirja, kirj. Peter von Bagh (kust. Otava 1986); Äänilevyn historia, kirj. Pekka Gronow (kust. WSOY 1990); Yleisradion historia 1-3 (kust. YLE 1996). Äänilevyn historiassa on levymyynnin tilastoja. Iskelmän kultaisessa kirjassa ja Yleisradion historiassa sen sijaan ei tämäntapaista tilastotietoa juuri ole, mutta muuten niihin kannattaa tutustua, jos on kiinnostunut iskelmän historiasta ja niiden soittamisesta radiossa. Kirjojen saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa osoitteessa http://www.libplussa.fi
Uudempia tilastotietoja on Tilastokeskuksen sivuilla(http://www.stat.fi/statweb). Yleisradion sivuilla (http://www.yle.fi) kannattaa myös käydä, erityisesti Äänilevystön...
Verkkotiedonhakuun liittyvää opastusta on osoitteessa Kirjastot.fi -> Tiedonhaku -> Tiedonhaun opastus, https://www.kirjastot.fi/tiedonhaun-opastus. Sivuilla ei kuitenkaan käsitellä itse verkossa opettamiseen liittyviä asioita.
Valitettavasti yleisten kirjastojen tietopalvelu ei voinut suoraan auttaa sinua kaipaamasi tiedon etsinnässä. Tilastojahan löytyy mitä erilaisimmista aiheista sekä kirja- että sähköisessä muodossa, mutta vertailevia historiallisia tilastoja on vaikeampi löytää.
Kannattaakin kääntyä erikoiskirjastojen puoleen, esimerkiksi Tilastokeskuksen kirjaston päivystävä informaatikko löytyy osoitteesta http://www.stat.fi/tk/kk/info.html . Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto (Leppäsuonk. 9E) on erikoistunut myös taloushistoriaan.
