Kevyitä sähköajoneuvoja käytetään pyöräilijän liikennesäännöillä. Ne saavat olla enintään 25 km/h kulkevia ja max. 1 kW tehoisia. Kontio Kruiserin ajoneuvoluokka on kevyt sähköajoneuvo. Lisätietoja löydät alla olevilta Traficomin sivuilta.
Lähde ja lisätietoja
Traficom: Sähköiset liikkumisvälineet https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/sahkoiset-liikkumisvali…
Traficom: Ajoneuvoluokat https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/ajoneuvoluokat?toggle=K…
Yleisradiolle toiveen voi lähettää sivulla https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Jos toive ei jostain syystä toteudu, kannattaa kääntyä kirjaston puoleen. Kappale löytyy ainakin seuraavista cd-levyistä:
Juhlakonsertti / Katri Helena
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1332700?lang=fin
Laulu jää / Katri Helena
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1332812?lang=fin
Suoraan Helsingistä ja 20 muuta kappaletta stadia
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1094191?lang=fin
Sydämeni laulut [4CD] / Katri Helena
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1649421?lang=fin
Auvo Kostiaisen Loikkarit: Suuren lamakauden laiton siirtolaisuus Neuvostoliittoon (Otava, 1988) -kirjan mukaan vuoden 1922 lokakuun ja 1926 joulukuun välisenä aikana saatiin maahantuloanomuksia 429 040 kappaletta pääasiassa Yhdysvalloista, Kanadasta, Saksasta ja Tšekkoslovakiasta. Ainoastaan noin 20 000 sai luvan. 1930-luvun maahanmuutossa on erotettavissa kolmenlaista tyyppiä: Ulkomailta värvätty spesialistien, erityisalojen ammattimiesten ja asiantuntijoiden joukko, poliittiset pakolaiset (erityisesti Natsi-Saksan terroria paenneet kommunistit) sekä laittomat siirtolaiset, näistä monet laman alta lähteneitä, lähimaiden asukkaita.
1940- ja 1950-luvuilla muutto oli pitkälti maan sisäistä, mm. työvoiman uudelleensijoitusta. 1960...
Tällaisesta aiheesta kertovia kirjoja on yllättävän paljon, joten valitettavasti kuvauksesi ei riitä rajaamaan hakua yhteen ja tiettyyn kirjaan. Kannattaa tutkia finna-tietokannasta osoitteessa finna.fi, tai sitten paikallisen kirjastosi finna-sivuilta, esimerkiksi hakusanalla elintarvikekemia, josko kyseinen kirja löytyisi kirjastosta. Itse löysin mm. tällaisia kirjoja: Kemiaa keittiössä, Kaksi kokkia ja kemisti, Hyppysellinen tiedettä : valuomenapiirakka ja muita kokeiluja keittiössä.
Lähettämäsi kuvan perusteella en minäkään kollegoineni onnistunut tunnistamaan lajia. Olisikohan lajintunnistussovelluksista apua? Nämä ovat nykyään hyvin suosittuja, ilmaisia sovelluksia, joita voi ladata omalle matkapuhelimelle. Sovellus voi tunnistaa lajin kuvan perusteella. Kannattaa ainakin kokeilla! Seuraavissa linkeissä esitellään muutama tällainen sovellus ja miten ne toimivat:
Törmäsitkö outoon kasviin tai hyönteiseen? Lajintunnistukseen saa apua uudessa palvelussa - MT Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Näin tunnistat kasvin tai eläimen puhelimen avulla – Digitreenit – yle.fi
Testissä lajeja tunnistavat kännykkäsovellukset – voiko tekoälyyn luottaa? (suomenluonto.fi)
Jos olet esimerkiksi Facebookissa, voit saada myös...
Sisäministeriön nettisivuilla kerrotaan, että lippuluonnoksen vuodelta 1918 laativat taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen.Suomen lipun historia - Sisäministeriö (intermin.fi)
Taiteilijan nimeä en valitettavasti löytänyt. Bukowskin ja Hagelstamin antiikkiliikkeistä voisi kyseistä signeerausta kysellä. Kuvataiteilijamatrikkelista ja Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista voisi myös olla apua.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1103278
Vuonna 1997, jolloin Mikkelistä tuli Itä-Suomen läänin pääkaupunki, Mikkelissä oli 32 847 asukasta. Lisäksi Mikkelin maalaiskunnassa asukkaita oli 11 980 (Tilastokeskus).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla sanotaan, että A(H7N9)- sekä A(H5N1)-virusta vastaan on kehitetty rokotteita, joita ei kuitenkaan ole yleisesti saatavilla. Lintuinfluenssaan on siis olemassa rokotteita.
Lähde ja lisätietoja
THL: Lintuinfluenssa https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/t…
Kälkäjästää tarkoittaa kuljeskelemista. Sanaa esiintyy Kainuun alueen murteessa. Sukunimi Kälkäjä on peräisin talonnimestä. Nimi juontuu mahdollisesti lapin sanasta 'kielga', joka tarkoittaa tasaista jäkäläkangasta.
Lähteet
Suomen murteiden sanakirja, kälkäjästää: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_7ebc592060a0c1a8101…
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Vantaan Sanomissa on esimerkiksi tästä tietoa: https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4703664
Sanna-Kaisa Kanerva
4.7.2022 7:25
Matelijoihin erikoistunut biologi Jarmo Saarikivi osaa antaa kolme syytä sille, miksi käärmeet yhtäkkiä pyrkivät asuntoihin sisälle. Yksi syy on lämpimät kelit.
”Käärmeet saattavat päätyä sisälle myös erilaisten tuoksujen perässä, etsiessään sopivaa ravintoa. Kolmas mahdollinen syy on uteliaisuus.
– Varsinkin nuoret yksilöt usein seikkailevat, Saarikivi kertoo.”
Yleisimmin kyseessä on siis vahinko, tai kissa on tuonut käärmeen sisälle. Joskus käärmeet päätyvät asuntoon tai mökkiin myös jyrsijöiden perässä.
Käärmeen voi siirtää itse ulos, kun on suojautunut: Tarvitsee vain...
Kollegat eivät ainakaan ole vastaavaan ilmiöön törmänneet, eikä internetin syövereissä kahlailukaan tuottanut tulosta. Vaikea oikeastaan edes kuvitella aivan vastaavaa sivustoa kenenkään toisen muusikon tekemänä, sillä niin kiinteästi sivusto nivoutuu Caven persoonaan, tyyliin ja henkilöhistoriaan - jos tekisi, sivu olisi varmasti aika toisenlainen. Mikäli joku palstamme seuraajista on törmännyt muiden muusikoiden kysymys-vastaus -sivustoihin, niin vinkkejä otetaan mieluusti vastaan?
Säähavaintoja Ilmatieteen laitoksella välittää ilmastokeskus. Puhelinnumero ilmastokeskukseen on 0600 10601 (4,01 €/min+pvm) arkisin klo 9-15 ja sähköposti ilmastokeskus@fmi.fi. Lisätietoa löytyy alla olevasta linkistä http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastotilastot
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa lautapelit voi palauttaa mihin tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteeseen. Ne kulkevat sitten tarvittaessa laatikoissa johonkin muuhun kirjastoon, mikäli niissä on varaus tai niitä tarvitaan jossakin muualla. Tämä koskee vain Helmet-kirjastoja, joten muuhun kirjastoon et voi palauttaa toisen kirjastoalueen aineistoa.
Jos kirjastossa on aineiston sisäänsä ottava palautusautomaatti, kannattaa lautapelit palauttaa henkilökunnalle, koska jos pelilaatikko aukeaa automaatin sisällä, osat voivat levitä sinne. Isot pelit eivät välttämättä mahdu sellaisen palautusautomaatin sisäänkään. Pienellä automaatilla, jolla palautetut kirjat laitetaan kärryyn tai hyllyyn, ei ole tätä ongelmaa, ja pelit voi laittaa...
Leiman alla olevat numerot ovat ajoitusmerkintöjä. Kahden numeron ajoitusmerkintä merkitsee valmistusvuotta eli numero 50 tarkoittaa vuotta 1950.
Lähde ja lisätietoa
Astiataivas: Arabian pohjamerkinnät https://www.astiataivas.fi/arabian-pohjamerkinnat
Episodiromaani on novellikokoelman ja romaanin välimuoto, jossa useat tarinat nivoutuvat yhtenäiseksi. Tarinoissa voi olla samoja henkilöitä tai ne kertovat tapahtumista eri näkökulmista. Tarinat eivät välttämättä muodosta yhtenäistä juonenkaarta. Episodiromaanista on käytetty myös nimitystä novellisykli.
Lähteet ja lisätietoa
Tuomas Juntunen: Episodiromaani ja 2000-luvun suomalainen realismi (Avain 1/2015) https://doi.org/10.30665/av.74978
Jukka Laajarinne: Episodiromaani https://jukkalaajarinne.com/2013/08/15/episodiromaani-kysymys/
Ehdotan sinulle esimerkiksi seuraavia kirjoja:
Romaaneja
Edouard Louis: Ei enää Eddy (Tammi 2019)
”Kaikki tietävät, että Eddy Bellegueulessä on jotain vialla: vanhemmat, sisarukset, kyläläiset, ystävät, Eddy itse. Ja vaikka hän yrittää kaikkensa, hän ei muutu. Toiset tunnistavat erilaisuuden ja vainoavat Eddyä, toiset hylkivät häntä. Ei enää Eddy kertoo, miten Eddy Bellegueule kasvoi väkivallan keskellä homoseksuaalina, erilaisena, ainoana toiveenaan olla niin kuin muut, ja miten hän löysi kuin sattuman kauppaa pakotien toiseen maailmaan.”
Anja Snellman: Antautuminen (WSOY 2015)
”Palat alkavat loksahdella paikoilleen, kun kuusikymppinen kirjailija-kertoja oivaltaa, että elämänmittaiset kokemukset aistiyliherkkyydestä, intuitioista,...
