Alla olevasta linkistä löytyy noin 50 Helmet-kirjastojen teosta aikajärjestyksessä, kaikki käsittelevät ilmastonmuutosta. Klikkaa kantta kerran ja avautuvassa ikkunassa toistamiseen, niin saat kirjan takakansitekstin näkyviin.
https://tinyurl.com/ilmastmuutos
Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Ahvenanmaan peruskouluissa suomen kielen opiskelu on aina ollut vapaaehtoista, mutta lukioissa aiemmin pakollista. Vuonna 2005 toisesta kotimaisesta kielestä tuli vapaaehtoinen ylioppilaskirjoituksissa, näin myös Ahvenanmaalla. Suomen kieltä voi opiskella valinnaisena aineena viidenneltä luokalta lähtien.
Suomen vapaa-ajankalastajien sivulle on listattu esteettömiä kalapaikkoja Suomessa.
Uudeltamaalta löytyy Vihdin Kirkkojärvi/ Vihdin kirkonkylä ja Helsingissä Vantaanjoki, Kuninkaankartanon alasuvanto https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalastus/esteettomat-kalapaikat/
Kysymys kannattaa lisäksi esittää Kalastus.com foorumilla https://kalastus.com/forum
Facebookista löytyy sivusto Esteetön kalastus
https://www.facebook.com/groups/566965791050578/
Muistelen nähneeni Museokaupassa historian aikajana viivoittimen. Tosin se taisi olla joko taidehistorian tai Euroopan historian aikajana.
Wikipedian luettelo on kyllä kattava. Ehkä sen avulla voisi piirtää oman aikajanan?
Voisiko kyseessä olla Mary Nortonin kirja Kätkijät? Tosin kätkijät ovat peukaloisia, jotka asuvat keittiön lattian alla. Linkki Wikipedia Linkki Risingshadow
Vaikuttava hissillä pakenija/kulkija oli 1960-luvulla agentti 86. Kirjat tosin julkaistiin vasta 1970. Linkki Iltalehti 21.1.2018 Linkki Kirjasampo.
Poliisikomisario Martin Beckin lähimpiä työtovereita ovat Lennart Kollberg, Gunvald Larsson, Einar Rönn ja Fredrik Melander. Kukin heistä on persoonaltaan erilainen tiimin täydentäen toinen toistaan. Rauhallisen Melanderin muisti on ilmiömäinen ja Rönn hiljainen työmyyrä, Kollbergin kanssa Beck käy usein hedelmällisiä keskusteluita.
Aivan ensimmäisessä romaanissa "Roseanna" rikospaikalla ensimmäisenä ovat Kollberg ja Melander.
Ehkäpä lukijamme voivat tarkemmin valaista, ketä henkilöitä tuo kysyjän kuvaus parhaiten vastaisi?
Sekä Foreca että Ilmatieteen laitos tarjoavat maksullisia sääpalveluja mediayhtiöille. Se, kenen tuottamia ennusteita lehti julkaisee, riippuu siis siitä, minkä tahon kanssa heillä on sopimus asiasta.
Lisätietoa:
Foreca: https://corporate.foreca.com/fi/
Ilmatieteen laitos: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/palvelut-ja-tuotteet
Yleisradion ohjelmistosta kannattaa kysyä suoraan YLE:ltä: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Turun yliopiston kirjaston Volter-tietokannasta ei löytynyt ko. kaivauksista julkaisuja. Netistä paras artikkeli löytyi Yleltä, muttei ehkä ole syvyydeltään kysyjän toivoma https://yle.fi/a/3-5796915
Ylen artikkelissa haastateltu tutkija Hanna-Maria Pellinen näyttää kuuluvan edelleen Turun yliopiston henkilökuntaan. Sivustolla ei ole hänen yhteystietojaan, mutta jos kysyjä saisi ne laitoksen johtajalta selittäessään asiansa.
https://www.utu.fi/fi/yliopisto/humanistinen-tiedekunta/arkeologia/yhte…
Fennica - Suomen kansallisbibliografia -tietokannasta löytyy kaikki suomeksi painettu kirjallisuus ja sen mukaan Kunniatta kadonnut on viimeisin sarjassa ilmestynyt teos:
Tim Weaver | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Kustantajan Minervan kotisivuilta ei löydy ennakkotietoa mahdollisesti tulevasta teoksesta.
Yhtenä vanhimmista säilyneistä baletin koreografioista pidetään tanskalaisen balettimestari August Bournonvillen koreografiaa baletista La Sylphide vuodelta 1836. Bournonvillen teosta on esitetty näihin päiviin asti.
Erilaisia tanssin notaatiojärjestelmiä on kehitetty 1400-luvulta lähtien yli 80. Suurimaksi osaksi, aina 1900-luvulle asti, tanssinotaatiot ovat koskeneet lähinnä seuratansseja ja niiden opettamista, ei tanssitaidetta. Notaatioita ei juurikaan tanssitaiteessa käytetä, vaan koreografian työstäminen perustuu lähinnä muistiin ja muistiin merkitsemiseen. 1980-luvun lopulta lähtien esitysten tallennuksessa on käytetty audiovisuaalista taltiointia.
Lähteet ja lisätietoa:
La Sylphide Wikipediassa
La Sylphiden...
Hei! Pahoittelut että vastaamisessa kesti näin kauan, mutta nyt eivät edes kirjastonhoitajat valitettavasti löytäneet vastausta.
Lähin osuma oli Kraftwerk-yhtyeen kappale Autobahn, joka alkaa moottorin äänellä ja sitten ajetaan leppoisasti autobahnilla. Mutta Porsche-kohtaus puuttuu.
Terveisiä musiikkiosastolta
Tikkurilan kirjastossa on vironkielisiä kirjoja lainattavissa. Jos et löydä, kysy henkilökunnalta. Vironkielistä kirjallisuutta löydät myös esimerkiksi Malmilta, Pasilasta ja Oodista sekä Myyrmäestä.
Helmet-linkki : Vironkielistä aikuisten kaunokirjallisuutta Tikkurilassa.
Hei,
Tämä vaikuttaisi olevan Goethen nimiin erheellisesti laitettu sitaatti. Samantyyppistä lausahdusta on englanniksi sovitettu Dr. Seussin sanomaksi, mutta vaikuttaisi siltä, että kyseessä on saksalaisen kirjailijan Ludwig Jacobowskin (1868-1900) runosta Leuchtende Tage otettu katkelma: "Nicht weinen, weil sie vorüber! Lächeln, weil sie gewesen!"
Maija-Hellikki Aaltion oppikirjan "Finnish for foreigners 1" kolmannessa kappaleessa esittäytyy henkilö nimeltä Pekka Oksa. Kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 1988.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1125631
Marcus Junius Brutus (85-42 eKr.) oli merkittävä roomalainen poliitikko, puhuja sekä kenties yksi historian kuuluisimmista salamurhaajista. Brutus syntyi nimekkääseen Juniuksen plebeijisukuun, mutta ei voinut edetä poliittisella urallaan, koska hänen isänsä oli 80-luvulla eKr. nimetty valtion viholliseksi Lucius Cornelius Sullan proskriptioissa. Noin vuonna 59 eKr. Quintus Servilius Caepio adoptoi jo aikuisen Brutuksen, jonka jälkeen hänen viralliseksi nimekseen tuli Quintus Caepio Brutus. Adoptoinnin jälkeen Brutus kykeni edistämään julkista uraansa.
Brutus toimi poliittisella urallaan varsin huomattavissa toimissa. Hän oli esimerkiksi Gallia cisalpinassa (vastaa suurin piirtein nykyistä Pohjois-Italiaa) ensin maaherrana ja sitten...
Kirjan esipuheessa kirjailija myöntää konstruoineensa tapahtumia sekä yhdistelleensä useita henkilöhahmoja yhdeksi. Hän myös nimittää kirjaa romaaniksi. Sullivanin kotisivulla teos löytyy osastosta Historical fiction.
Kirjan markkinoinnissa tällaiset varaukset on kuitenkin välillä unohdettu ja tekijä itsekin on esitellyt teostaan historiallisena dokumenttina. Kriittisiä ääniä on kohdistettu kirjan paikka- ja tapahtumakuvausten uskottavuuteen sekä henkilöhistorioiden muunteluun mm. sellaisilla foorumeilla kuin Reddit, Goodreads ja Axishistory. Kärjekkäimmin epätarkkuuksia on kommentoinut autenttinen silminnäkijä Franco Isman. Joissakin linkeissä viitataan kirjan päähenkilön Pino Lellan 1985 antamaan haastatteluun, jossa hän kuvasi...
