Monien Asterix-sarjakuvissa esiintyvien henkilöiden nimet vaihtelevat eri käännöksissä niin, että niin sisältyvä vitsi tai sanaleikki on ymmärrettävissä kullakin kielellä. Esimerkiksi kylän päällikön nimi on alkuperäisteoksessa Abracourcix, saksassa Majestix ja suomessa Aladobix.Asterixin ja Obelixin nimet ovat samat eri käännöksissä. Idefix-koiralle on joissakin maissa annettu eri nimi (esim. englanninkielisissä käännöksissä Dogmatix), mutta suomessa se on pidetty alkuperäisessä asussaan. Nimen taustalla on ranskalainen idiomi fix idé, ’päähänpinttymä, pakkomielle’.Lähde:Korkiakoski, Tytti: Astronomixista Marcus Normaliukseen. Asterix-sarjakuvan henkilönnimistö. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto 2010. https://jyx.jyu.fi/...
RITVA-tietokannan mukaan kymmenosainen Tahdissa mars! on esitetty vuonna 1998 Ylellä. Ohjelma on katsottavissa RITVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä. Tiedot katselu- ja kuuntelupisteistä avautuvat alla olevasta linkistä.Lähde: RITVA-tietokanta: Tahdissa mars! https://www.rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=%22tahdissa+mars%22Katselu- ja kuuntelupisteet: https://www.rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Aale Tynnin suomennos ”Kevätlaulu” sisältyy hänen toimittamaansa kirjaan ”Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa” (WSOY, 3. painos 2004, s. 250-253). Kirjan vanhempia painoksia (ensipainos 1957, uusittu ja täydennetty laitos 1974) en pääse katsomaan. Kirjassa on alkuperäinen runo ja sen rinnalla suomennos. Muistamasi kohta on runon 1. säkeistön keskeltä. Alkuperäinen runo alkaa: ”Bort med höga ting!”
Vasarapäisellä laakamadolla (Bipalium fuscatum) on kotiekosysteemissäänkin melko vähän vihollisia. Vain jotkin maaperän mikrobit ja kuivuus haittaavat sitä. Aasiassa ja Thaimaassa on kuitenkin riittävästi saaliseläimiä madolle. Siellä ne eivät vielä haittaa muuta ekosysteemiä. Linkki Dokmai dokmaPohjois-Amerikassa ja Euroopassa vasarapäiset laakamadot ovat kuitenkin vieraslaji. Liikaa levitessään se tappaa kotoperäiset lajit ja haittaa maaperän hyvinvointia. Linkki a-z amimals.com ja Linkki American scientist
Ison härän runoa käsitelevät mm. akateemikot Martti Haavio teoksessa Karjalan jumalat (WSOY 1959) ja Anna-Leena Siikala teoksessa Itämerensuomalaisten mytologia (SKS 2012). Mahdollisesti aihetta sivuaa myös emeritusprofessori Juha Pentikäinen teoksessa Kalevalan mytologia, mutta tätä en päässyt tarkistamaan teoksen ollessa lainassa.
Ajantasaisen tilanteet voi tarkistaa Helmet-kirjaston aineistohaussa Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi tai soittamalla kirjastoon.Kirjoita hakukenttään poravasara ja valitse aineistotyypiksi esine.Lainattavat esineet on lainattava siitä kirjastosta ja palautettava siihen kirjastoon, minkä kokoelmaan ne kuuluvat. Pääsääntöisesti esineitä ei pysty varaamaan. Joissain kirjastoissa saattaa kuitenkin olla varauslista, johon henkilökunta kirjoittaa varaajan yhteystiedot. Tästä on yleensä erikseen maininta samassa lisätietokentässä, missä lukee minkä mallinen poravasara on kyseessä ja mitä muuta (esim. ohjekirja) poravasaran lainauspakettiin kuuluu.
LEIMA: Tyylitelty piirros Arabian ensimmäisestä tunneliuunista värileimana 1932 - 1949. Ruskea, vihreä tai kulta.MALLITUNNUKSET:Tehtaan sisäistä käytäntöä varten jokaiselle esineelle on annettu mallitunnus, joka astioissa on kirjain tai kirjainpari. Tämä näkyy esineen pohjassa massaan painettuna milloin selvemmin, milloin heikommin leiman syvyydestä tai lasitteen paksuudesta riippuen. Siihen on usein liitetty kokotunnus, esimerkiksi liemikulho FQ 1 tai paistivati AB 15. Mallitunnukset olivat aluksi samoja kuin Rörstrandissa käytetyt. Kun malli poistettiin tuotannosta, myös sen tunnus jäi pois käytöstä ja se saatettiin ottaa myöhemmin toiselle mallille. Niinpä Arabian tuotannossa on ollut kaksi eriaikaista A-, AR-, E- ja X-mallista...
Säe on käännetty useasti. Nyt sain käteeni Salme Sauren toimittaman kirjan "Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja" vuodelta 1995. Tähän teokseen säkeen on kääntänyt Pekka Sauri."Sillä tunnen jo ne kaikki, tunnen kaikki —tunnen illat, aamut, kaikki iltapäivät,olen annostellut elämäni kahvilusikoin;tunnen äänet jotka vajoavat kuolemaanalle etäämmältä kantautuvan musiikin.Siis kuinka rohkenisin?"Halukkaat voivat laittaa kirjan varaukseen sivuillamme: https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1064828?sid=5114571411
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana litu tarkoittaa kahdesta emilehdestä muodostunutta kuivaa, aukeavaa hedelmää. Luontoportti-sivustolta hakusanalla litu löytyy kukkakasveihin kuuluva litukkojen suku (Cardamine), joihin kuuluu muun muassa luhta-, metsä-, mäki- ja purolitukka sekä hammasjuuri-niminen kasvi. Kasveja, joiden hedelmää kutsutaan lituksi, on useita kymmeniä. Voit tukia niitä Luontoportti-sivustolla.Lähteet:Kielitoimiston sanakirja. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/. (Viitattu 18.8.2025)Luontoportti.com. https://luontoportti.com/. (Viitattu 18.8.2025)
Helsingin Sanomien Aikakone -palvelusta hakusanalla kouluvuosi löytyy tieto, että vuonna 1985 kouluvuosi alkoi torstaina 15.8.Lähde:Helsingin Sanomat. Aikakone. https://www.hs.fi/aikakone/
Hei!En löytänyt juuri tuon nimistä dokumenttia, mutta voisiko kyseessä olla "Historia: Veristä kuparia"? Dokumentissa kerrotaan vuonna 1913 Yhdysvalloissa sijaitsevassa Calumetin kaivoskaupungissa tapahtuneesta joukkopaniikista. Tämä voisi sopia siihen, että muistat jonkin tulipalon. Tässä tapauksessa kyseessä oli huijaus tulipalosta, joka sitten aiheutti tämän paniikin, ja 73 ihmisen kuoleman. 50 vainajista olivat amerikansuomalaisia. Tämä ei kuitenkaan tapahtunut kaivoksella, vaan Italian Hall -nimisessä rakennuksessa. Valitettavasti tämä dokumentti ei ole Yle Areenassa katsottavissa, mutta linkkaan sen kuitenkin.https://areena.yle.fi/1-2213907https://yle.fi/aihe/a/20-73447https://www.suomenmaa.fi/uutiset/tuli-on-irti-huusi-mies-kesken-...
Jyväskylän kaupunginkirjaston syksyn ensimmäinen Digitietoisku on tosiaankin 26.8. Sen aiheena on Paikallisaineistojen löytäminen Finna.fi-hakupalvelussa.Löydät Digitietoiskujen ohjelman kirjaston verkkosivuilta. Linkki ohjelmaan. Henkilökohtaisen opastusajan Ikääntyvien yliopiston digineuvojille voi varata vaikka heti ottamalla yhteyttä oman kirjastosi asiakaspalveluun. Kaikki digineuvojien syksyn opastusajat eivät ole vielä varmistuneet, mutta esimerkiksi pääkirjaston digineuvojille ajan voi jo varata.
Lastenkirjastotyöhön erikoistunut kollega suositteli erityisesti Max Velthuijsin kirjaa Sammakko ja muukalainen. Kirja on kyllä kuvakirja, mutta kuvaa hyvin koskettavasti erilaisuutta ja sen hyväksymistä sekä tarjoaa erinomaisia keskustelunaiheita, ja voisi siksi sopia hyvin juuri koulun aloittaneelle. Helppolukuisista kirjoista aiheeseen voisi sopia Hannu Kesolan Voimapoika ja katala Keppostelija. Hieman vakavammin kiusaamista on käsitelty teoksissa Veeti ja kiusaajat / Anne-Maj Felin, Liian raskas reppu : kuinka selvisin kiusaamisesta / Anna-Mari Kaskinen sekä Tonttu / Sanna Isto. Kannattaa kokeilla myös teoksia Käsikirja supersankareille, Osa 1: Käsikirja / Elias Våhlund sekä Mini on sankari / Christine Nöstlinger.Lisää kiusaamiseen...
Naavat muodostuvat muiden jäkälien tavoin symbioosissa elävistä sieni- ja levälajeista. Naavat ovat päällyskasveja, epifyyttejä, saaden ravintonsa suoraa ilmasta ja sadevedestä. Isäntäkasvi - naavojen tapauksessa puut - tarjoavat niille siis vain kasvualustan, joskin valuva vesi voi irrottaa myös puun pinnasta ravinteita naavojen käyttöön.Suomen Luonto. Naava vai luppo), 19.2.2018.Wikipedia. Naavat.Wikipedia. Päällyskasvit.
Runo on nimeltään "Laulu unelmista ja haaveista". Se alkaa: "Aina muista kissaa arkaa!" Runo sisältyy kirjaan Helakisa, Kaarina: "Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966-88" (Otava, 1988, s. 227) ja Ismo Loivamaan toimittamaan kirjaan "Rohkaisurunoja" (Karisto, 1995, s. 67).
Hei! Kyselit suomalaiskirjailijaa, jota olisi mahdollisuus haastatella 9.-luokan lopputyötä varten. Merkittävistä nykykirjailijoista nostan ehdotukseksi esille Otavan kirjailija Miika Nousiaisen (Miika Nousiainen | Otava)taikka Kari Hotakainen, jota kustantaa nykyään Siltala (Kari Hotakainen | Siltala)Lähestymällä kustantamoa, saanet heiltä kirjailijan yhteystiedot mahdollista haastattelua varten.
"Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning" -lehden artikkelin mukaan 'sanapuento' on suomennos ruotsin sanasta 'ortografi'. Ortografia tarkoittaa oikeinkirjoitusta. Lähteet:Grammatikaliska termer på finska:Digi.kansalliskirjasto.fi, Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning, 01.09.1847. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/112872?page=26Suomen etymologinen sanakirja: ortografia:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_25441ca6267122ba8cd6313942ead6f7&list_id=1&keyword=ortografia&word=ortografia
