Monilla kulttuureilla, etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla, on ollut erilaisia suomalaisen saunan kaltaisia puhdistautumis- ja rentoutumispaikkoja. Ja siten luonnollisestikin myös omakielinen nimityksensä tälle paikalle. Pohjoisena kansana ruotsalaisillakin on ollut saunansa, jota kutsutaan ruotsiksi bastuksi. Bastu on lyhennelmä sanasta badstuga (suom. kylpytila).
Englannin kielessä sauna on lainasana suomesta. Englanninkielisissä kulttuureissa ei ole ollut omasta takaa saunaperinnettä, joten englantiin ei ole syntynyt myöskään tarvetta omakieliselle sauna-sanalle. Sama tilanne on muissakin kielissä, jotka ovat lainanneet sanan suomen kielestä.
Sauna – Wikipedia
Sauna vai tupa? ’Stuba’, kylpytilat ja juhannusihme keskiajan...
OmaKanta on ainut palvelu, josta voi keskitetysti saada potilastietoja. Kaikkia tietoja OmaKannassa ei ole, sillä siinä ovat potilastiedot siitä lähtien, kun terveydenhuollon yksikkö on liittynyt Kanta-palveluihin.
Potilastieojasi voit kysyä niistä terveydenhuollon palveluista, joita olet käyttänyt. Syntymätiedot siis siitä sairaalasta, jossa synnyit jne.
Lisää tietoa OmaKanta-palvelusta https://www.kanta.fi/
"Jos pappeja vaan puuttuis niin maa ja taivas muuttuis" alkaa työväenlaulu, jonka Mikko Perkoila on levyttänyt nimellä "Jos pappeja ei oisi". Laulun sävelmä on kansansävelmä ja sanoittaja on tuntematon. Laulu sisältyy Mikko Perkoilan cd-levylle "Punikin kirjelaatikko ja muita työväenlauluja" (Roimamusiikki, 2009). Esitys on kuunneltavissa myös YouTubessa.
Laulu on nimeltään "Desiderio" tai "Kaipaus". Sen on säveltänyt Vittorio Mascheroni ja suomeksi sanoittanut Reino Helismaa. Sen ovat Fennon mukaan levyttäneet Vieno Kekkonen, Seija Lampila, Metro-tytöt ja Ulla Vilpas vuonna 1957. Vieno Kekkosen, Seija Lampilan ja Metro-tyttöjen esitykset voi kuunnella YouTubesta. Laulun sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä", osaan 29 (Fazerin musiikkikauppa, 1957, s. 15).
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Aivan tarkkoja ja luotettavia tietoja asiasta ei pysty löytämään. Wikipedia listaa aseita, joita Venäjän arvellaan käyttäneen. Le Monden mukaan molemmat maat käyttävät valtavat määrät drooneja, jopa 10 000 kuukaudessa. Center for Strategic and International Studies on koostanut diagrammeja eri ohjustyypeistä, joita Venäjä on käyttänyt - tietojen mukaan Venäjä olisi ampunut useita satoja ohjuksia kuukaudessa.
Joulukuusia voidaan myrkyttää erilaisilla valmisteilla. Lisätietoa: Joulupuukirja - Joulupuun kasvatuksen perusteet Suomessa (2007), luku 7 (s. 101 ->).
Ihan kuvauksen mukaista kirjaa ei löytynyt, mutta valkoisia kirjankansia koiralla tai ylipäätään kirjoja mustavalkoisen koiran kuvalla löytyi runsaasti. Eniten kuvausta muistutti kirja Bim mustakorva, mutta siinä koira ei kyllä ole bordercollie. Voit yrittää etsiä kirjaa itse Kirjasampon kansikuvahaulla - kirjoita hakuun esimerkiksi "koira valkoinen" tai "bordercollie".
Topeliuksen Koottujen teosten eri osien sisältö löytyy esimerkiksi Vaski-verkkokirjastosta. Klikkaa kirjan nimeä, niin pääset kirjan tietoihin, missä sisältö on kerrottu kohdassa "muut nimekkeet". Ihan kaikkien kirjojen kohdalla sisältöä ei välttämättä ole luetteloitu tietokantaan, joten kannattaa tarkistaa myös Kansalliskirjaston vastaavat tiedot.
Yläkulman pyöristyksen tarkkoja mittoja ei löydy virallisesta NHL-sääntökirjasta tai Suomen jääkiekkoliiton sääntökirjasta. NHL-sääntökirjassa on määritelty, että maali pitää tehdä putkesta, jonka ulkohalkaisija on 2 3/8 tuumaa eli noin 6 cm. Putken seinämän paksuus pitää olla 0,15 tuumaa eli noin 0,4 cm. Silmämääräisesti näyttää siltä, että nurkka on 90 asteen kulmassa ja putki on pyöristettynä noin 25 cm matkalta, tämä on kuitenkin vain arvio.
Tässä joitakin Helmet-kirjastoista löytyviä teoksia, joissa käsitellään hovissa tai hoveille työskennelleitä taiteilijoita.
Valtonen, Pekka : Hullun keisarin hovissa - alkemisteja, tähtitieteilijöitä ja taiteilijoita Rudolf II:n Prahassa
- sukellus 1600-luvun Eurooppaan ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan hoviin
Kämäräinen, Eija (toim.): Pinx: maalaustaiteen mestareita 1 : Kirkon ja kuninkaan kunniaksi
- tietokirja suurista kirkko- ja hovitaiteilijoista
Aartomaa, Ulla: Naisten salonki : 1700-luvun eurooppalaisia naistaiteilijoita
- tietokirja naistaitelijoista, joista osa sai jo 1700-luvulla toimeksiantoja hoveista
Guy, John: ...
Löydät elokuvien esitystietoja ja muutakin tietoutta Elonet.fi-tietokannasta. Tietokannan mukaan Kummisetä I on esitetty Suomessa ensimmäisen kerran 29.9.1972. Esi-iltateattereina oli Gloria ja Boston.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_101513
Muiden elokuvien tiedot voit hakea tietokannasta : https://elonet.finna.fi/
Suosittelen, että otat yhteyttä näyttelyiden järjestäjiin ja tiedustelet heiltä.
Kennelliiton sivulta löydät tietoa koiranäyttelyistä. Yksittäisen näyttelyn sivulta löydät myös yhteystiedot. Suosittelen kysymään yhteyshenkilöiltä.
https://www.kennelliitto.fi/koiraharrastukset/koiranayttelyt
Kirjastojen valikoimista löytyi kaksi nuottikokoelmaa, johon kyseinen laulu kuuluu:
Tytöt ei soita kitaraa / Urban Dahlberg, NotPoolen, Ari Leskelä . Otava, 2016 (laulumelodia, sanat, sointumerkit)
Naisten vuoro / Chisu, Erin, Laura Närhi ... . F-kustannus, 2018 (sanat, melodia, sointumerkit, kitaran sointiotteet ja kosketinsoittimien sointutaulukko)
Varmaa käännöstä en voi antaa.
Helander/Hellander -nimen etuosa on hell (häll = kallio) ja -ander on kreikasta man (=mies). Ruotsinkielisissä nimissä -ander on aika tavallinen yhdyssanan jälkiosana.
Helander-nimen alkuperää on myös kysytty aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-sukunimi-helander?language_content_entity=fi. Vastauksen mukaan nimi voisi viitata helavalkeisiin, joita on poltettu helatorstain ja helluntain tienoilla (vrt. ruotsin sana helg, ”pyhä”).
This is obviously the menu of Independence day reception this year (2023). Here is my rough translation with some explanations.
Kylmäsavuhauki-muikkuvoileipäkakkua = Coldsmoked pike and vendace sandwichcake
Lohi-ruistarteletteja = Ryetartlets with salmon
Savusilakkatuulihattuja = Smoked herring eclaires
Hirvivoileipäkakkua = Venison (elk) sandwichcake
Palvilammasrieskarullia = Smoked lamb rieskarolls (rieska = Finnish flat bread)
Porkkana-kurkkuvoileipäkakkua = Carrot-cucumber sandwichcake
Torvisienitarteletteja = Black trumpet (mushroom) tartlets
Punajuuritarteletteja = Beetroot tartlets
Pieniä karjalanpiirakoita = Small Carelian pies
Kotimaisia juustoja ja siemennäkkileipää = Finnish cheeses and seed crackers
Makeat...
Tähän kysymykseen on yllättävän vaikeaa löytää varmaa vastausta. En ole saanut käsiini kaikkia presidenttien elämäkertoja, eikä tällaista tietoa välttämättä niihin ole edes kirjattu. Yleisesti sentään taitaa olla tiedossa, että Urho Kekkonen syntyi Lepikon torpassa, joten hän ei ainakaan ole ensimmäinen sairaalassa syntynyt.
Jos lähdemme siitä tiedosta, että kotisynnytykset olivat yleisiä (n. 70 % kaikista synnytyksistä) vielä 1940-luvulla ja että sairaalasynnytysten osuus kaikista synnytyksistä ohitti kotisynnytysten osuuden vasta 1940-luvun loppupuolella (Soinninen & Keski-Nisula), saattaa hyvinkin olla, että joko Tarja Halonen tai Sauli Niinistö ovat ensimmäisiä sairaalassa syntyneitä presidenttejä. Presidentti Tarja Halosen...
