Kyseessä on Taisto Saaresahon Kiertolaiset, jonka on säveltänyt Rauno Lehtinen ja sanoittanut Hillevi. Se löytyy seitsemäntenä kappaleena levyltä Hummani hei vuodelta 1974.
Youtube Hummani hei https://www.youtube.com/playlist?app=desktop&list=OLAK5uy_k-ZBgvMd4x68V…
Levyn tiedot Finnasta https://finna.fi/Record/fikka.4617931?sid=3122593668#componentparts
Korkeakouludiplomi sopii erityisesti jonkin korkeakoulututkinnon jo suorittaneelle. Tutkinnon soveltuvuus kannattaa tarkistaa suoraan siitä oppilaitoksesta, jonne haluaa opiskelijaksi ja joka tarjoaa kirjasto- ja tietopalvelualan korkeakouludiplomiopintoja.
Nils-Aslak Valkeapään tuotannosta on suomennettu Aurinko, isäni sekä Kevään yöt niin valoisat. Lisäksi joitakin aiemmin suomentamattomia runoja löytyy En laske, en koskaan -runoantologiasta ja tarkistamattomia raakakäännöksiä teoksesta Aatsajoki, hopeasoitin. Täysin kuvaustasi vastaavaa runoa ei näistä teoksista löytynyt.
Voisit tutustua vielä mainittuihin teoksiin ja kokeilla, soittaako mikään niiden runoista kelloa. En sulkisi pois sitäkään mahdollisuutta, että kyseessä on sittenkin jonkun muun runoilijan runo.
OldTimeMusicin artikkelin mukaan laulu lähti liikkeelle laulaja Steven Tylerin ulkopuolisuuden kokemuksista lapsena. Hän oli aina se viimeinen lapsi, joka valittiin joukkueeseen. Tästä arvottomuuden tunteesta kertoo laulun kertosäkeistö: "I was just a punk in the street". Samalla teksti kuvastaa yhtyeen paheellista imagoa ja muusikoiden pyrkimystä menestyä altavastaajan asemasta huolimatta.
Song Facts -sivusto näkee kappaleen kuvaavan yleensä yhtyeen kiertue-elämää. Muusikot kaipaavat kotiin vaimojensa ja naisystäviensä luokse ja varovat sen takia saamasta sukupuolitauteja matkan varrelta. Kertojalla on jalat kaupungissa (kiertueella), mutta hän kaipaa takaisin maalle (aitoon perhe-elämään).
Sanat sisältävät myös paljon...
Tämä kysymys jätti vastaajamme melkein täysin mykiksi. Yksi ehdotus löytyi: Porilaisen Toivo H. Laineen romaani Vie minne tiesi 1 kertoo ajasta 1850-luvulta lähtien Porin palon jälkeen. Asunnottomiksi jääneet asuivat kirjaimellisesti kuopissa.
Asiasanalla erakot löytyy teoksia Helmet-kokoelmasta, niitä kannattaa selata, ehkä joku vastaa kiinnostustanne, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Serakot__Orightresult__U?la…, esimerkiksi Erakot : omintakeisten suomalaisten elämäntarinoita / Milla Peltonen. Into | [2020].
Syrjäseudut asiasanalla Kirjasammosta löytyy myös teoksia, joista joku saattaisi sopia, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/syrj%C3%A4seudut.
Ehkä Pentti Linkolan kirjoitukset tai...
Olli Rehn oli vastasi EU:n laajentumisesta komissaarina vuosina 2004–2010.
Hän johti EU-jäsenyysneuvotteluja Turkin kanssa vuodesta 2005 alkaen. Suomen poliittinen johto kannatti Turkin jäsenyyttä.
Turkkia ja Kyprosta ei kuitenkaan saatu samaan neuvottelupöytään. Lopulta Saksa alkoi Ranskan tavoin vihjata, että Turkin kanssa kannattaisikin tavoitella jonkinlaista erityiskumppanuutta jäsenyyden sijaan.
Ehdottaisin tutustumaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Matkustaminen ja koronaviruspandemia -sivustoon. Siellä todetaan muun muassa: ”Jos olet matkustamassa ulkomaille, tarkista mahdolliset matkustamiseen kohdistuvat ajantasaiset rajoitukset hyvissä ajoin ennen matkaasi kohdemaasi viranomaisilta, esimerkiksi kyseisen maan lähimmästä edustustosta.” Sivuilla on linkki ulkoministeriön maakohtaisiin matkustustiedotteisiin.
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/matkustaminen-ja-koronaviruspandemia
Myös neljännestä koronarokoteannoksesta voi lukea Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/koronarokotteet/...
Poliisihallituksella on tietoja liikennerikkomuksista automerkin mukaan. Mm. Yle ja Iltalehti ovat pyytäneet Poliisihallitukselta näitä tietoja uutisjuttuihinsa:
IL selvitti: Näillä autoilla ajetaan eniten ylinopeutta (Iltalehti 8.10.2022)
Näille automerkeille peltipoliisi välähtää useimmin: BMW, Audi ja Mercedes-Benz kärjessä (Yle 21.3.2018)
ParkkiPate taas juuri uutisoi omista tilastoistaan, joita se kerää eri automerkkien saamista pysäköintimaksuista: Sama automerkki valvontamaksujen 1. – sähköauton kuljettajilla pysäköintimaksu useimmiten maksamatta (ParkkiPate 18.9.2023).
Jersildin kirja, johon Westö viittaa, lienee Calvinols resa genom världen, jota ei ole suomennettu. Kirjan päähenkilö Calvinol aikamatkustaa historian tapahtumissa ja osallistuu Lützenin taisteluun Kustaa II Adolfina.
Helmet-kirjastossa kirjaa ei ole, mutta sen voi lainata Helsingin yliopiston kirjastosta.
Kyseessä on puolalaisen Maria Krügerin romaani Punaruusun aikaan. Siinä neljätoistavuotias Anda sattuu rikkomaan lasin vanhasta valokuvasta, jossa kaunis Eleonora-täti seisoo ruusu kädessään. Koko Andan suku siirtyy 80 vuotta taaksepäin ja alkaa elää vanhaa elämää. Anda ei ymmärrä mitä on tapahtunut ja ihmettelee kummallisesti pukeutuvia vanhempiaan ja oudosti käyttäytyviä ystäviään, joilla ei ole mitään tietoa puhelimesta tai sähköstä. Koulussakin voimistellaan korsetissa ja ulkona on aina oltava hattu, jotta olisi säädyllinen...
Teos kuuluu Nuorten toivekirjastoon numerolla 221.
Voisiko tuossa olla kyseessä marmoristikki, https://foorumi.laji.fi/t/samaa-lajia-ja-keta-mahtavat-olla-araneus-qua…
Laji.fi:n foorumissa kannattaa kysyä tunnistusapua.
Suomisen perhe -elokuvista löytyvät hyvät analyysit ja esittelyt Elonetistä. Ensimmäisen elokuvan, joka on nimeltään Suomisen perhe, kohdalla kerrotaan, että kyseessä on ylempään keskiluokkaan kuuluva, pääkaupungissa asuva virkamiesperhe, jollaisten todellinen osuus koko väestöstä oli tuolloin n. 3 %. Lisäksi ensimmäisessä elokuvassa perhe äkkirikastuu. Suomisen perhe oli siis tuon ajan mittapuunkin mukaan varakkaampi kuin vaatimattomat taloudet.
Tässä ehdotuksia:
Kaari Utrion kanssa kilpaili yhtaikaa painoskuningattaren tittelistä Ursula Pohjolan-Pirhonen, jolla on vain historiallisia romaaneja, usein Suomi-Ruotsin historiasta.
Eila Pennasen Pyhä Birgitta
Jyrki Heinon romaanit, Kellari, Kello ja Kelmit
R. M. Rosenbergin Hakoisten Anna
Mika Waltarin historialliset romaanit ovat tarkkoja, niistä tosin vain osa sijoittuu Suomeen.
Virolaisen Hargla Indrekin kirjoissa seikkailee Apteekkari Melchior keskiajan Virossa ja sen ympäristössä.
Kävisivätkö tietokirjat? Niissä on tietysti tarkkaa kuvausta. Mirka Lappalaisen teokset ovat varsin vetävää tekstiä.
Lisää vinkkejä voisi löytyä kokoelmasta kysymyksiä historiallisista romaaneista.
Tämä tarina on Astrid Lindgrenin Mio, poikani Mio (1954).
Lisää tietoa tarinan juonesta: https://www.xn--luemeilleitikulta-yqb.fi/2018/08/viikon-kirja-mio-poika…
Aloitetaanpa diplomaattisella kiemurtelulla. On varsin mahdotonta antaa tarkkaa merkitystä sanonnalle, jota voidaan käyttää sekä metaforamaisesti syömiseen viittaavana että konkreettisena kehotuksena kulkea juuri kuuluvaa ääntä kohti. Henkilökohtaisesti olen kuullut sanontaa käytettävän molemmissa merkityksissä. Merkityseroja löytyy usein myös murrealueiden kesken. Ei valitettavasti ole mitään kielitieteen ylijumalaa, joka voisi sanoa vain toisen merkityksen olevan oikein.
Ja sitten se tarkka merkitys. Kirjaston takahuoneessa suoritetussa kyselyssä kaksi vastaajaa äityi kannattamaan konkreettista merkitystä, ja neljä metaforista viittausta syömiseen. Kokonaisotannan perusteella ääntä kohti tarkoittaa siten syömistä....
