Tein Helmet-haut sanoilla Eu ja Venäjä. Haku toi esiin 10 kirjaa aiheesta. Kirjat ovat melko vanhoja (1998-2017) Esim.
Länttä vai itää : Suomi ja geopolitiikan paluu / Hannu Himanen. 2017 ja Ulkopolitiikkaa / Matti Vanhanen. 2016. Linkki hakutulokseen.
Kun vaihdoin hakusanoiksi Euroopan Unioni ja Venäjä, kasvoi tulos jo 48 kirjaan ja kirjat ovat uudempia. (- 2023) Esim.Epävarmuuksien aika : kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? / toimitus: Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston työryhmä. 2023 ja Jättiläisen jalanjäljet : alaviitteitä suomettumisen historiaan / Jukka Tarkka. 2023. Linkki hakutulokseen.
Helsingin vanhoista tanssilavoista löytyy tietoa Timo Honkalan kokoamasta teoksesta "100v stadin jortsuja ja tanssimestoja : historian kertomaa ja tanssimuistoja vv 1950-70" (Books on Demand , 2017).
Alaotsikon aikarajauksesta huolimatta kertoo kirja myös tanssilavatoiminnasta ennen 1950-lukua. Käpylän lavoista mainitaan Vanhan Käpylän VPK:n lava, eli "Lemmenlaakso". Se sijaitsi paloaseman läheisyydessä ja VPK aloitti tanssilavatoiminnan siellä heti sodan jälkeen 1945 kesällä. Lavaa vuokrattiin myös ulkopuolisille toimijoille. 1950-luvulla lava purettiin ja puutavara myytiin omakotitalon rakennustarpeiksi.
Käpylän VPK järjesti tansseja jo tätä aikaisemmin Taivaskalliolla ainakin vuodesta 1926 alkaen. Lava rakennettiin seuratalon taakse:...
"Humisevanhuojuvaa viimavalssia" tanssitaan Tabermannin vuonna 1975 julkaistun Päivä päivältä rakkaampaa -kokoelman runossa, joka alkaa sanoin "Syvällä kuiskivassa kotimetsässä".
Renault-johtaja Georges Besse murhattiin kotinsa edustalla Pariisissa 17.11.1986. Vasemmistolainen Action Directe -järjestö ilmoittautui murhan suorittajaksi. Tapahtumasta kerrottiin Helsingin Sanomissa ensin lyhyesti 18.11.1986 ja seuraavan päivän 19.11.1986 uutisessa melko laajasti. Varmasti myös muut sanomalehdet siitä tuolloin kirjoittivat.
Helsingin Sanomat 19.11.1986
https://en.wikipedia.org/wiki/Georges_Besse
Tällaista koottua sähköpostilistaa ei ole olemassa. Varmin tapa tavoittaa kirjastojen hankintaa hoitavia on tarjota kirjat Kirjastopalvelun ja/tai Kirjavälityksen kautta. Näiden toimijoiden kautta suurin osa kirjastoista hankkivat kirjansa.
Kyseessä voisi olla William Maynen ja Nicola Bayleyn kuvakirja Kirjavan kissan kirjava peite (The pacthwork cat, suom. Riitta Mäyrälä, 1981).
Voit tarkistaa Helmet-haulla kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Yleisradion tekstityksiä ei ole poltettu kiinni kuvaan, vaan ne lähetetään erillisenä signaalina kuvamuodossa, jonka vastaanotin tulkitsee. Jotkin vastaanottimet ja mobiilisovellukset eivät ole pystyneet näyttämään näitä oikein.
Varmistaakseen tekstityksen näkymisen kaikissa sovelluksissa jotkin operaattorit eivät jaa koodattua signaalia sellaisenaan vaan ajavat ensin kuvamuotoisen tekstityssignaalin automaattisen kuvantunnistuksen läpi. Tunnistus on muuttanut kuvamuotoisen tekstityssignaalin tekstimuotoiseksi. Operaattorin kuvantunnistusohjelma saattaa kuitenkin erehtyä kahden toisiaan muistuttavan merkin tunnistuksessa, jolloin jotkin merkit muuttuvat satunnaisesti tai säännönmukaisesti toisiksi. Tällaista...
Sointumerkkiin lisätyllä numerolla kerrotaan kolmisoinnun säveliin tehdyt muunnokset tai lisäykset. Esimerkin 5 tarkoittaa d-mollisoinnun (d - f - a) kvinttiä eli viidettä ääntä (a). Merkinnästä ei kuitenkaan näy, miten tätä säveltä muunneltaisiin. Jos halutaan, että kvintti on alennettu eli vähennetty (nuotti on as eikä a), pitäisi numeron edessä olla merkki -, b tai ♭. Korotettu eli ylinouseva kvintti (ais) taas vaatisi merkin +, # tai ♯.
Merkinnällä 5 voidaan myös ilmaista kvinttisointu, eli sointu, jossa ei ole terssiä vaan ainoastaan perussävel ja kvintti. Tällainen sointu ei kuitenkaan ole duuri- eikä mollisointu, joten se tulisi merkitä D5 tai D5.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sointu
https...
Ari Mennanderin kirjassa Liigatähdet - Jääkiekon SM-liiga 30 vuotta 1975-2005 (Ajatuskirjat, 951-20-6684-X) mainitaan, että kaudella 1984-1985 käytettiin ensimmäisen kerran viiden minuutin jatkoaikaa runkosarjassa.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tietokannan mukaan Isänmaallinen mies -elokuvassa soivat seuraavat kappaleet:
Rivers of Babylon (esittäjä: Boney M.)
Diggi-Loo Diggi-Ley (esittäjä: Herrey's)
Try To Seduce Me (esittäjä Sabrina Hebiri)
Olisiko kyseessä joku näistä?
Lähde:
Elonet, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1529494
Pasilassa toimiva Monikielinen kirjasto on hankkinut myös bulgariankielisiä lastenkirjoja koko kirjastoverkon käyttöön. Kirjat ovat tilattavissa Helmetin kautta mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon.
Kirjoja haettaessa voi käyttää seuraavaa hakuohjetta :https://www.kirjastot.fi/monikielinen-kirjasto/helmet . Voit vaihtaa albanian sijalle bulgaria, Kokoelma-valikkoon voit vaihtaa KAIKKI-sanan sijalle Lasten kokoelma ja Sijainti-ruutuun Kaikki. Kirjoja voi varata Helmetin kautta. Pyytäkää tarvittaessa apua oman kirjastonne henkilökunnalta.
Jos käyttöä on enemmän, voitte pyytää myös, että omaan kirjastoonne lähetään pieni bulgariankielisten lastenkirjojen siirtokokoelma. Tästäkin täytyy sopia lähikirjaston...
Voisikohan kyseessä olla Selma Vilhusen elokuva Tyttö nimeltä Varpu? Juoni ei ole aivan kuvailemasi kaltainen, mutta monet yksityiskohdat kuitenkin täsmäävät.
Kuvaus esim. Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tytt%C3%B6_nimelt%C3%A4_Varpu
Sain apua Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus), josta heille iso kiitos! Tässä Kotuksen Kirsti Aapalan vastaus tiedusteluuni:
"Monissa muissa Euroopan kielissä näytetään tosiaan käytettävän pelkkää ilmausta ”Graal” (tai ”Gral”, ”Grail”) tai (suomennettuna) ”pyhä Graal”. Myös esimerkiksi 1900-luvun alussa ilmestyneessä Tietosanakirjassa (2. osa v. 1910) hakusanana on pelkkä Graal; samoin on v. 1932 ilmestyneessä Ison tietosanakirjan 2. osassa. Jossain vaiheessa 1900-luvulla Suomessa on ilmeisesti selvyyden vuoksi ryhdytty käyttämään pitempää ilmausta ”Graalin malja”. Graalin maljan taru ei liene ollut täällä vanhastaan yhtä tuttu kuin muualla Euroopassa.
Sanan graal alkuperästä kerrotaan esimerkiksi Online Etymology Dictionaryn...
Suomen sukunimilaki tuli voimaan 1920. 1870- ja 1880-luvuilla sukunimiä alettiin ottaa laajemmin käyttöön, tätä ennen läntisessä Suomessa henkilöt tunnettiin enemmän talon- kuin sukunimellä. Kansallisaatteen noustessa 1900-luvun alussa nimiä suomalaistettiin paljon.
Sirkka Paikkalan kirja Se tavallinen Virtanen - Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 on luettavissa verkossa (pdf).
Suomen sukututkimusseuran sivustolta www.genealogia.fi/henkilonnimet/ löytyy paljon tietoa suomalaisista nimikäytännöistä.
Verkkosivustoihin viitattu 6.10.2023.
On olemassa useitakin eri tahoja, jotka tarjoavat arvostelupalvelua kirjoittajille ja joihin voi lähettää oman käsikirjoituksen arvioitavaksi. Näistä maineikkaimpia ovat varmaankin Nuoren Voiman Liiton arvostelupalvelu ja Kriittisen Korkeakoulun arvostelupalvelu, mutta myös uusia, hyviä arvostelupalveluita on viime vuosina perustettu. Alla listattu muutamia arvostelupalveluja, linkeistä löydät yhteystiedot ja hinnat:
https://nuorenvoimanliitto.fi/arvostelupalvelu
https://www.kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen-korkeakoulu/arvostelupa…
https://www.marimoro.fi/arvostelupalvelu
http://osuuskumma.fi/osuuskumma-kustantamo/arvostelupalvelu/
https://proosakuiskaaja.fi/hinnasto/
Kustantamoissa mahdollisesti tekeillä olevat kirjat eivät useinkaan ole julkista tietoa, ennen kuin kustantamot itse ovat päättäneet niistä tiedottaa tai julkistaa tulevat kirjat pari kertaa vuodessa ilmestyvissä julkaisuluetteloissaan, joissa esitellään syksyn tai kevään kirjoja. Tutkiskelin eri kustantamoiden (mm. WSOY, Tammi, Gummerus, Like, Siltala ym) kotisivuja, mutta mistään en onnistunut löytämään uutisointia Paris Hiltonin muistelmien mahdollisesta suomentamisesta. Myöskään kevään uutuuskirjojen julkaisuluetteloita ei ole vielä ilmestynyt, ne ilmestynevät loppuvuodesta. Julkaisuluettelot löytyvät kustantamoiden kotisivuilta. Paris Hiltonin kaltaisen julkkiksen muistelmien suomennoksesta todennäköisesti myös uutisoitaisiin eri...
Voisikohan kyseessä olla Outi Pakkasen dekkari Hinnalla millä hyvänsä (Otava, 2005)? Kansikuva ja juonikuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_29938.
