Arvo Turtiaisen runo Poika, joka alkaa rivillä "Helsingin asemalla" on kokoelmasta Minä paljasjalkainen (1962, s. 31).Runo on ensimmäinen osa sarjasta, jonka seuraavat osat ovat Tyttö, Tyttö ja poika, Poika ja tyttö, Perhe, Isä ja äiti, Perhe.
Valitettavasti artikkeli ei löydy ilman selailua.Apu lehti (vuodesta 1972) ja sen edeltäjä Uusi apu (vuodesta 1968) löytyvät Kansalliskirjastosta Helsingistä. Ne ovat siellä käytettävissä mikrofilmeinä. Uusi Apu on Pohjoissalin mikrofilmeissä. Linkki Kansalliskirjaston hakuun.Apu taas löytyy vapaakappaletyöasemilta. Linkki Kansalliskirjaston hakuun.Linkki Kansalliskirjaston neuvonta.Kenties Apu lehden toimitus osaisi kertoa tarkemman lehden? https://www.apu.fi/yhteystiedot
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan ulvoa alkuperästä: "ulvoa (Agr; yl.) ’jaulen, heulen’, johd. ulvaista, ulvonta, ulvottaa ~ ink ulvoa ’ulvoa, ulista’, ulvottā | ka ulvuo ’ulvoa’ | ly ulvada | va ulvoa id. | vi uluda ’ulvoa, parkua’, murt. ulvuda (mahd. < sm) ’ulvoa’ | li uʾllə (prs. ulūb) id.= lpN holˈvot (Pi Lu In Ko Kld T) ’ulvoa, parkua’ (voi olla vanha laina < ims).Onomat. sanoja, samaa alkuperää kuin ulista (ks. tätä); vrt. lisäksi ve ulaida ’ulvoa’, vi ulguda ’ulvoa, parkua’ (myös Agr wlgocat ’ulvokaa’)." Linkki KainoKotus.fiSana on siis kehittynyt ulvonnan ääntä mukaellen.
Jos lainan uusii viimeistään eräpäivänä, siitä ei tule myöhästymismaksuja. Myöhästymismaksuja kertyy vain, kun kirja on lainassa yli eräpäivän. Uusittaessa eräpäivä siirtyy eteenpäin. Uusiminen ei ole maksullista. Uusinnan voi tehdä verkkokirjastossa tai ottamalla yhteyttä kirjastoon.
Ullakkokirjasto-sarja voisi olla vastaus suurpieneen lukunälkään: kuvitusta on joka sivulla, tekstiä on joitain rivejä ja kirjoissa on selkeä juoni. Sarjan kirjat ovat osin tavutettuja ja sarja jakaantuu kolmeen osaan (pakettiin), jotka vaikeutuvat edetessään.Ullakkokirjasto. Helmet.fi.Lyhyt kuvaus Ullakkokirjastosta. Rosebud.fi.
Tässä suosituksia esittämänne kriteerit täyttävistä kirjoista. Yritimme kollegoideni kanssa kerätä kirjoja eri puolilta maailmaa ja suurin osa on naisten kirjoittamia. Toivottavasti näistä löytyy luettavaa lukupiiriinne. Claire Keegan: Nämä pienet asiat https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7231168Claire Keegan: Kasvattihttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Nämä sijoittuvat Irlantiin. Molemmat ovat lyhyitä, joten ne voi lukea myös parina lukupiiriin. Isabel Allende: Henkien talo https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2124Latinalaiseen Amerikkaan sijoittuva teos, jota voi pitää klassikkona. Yoko Ogava: Muistipoliisi https://www....
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoistan sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Raita Karpon tulkinta kappaleesta näyttäisi löytyvän äänitteeltä Savilintu (1991). Yksi kappale CD-versiota on saatavissa Joki-kirjastojen kokoelmista.
"The Way It Used to Be" löytyy ainakin laulumelodia- ja pianosovituksena kokoelmista Engelbert Humperdinck: in words and music (Wise 1975) ja Las Vegas Festival (Wise 1979) sekä sähköuruille sovitettuna kokoelmista Fifty favourite songs everybody loves to hear. Book 14 (Wise 1977) ja Pop Organ 2 (Wise 1976). Näitä on saatavilla kirjastoista, ja voit tehdä kaukolainapyynnön, jos yhtään kappaletta ei löydy oman alueesi kirjastosta. "Se päivä tulee kerran" on julkaistu myös nuottina. Ainoat kirjastokappaleet ovat Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa.
Varsinaiseen vihkimisen kaavaan tuo suutelokehoitus ei taida kuulua, mutta perinteisesti pappi tai vihkijä voi antaa parille luvan suudella sen jälkeen, kun heidät on julistettu aviopuolisoiksi. Sanamuoto vaihtelee.Tiukasti ajatellen kyseessä on jo tuossa vaiheessa vaimo, mutta juhla on kuitenkin morsiamen ja sulhasen juhla, joten ehkä sen vuoksi vielä puhutaan morsiamesta.Evankelis luterilaisen kirkollisen vihkimisen kaava löytyy kirkkokäsikirjasta.Siviilivihkimisen kaavan voi tarkistaa Digi- ja väestötietoviraston sivuilta.
Hei,Nyt on tekoäly antanut harhaanjohtavaa tietoa. Vaara-kirjastolla ei ole asiakkaille lainattavia kameroita. Muutamia kameroita on vain henkilökunnan käyttöön tapahtumien yhteydessä jne. Lainattava kamera vaatisi aika paljon resurssia ja osaamista huollon, tarkistuksen osalta lainauksien jälkeen puhumattakaan itse kameran ostoon tarvittavasta kertainvestoinnista. Esineet tulevat kirjastojen kokoelmiin pitkälti eri hankkeiden yhteistyökumppanien kautta eikä niitä hankita omasta aineistomäärärahasta.Helmet-kirjastoissakaan ei näyttäisi olevan asiakkaille lainattavia kameroita ainakaan tietokannassa. Ainoastaan muutama webkamera kirjastossa käytettäväksi esim. Teams-videokokouksiin tai vastaavaan.Kameroita voi hakea eri kirjastokimppojen...
1970-luvulta lähtien on saatu kuvaa ja mittaustuloksia satelliittien välityksellä, niin valkoiset kartoittamattomat alueet ovat hävinneet. 2000-luvulta lähtien tulivat internetpohjaiset kartat ja satelliittikuvat myös kaikkien saataville NASA:n poistaessa GPS-signaalilta siviilihäirinnän sekä julkaisi samalla laajan satelliittikuva-aineiston.Pitää kuitenkin todeta, että merten pohjista on kartoitettu vasta murto-osa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kartoitushttps://fi.wikipedia.org/wiki/Kartografian_historiahttps://tieku.fi/luonto/meri/merten-google-earth-merenpohjan-kartoitus-…
Kielitoimiston sanakirja osoitteessa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tarusto?searchMode=all kertoo, että sanan tarusto merkitys on ’tarut, myytit kokonaisuutena, mytologia’.Tarusto voi siis olla mikä tahansa tarujen muodostama kokonaisuus. Esimerkiksi Kalevalan voi laskea osaksi suomalaista tarustoa, sillä se on koottu erilaisista kansan kertomista myyttisistä tarinoista. Toki Kalevalan laatija Elias Lönnrot on muokannut niitä ja tehnyt erillisistä taruista yhtenäisen teoksen, sepittänyt jonkin verran itsekin siihen lisää.Tällaisia eri kulttuurien parista kerättyjä tarinakokonaisuuksia on valtava määrä, joten kreikkalainen tarusto ei ole millään muotoa ainoa olemassa oleva tarusto. Toisaalta en usko, että missään kulttuurissa on...
Kyseessä saattaisi olle Chendrun Viidakkopoika ja tiikeri vuodelta 1959. Isbn 9513036006. Kirja kertoo intialaispojasta, joka saa kasvatettavakseen tiikerinpennun, ja se on kuvitettu valokuvin.
En löytänyt Sibylle Tafelin Für eine Nacht... und immer? (2015) elokuvasta englanniksi tekstitettyä tai puhuttua versiota. Vaikuttaisi siis, että se on saatavilla vain alkuperäiskielellä eli saksaksi.
Kollega ehdotti Elsa Beskowin kirjaa Ruususuu ja pikkuhirvi. Kirjan kuvaus ja saatavuustiedot näkyvät Helmetissä:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1162937?sid=5131805790
Nämä näyttelijät esiintyivät tyttönimillään. Ansa Ikosen vanhemmat olivat Aleksanteri ja Helena Ikonen. Regina Linnanheimon isä Johan Grönroos suomensi nimensä nuoruusvuosinaan Leinoksi, jonka myöhemmin vaihtoi Linnanheimoksi. Helena Karan isä oli Otto Dahl, joka myöhemmin vaihtui Karaksi. Liisa Tuomen vanhemmat vaihtoivat sukunimensä Bergströmin Tuomeksi.Lähteet: Nikula, Jaana: Polttava katseSeppälä, Anu: Elämän ruhtinattariaTuomi, Liisa: Elämäni kiikkulautaVekkeli, PIrkko: Unohtumaton Ansa Ikonen
Pastörointi tuhoaa monia mikrobeja, jotka voisivat aiheuttaa tauteja. Ne ovat peräisin lehmän elimistöstä tai sen ympäristöstä. Pastöroimattomassa maidossa näitä taudinaiheuttajia voi esiintyä. Niihin kuuluvat muun muassa kampylobakteerit, salmonellat, yersiniat ja listeriat. Raakamaidossa voi esiintyä myös puutiaisaivotulehdusta aiheuttavaa TBE-virusta sekä tuberkuloosia aiheuttavaa Mycobacterium bovis -bakteeria.Lähteet:"Raakamaito on riskielintarvike""Got milk? Make sure it's pasteurized"
