Suolaa on saanut Suomessa ainakin 1200-luvulta alkaen, mutta sitä on pidetty luksustuotteena. Lihaa ja kalaa on vuosien saatossa säilötty eri tavoin, muun muassa kuivaamalla, savustamalla ja hapattamalla. Isojen lohijokien varsilla saatettiin kerätä talvisin jäätä jääkellareihin. Jää säilöttiin sahanpurun sekaan ja sitä käytettiin kesällä saaliiden viilentämiseen. T.I. Itkonen toteaa vuonna 1948 ilmestyneessä teoksessaan Suomen lappalaiset vuoteen 1945, että lihan suolaaminen on ollut Lapissa lähes vierasta. Saamelaiset ovat perinteisesti säilöneet lihaa ja kalaa kuivattamalla ja savustamalla. Talvisaikaan on saatettu vuolla jäistä lihaa suoraan pannulle. Siitä en löytänyt tietoa, milloin suola on tullut saamelaisten...
Finna-haun perusteella lehdet näyttävät olevan vanhoja 1932-1991. Linkki finna.fiE-lehtenä the Atlantic on esim. Kajaanin, Karelian ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen kokoelmissa. Linkki finna.fi
Palstamme lukija ehdotti Lilian Kallion romaania Ugudibuu (1975), josta on kysytty aiemminkin.Haku sanoilla 'ugudibuu' | Kysy kirjastonhoitajaltaKirsin kirjanurkka: Lilian Kallio: Ugudibuu(Lähetin kysymyksesi kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, jos vastaus löytyy sitä kautta. Vai tunnistaisiko joku palstan lukijoista, mikä kirja on kyseessä? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.)
Vinkkejä kotimaisesta kirjallisuudesta löytyi hyvin niukasti. Kollegoiden avustuksella löytyi vain nämä:Piia Leino: Taivas https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Salla Simukka: Lukitut https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Elina Rouhiainen: Väki-trilogia, ensimmäinen osa Muistojenlukija https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f… Laitan tähän vielä lisäksi käännöskirjavinkkejä:Seanan McGuire: Ovi joka sydämessä https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Alice Oseman: Ilman rakkautta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufd7a08a4-446a-4b41-99e9-80580f7d31aaAlice Oseman: Yksinpeli https://www.kirjasampo.fi...
Jatkosodan aikana käytössä olleen vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan 53:n merkitys on "Läppäviat, ei synnynnäiset (Vitia valvularum cordis acquisita)". Aiemmassa vuoden 1935 lääkärintarkastusohjesäännössä merkitys on "Läppäviat, kroonilliset (Vitia valvularum chronica)". A II merkitsee lievää tapausta, joka kelpaa aseelliseen rintamapalveluun toisen luokan asemiehenä. Lääkärintarkastusohjesääntö 1943 on saatavilla digitoituna Doria-palvelusta:Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
Tässä tietokirjoja toisen maailmansodan tapahtumista (linkit OUTI-verkkokirjastoon):Anthony Beevor: Toinen maailmansota https://outi.finna.fi/Record/outi.1081853?sid=5500735400H. P. Willmott: Toinen maailmansota https://outi.finna.fi/Record/outi.718652?sid=5500735400David Boyle: Toinen maailmansota valokuvina https://outi.finna.fi/Record/outi.1295675?sid=5500735400Anthony Shaw: Toinen maailmansota : tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä https://outi.finna.fi/Record/outi.584280?sid=5500735400Anders Frankson: Toinen maailmansota väreissä https://outi.finna.fi/Record/outi.2401420?sid=5500735400
Valitettavasti painettua nuottia kyseiseen Toivo Kärjen sävellykseen ei ole lähteiden mukaan saatavilla.Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Toivo_K%C3%A4rjen_teoksista, Finna.fi: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22tarja+tunturitytt%C3%B6%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&limit=20
Lauri Parviaisen melodraaman "Tumma" (op7, nro 2) pianopartituuri on saatavissa esimerkiksi Taideyliopiston Töölön kampuskirjastosta.Finna-hakupalvelu:https://finna.fi
Tämännimisestä laulusta löysin vain nuottikäsikirjoituksia, joista yksi on yksinlauluversio. Nuotin kuvailutiedoissa mainitaan vain sovittajan nimi, ei säveltäjän eikä sanoittajan nimeä. Sovittaja on George de Godzinsky kuten myös Raita Karpon levyttämässä Eino Partasen säveltämässä ja sanoittamassa laulussa. Tämä nuotti on Sibelius-museon arkistossa Turussa. Mm. tekijänoikeuslaki asettaa rajoituksia museon kokoelmien käytölle (https://sibeliusmuseum.fi/fi/kokoelmapolitiikka, s. 16):"Kokoelmahenkilökunta voi joissain tapauksissa pyynnöstätoimittaa asiakkaalle kopioita myös tekijänoikeuden alaisesta arkistoai‐neistosta, mutta koska Sibelius‐museo ei ole tekijänoikeuksien omista‐ja, se ei voi myöntää lupaa muuhun kuin aineiston...
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista satua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kävimme läpi Turun pääkirjastossa olevia Bo Carpelanin runoteoksia, mutta valitettavasti emme löytäneet runoa, joka alkaisi sanoilla "Det kommer".Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon? Aina silloin tällöin runot löytyvät kommenttien perusteella.
Keisari Marcus Aureliuksen (121-180) kreikaksi kirjoittama teos Τὰ εἰς ἑαυτόν (Tà eís heautòn) on suomennettu kahdesti. Yrjö Raivio suomensi teoksen 1950-luvulla nimellä Itsetutkiskeluja (WSOY), Marke Ahosen Itselleni-käännös (Basam Books) taas julkaistiin 2004. Marke Ahonen on kääntänyt kysymäsi kohdan seuraavalla tavalla (IV, 3): "Levollisuudella en tarkoita muuta kuin kurinalaisuutta."
Kyseessä voisi olla Jonathan Latimer, jonka teos Viides hauta ilmestyi 1951. Teoksesta mainitaan vielä "kovaksikeitetty amerikkalainen salapoliisiromaani".Finna.fi https://www.finna.fi/Record/piki.24454?sid=5498991131
Minulla ei ollut alkuperäiskielistä tekstiä saatavana, mutta käsittääkseni mainitsemasi lause on suomennettu näin: "Keskellä talvea havaitsin vihdoinkin, että sielussani oli voittamaton kesä." On hyvä kuitenkin huomata, että Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kuvauksessa kerrotaan, että "emme -- pysty etsimään teoksista lauseiden käännöksiä". Palvelun ydintehtävä on löytää sopivia tiedonlähteitä kysyjälle.Lähde: Camus, Albert 1963. Esseitä: Valikoima. Suomentanut Leena Löfstedt. Helsinki: Otava.
Kyseessä lienee runo nimeltä: Tämä pieni possu Se löytyy esimerkiksi Hanhiemon iloinen lipas runokirjasta. Kirsi Kunnas on riimitellyt siinä runoja vanhojen englantilaisten lastenlorujen aiheista. Lorun leikissä lasten varpaat vastaavat esimerkiksi: Tämä pieni possu meni ostamaan ruokaa. Eri varpailla siis omat vastaukset ja näin edespäin. Vastaukset voivat tietysti saada eri variaatioita kertojan muunnelmina. Mutta Hanhiemon iloinen lipas teoksesta löytyy tuo alkuperäinen runo.Teos on lainattavissa tällä hetkellä useasta kirjastosta Jyväskylän alueella.
Hei,löytyiskö noista jotakin relevanttia. Ainakin viitetiedoista voi olla apua jatkoselvittämiseen.Nuo kirjat löytyvät siis Helmet-kirjastosta: Psykiatria (2026)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2630393?sid=5497970597Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria (2025)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2582313?sid=5497970597OCD:n itsehoitokirja : lempeä ja itsemyötätuntoinen menetelmä pakko-oireiden käsittelyyn (2025)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2596858?sid=5497970597Pakko : kuinka OCD pakotti minut epäilemään kaikkea ja mitä sitten tapahtuihttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.2529946?sid=5497970597 Ystävällisesti,Veli-PekkaVantaa Helmet-kirjasto
