Kyseessä on psykologinen ilmiö ”semantic satiation”. Se tarkoittaa kysymyksessä kuvattua kummallista ilmiötä, jossa sanan merkitys katoaa, kun sitä toistetaan monta kertaa. Ensimmäisen kerran tätä termiä käytti 1960-luvulla Leon Jakobovits James väitöskirjassaan. Ilmiö oli tunnistettu jo aiemmin hiukan eri nimillä kuten verbal satiation.
Suomeksi ilmiöön liittyvää tietoa on saatavilla vähän, mutta jos englanti sujuu, alla olevista lähteistä saa hyvän käsityksen aihepiirin tutkimuksesta.
Lähteet:
https://www.oxfordreference.com/display/10.1093/oi/authority.2011080310…
https://en.wikipedia.org/wiki/Semantic_satiation
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5770629/
Sisäministeriön sivuston mukaan Suomen vaakuna on esiintyy ensimmäisen kerran Kustaa Vaasan 1580-luvulla valmistuneessa hautamonumentissa. Vaakunaa käytettiin Ruotsin valtakunnan Pohjanlahden itäpuolisten alueiden tunnuksena vuoteen 1809 ja sen jälkeen keisarillisen Venäjän Suomen suuriruhtinaskunnan vaakunana ja sittemmin itsenäisen Suomen vaakunana.
Helsingin Yliopiston sivustolla heraldikko Anton Eskola kertoo seuraavasti: "Ensimmäinen tunnettu Suomen vaakuna on Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä vuodelta 1580. Haudan on veistänyt flaamilainen William Boy, mikä tekisi leijonasta hänen oivalluksensa. Leijona viittaa Ruotsin vaakunassa olevaan Bjälbö-suvun vaakunan leijonaan, mutta luultavasti myös...
”Sattui kerran vahingossa Matin muija” alkaa laulu, josta on olemassa useita erilaisia toisintoja monilla eri nimillä, esimerkiksi ”Matti ja pappi”, ”Matti ja rovasti”, ”Matin muijan kuolema”, ”Matin muija”, ”Matin Maija”, "Lehmän annan papille" ja ”Sattui kerran vahingossa”. Laulussa ahne pappi vaatii Matilta lehmää palkaksi ruumiin siunaamisesta. Tämä arkkiveisu levisi Suomessa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ja oli ainoa koko maahan levinnyt selkeästi papistoon kriittisesti kantaa ottava kertova laulu.
Anneli Asplundin mukaan laulun arkkipainatuksia on tiedossa kolme, joista vanhin vuodelta 1906. Asplundin kirjassa on useita laulun toisintoja: erilaisia sanoituksia ja neljä melodianuotinnosta.
Kirjassa ”Laululipas : Suomen...
Lähdeaineistoa on helmet-kirjastoissa niukasti. Kai Åbergin ja Risto Blomsterin toimittama teos Suomen romanimusiikki (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006) mainitsee ääniteluettelossaan romanimusiikin esittäjät Vilho Keväänranta, Aune Keväänranta ja Alinta Keväänranta.
Pikaisella selauksella tutkien kirjassa ei heistä kerrota kuitenkaan sen enempää. Finna-hakupalvelu antaa Keväänranta-nimellä runsaasti tuloksia eri äänitteillä. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kev%C3%A4%C3%A4nranta&type=…
Ensimmäinen Viiru ja Pesonen -kirja Viirun syntymäpäivät julkaistiin vuonna 1984. Kirjoissa Ukko Pesonen ja hänen kissansa Viiru elävät yksinkertaista elämää maaseudulla, mutta aivan tarkkaa ajankohtaa tarinoille on mahdotonta sanoa. Kirjojen hahmojen vaatetus viittaa 1900-luvun ensimmäisiin vuosikymmeniin, ja kuvituksessa vilahtelee Pesosen kodissa käytössä olevia "vanhanaikaisia" esineitä kuten maitotonkkia, emalipottia, putkiradioita ja öljylamppuja, mutta myös modernimpia esineitä kuten autonrenkaita, rullaluistimia ja kuulosuojaimia. Kirjojen seikkailut ovat kuitenkin ajattomia, eikä tarinoissa ajankohtaa määritellä sen tarkemmin, joten kyseessä lienee satujen "vanha hyvä aika".
Evika Siliņan nimityksen myötä tultiin ensimmäistä kertaa tilanteeseen, jossa kaikissa kolmessa Baltian tasavallassa on samanaikaisesti pääministerinä nainen.
Kaksi naispääministeriä Baltiassa oli ensimmäisen kerran Kaja Kallaksen noustua Viron johtoon tammikuussa 2021. Kallas on ensimmäinen naispuolinen pääministeri Virossa. Latvian Evika Siliņalla (15.9.2023–) ja Liettuan Ingrida Šimonytėlla (11.12.2020–) on kummallakin yksi naisedeltäjä: Kazimira Prunskienė Liettuassa (17.3.1990–10.1.1991) ja Laimdota Straujuma Latviassa (22.1.2014–11.2.2016).
Runo on Claes Anderssonin Andersson pitää helvetinmoista meteliä.
Se löytyy ainakin kokoelmasta Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962-1993 / Andersson, Claes ; Saaritsa, Pentti, WSOY 1996.
Tilastokeskuksen mukaan Inarissa vuonna 2022 oli 39 Venäjän kansalaista. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rh.px/table/tableViewLayout1/
Voit tutkia muitakin tilastoja vaihtamalla muuttujia Tilastokeskuksen Väestörakenne-tilastoissa, esim. Venäjällä syntyneitä, venäjänkielisiä yms. kunnittain eri vuosina.
https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/
Sunnuntaiaamuna 24.2.1980 Rytkönen oli kaatunut portaissa kotonaan Bonnissa, saanut iskun päähänsä ja kuollut saamiinsa vammoihin.
Lähde:
Rytkönen kuoli Bonnissa. – Aamulehti 25.2.1980
Olisikohan kyseessä Anne Rothin kirja Sekundakroppa : elämäni kilpirauhaspotilaana? Sen on julkaissut Docendo vuonna 2019.
Lisätietoa kustantajan sivuilla: https://docendo.fi/sivu/tuote/sekundakroppa/2441177
Olisikohan kyseessä ehkä Junichiro Tanizakin Makiokan sisarukset? Kirja ilmestyi alun perin japaniksi vuosina 1943–48.
Makiokan sisarukset | Kirjasampo
Antti Majander, Junichiro Tanizakin pääteoksen Makiokan sisarusten suomennos on kirjasyksyn tapaus. – HS 5.10.1991
Kysymyksen sitaatti Freudin Das Unbehagen in der Kultur -kirjan englanninnoksesta kuuluu Erkki Purasen saksasta suomentamana seuraavasti: "Ihmisten välinen primaari vihamielisyys uhkaa näet alituisesti hajoittaa kulttuuriyhteisön alkutekijöihin." (Sigmund Freud, Ahdistava kulttuurimme, s. 46)
Kirjastoauto pysähtyy Kalasatamassa (Capellanaukion pysäkillä) viimeisen kerran 11.1. 2024. Siihen asti varaukset siis ovat noudettavissa pysäkiltä. Kalasataman kirjasto avataan 15.1.2024. Varausten noutopaikkaa voi muuttaa, jos varaukset ovat vielä jonossa. Jos varatun niteen tila näyttää Helmetissä olevan matkalla tai odottaa noutoa, noutopaikkaa ei voi itse vaihtaa. Varausten siirto toiseen noutopaikkaan ei vaikuta mitenkään paikkaan varausjonossa.
Raymond Carverin novelli A Small , good thing löytyy nimellä Pieni hyvä asia Tammen 1986 julkaisemassa kirjasta Mistä puhumme, kun puhumme rakkaudesta (suom. Raija Mattila). Sen sijaan Sammakon 2015 julkaisemassa samannimisessä Seppo Lahtisen suomentamassa Carverin kirjassa sitä ei ole.
Ilmasto-opas.fi -verkkosivusto on varsin hyvä tietolähde ilmastonmuutoksesta ja kasvihuonekaasuista. Sivuston hakupalkkiin voi kirjoittaa hakusanoja tarkempaa tietoa tietystä aiheesta etsiessään. https://www.ilmasto-opas.fi/etusivu
https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/kasvihuonekaasut-lammittavat
https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/maailman-kasvihuonekaasupaastot-…
Hiilidioksidi ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/hiilidioksidi-ja-hiilen-kiertoku…
Metaanista ja ilmakehän metaanipitoisuudesta: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/metaani
Vesihöyry: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/vesihoyry
Dityppioksidi eli typpioksiduuli: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/...
Suomessa ajoneuvojen homeongelmista on uutisoitu lähinnä busseihin ja asuntoautoihin liittyen. https://yle.fi/a/3-6047852
Tutkimuksia aiheesta ainakaan suomen kielellä ei tuntuisi löytyvän. Englanniksi voi etsiskellä erilaisin hakulausein kuten vaikkapa "Mold Contaminated Vehicles". Näin saa joitakin tuloksia, esim.
Health effects of a mold-contaminated automobile: https://www.jacionline.org/article/S0091-6749(03)02991-9/fulltext
Mold contamination of automobile air conditioner systems: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/2306019/
Jos haluaa Antero Mäkelän Isänmaa-levyllä tulkitseman tekstin sanatarkasti talteen, ainoa vaihtoehto taitaa olla sanelun mukaan kirjoittaminen. "Taivaan isä varjelkoon" ei ole tiukasti Huovisen sanojen ääneenlukua, vaan enemmänkin improvisointia Huovisen luomien teemojen pohjalta. Kokonaisuudessa on lisäksi eräänlaisena sideaineena mukana sotaan ja sotaveteraaneihin liittyviä osuuksia, jotka lienevät Mäkelän omaa panosta – en ainakaan onnistunut näitä katkelmia Veikko Huovisen kirjoittamiksi vahvistamaan.
Keskeisimmät tunnistamani Huovis-lähteet Mäkelän "Taivaan isä varjelkoon" -esityksessä ovat novellit Elämää lihakaupoissa (kokoelmasta Kuikka) ja Nyt siirtomaita valloittamaan (Rasvamaksa) sekä 10. luku romaanista Lentsu...
Tällaista selvitystä emme valitettavasti löytäneet. Tutkimuksessanne voisi auttaa eteenpäin Päätalo-instituutti. Heiltä löytyy erikoistietämystä Kalle Päätalosta ja hänestä tehdystä tutkimuksesta sekä myös Kalle Päätalon arkisto.
Fono.fi:stä ei löytynyt yhtäkään, ja Violasta eli Suomen kansallisdiskografiasta, josta pitäisi löytyä kaikki tiedot, löytyi vain hänen esittämänsä kappale Pieni sana yksinkertainen.
Nimenomaan suomenruotsalaisia aikakauslehtiä ei oikein ole. Ruotsinkieliset lehdet, joita Suomen kotitaloudet, kirjastot tilaavat ja vähittäiskaupat myyvät, ovat peräisin Ruotsista, mutta niitä saa käsiinsä kyllä ja myös niiden avulla voi harjoitella ruotsin kieltä. Pikikirjastojen kautta saatavissa ovat mm. Året runt, Damernas värld, Sköna hem. Käänny lähkirjastosi puoleen tilataksesi lehtiä lainattaviksi.
