Viittasit EuroMOMO:n sivuilla oleviin tietoihin. Sivuilla on tosiaan aina välillä maininta, että Suomi (tai jokin muu maa) ei ole tietyllä viikolla toimittanut tietoja.
Koronavirusepidemian aikana Euroopassa nousi tarve seurata kuolleiden määrän kehitystä lähes reaaliaikaisesti. Euroopan unionin tilastotoimisto Eurostat lähestyi jäsenmaita ja pyysi niitä mahdollisuuksien mukaan osallistumaan vapaaehtoiseen viikoittaisten kuolleiden määrän tilaston tuottamiseen pandemian seurannan tueksi. Tilastokeskus on mukana tässä hankkeessa ja julkaisi keväästä 2020 lähtien kuolleiden viikoittaisen määrän kahden viikon viiveellä. Kahden viikon viive tilastossa johtui siitä, että tieto kuolemasta tallentuu Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään...
Valitettavasti näihin kysymyksiin on vaikea antaa täsmällistä vastausta, voin vain esittää arveluja. Vertailua varten tulisi olla tiedot kaikista painetuista ja julkaistuista tietokirjoista sekä tulisi määritellä pitääkö kirjan tekijän/tekijöiden olla suomalaisia vai riittääkö, että kirja on käännetty suomeksi. Aluksi kuitenkin pitäisi määritellä mitä tietokirjalla tarkoitetaan. Esimerkiksi kirjastoluokituksen mukaan myös raamattu (Helsingin luokka 220) kuuluu tietokirjoihin. Silloin hyvä ehdokas paksuimmaksi tietokirjaksi voisi olla jokin vanha raamatun painos. Esimerkiksi Finna.fi:stä löytyy esineinä vanhoja raamattuja, jotka kuvien ja kuvailutietojen perusteella ovat melkoisia möhkäleitä. Salon historiallisessa...
Yleiskatsauksen Nurmijärven muinaisaikaan voit saada ainakin Nurmijärven pitäjän historian I osasta, v. 2003 painoksesta, johon on lisätty artikkeli varhaishistoriasta. Museoviraston sivuilla on luettavissa Seppä, Nurmijärven arkeologinen inventointi, 2006. Nurmijärven kirjaston kotiseutukokoelmaan on sijoitettu Vuoristo, Nurmijärven historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi Klaukkalassa ja Lepsämässä 15.-19.10.2007. Nurmijärven kunnan museon kotisivuilta on linkki mobiilioppaaseen Luonto ja historia lähellämme. Sen kautta pääsee tutustumaan kolmeen jääkauden aikaiseen luonnonmuodostumaan ja kolmeen kivikautiseen kohteeseen.
Linkit:
https://www.nurmijarvi.fi/wp-content/uploads/2019/08/17098-Nurmijarven_…
https://www.nurmijarvi....
Tänään kirjastonhoitajan vaikein tehtävä on vastata tähän kysymykseen, koska eri kirjastossa on erilaisia tehtäviä ja samassakin kirjastossa teemme erilaisia töitä. Samakin työ on toiselle tosi helppoa ja toisen mielestä ihan kaikkein vaikeinta. Joten ei ole yhtään oikeata tai väärää vastausta. Tässä pari ehdotusta:
miten saada työaika riittämään, kerätä vinkkauskirjat ja ehtiä vielä niitä lukemaan sekä tehdä niistä mielenkiintoiset vinkit
ymmärtää asiakkaan kysymys eli mitä hän oikeastaan tarkoittaa kysymyksellään. Joskus joutuu tekemään paljonkin tarkentavia kysymyksiä.
Saada rahat riittämään, kun tilataan uusia kirjoja, lehtiä ja muuta lainattavaa/luettavaa kirjastoon
Joskus on vaikea arvioida kirjoja tilatessa, että kuinka...
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Yle TV1:ssä vuosina 2016-2018 esitetty kotimainen draamasarja "Korpelan kujanjuoksu".
Sarja sijoittuu kuvitteelliseen Hangaslahden kuntaan, jossa myös kaivosyhtiöllä on omia suunnitelmiaan. Sarjan keskeisiä hahmoja ovat sisarukset Miisa ja Marvi.
Miisa on mukana tukemassa kaivoshankkeen vastustamista, kun taas Marvi on naimisissa kaivosalalla toimivan Laihon kanssa.
Sarjasta lisää muun muassa Ylen sivuilla.
Kokapensaan lehtiä, joista kokaiini valmistetaan, on pureskeltu Etelä-Amerikassa Chilestä Guatemalaan yli 4 000 vuoden ajan. Koka oli yksi ensimmäisistä kasveista, joita Pohjois- ja Etelä-Amerikan kansat kasvattivat. Eurooppalaiset tutkimusmatkailijat löysivät kokan 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa, mutta kesti kauan ennen kuin siihen alettiin kiinnittää vakavaa tieteellistä huomiota. Koka oli yksi aiemmin "maagisina" pidetyistä aineista, joiden salaisuuksia kemistit 1800-luvulla ryhtyivät selvittämään.
Kokaiinin keksi saksalainen kemisti Albert Niemann vuonna 1859. Niemann oli tutkinut kokanlehtiä ja onnistunut uuttamaan niistä siitä etsityn vaikuttavan aineen: "Se on puhdas kemiallinen aine, alkaloidi. -- Olen antanut sille nimen ...
Kyseessä voisi olla Inger Sandbergin pienestä Lapanen-kummituksesta ja hänen perheestään kertovan kirjasarjan osa Seikkailu metsässä (Tammi, 2010). Siinä Lapanen ja hänen siskonsa Lapaniina eksyvät metsään.
Sikojen sukupuu on monimutkainen, ja eri sikalajit ovat risteytyneet keskenään useaan otteeseen. Villisian (Sus scrofa) kantamuodosta tiedetään, että se kehittyi Kaakkois-Aasiassa noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten, minkä jälkeen se levisi Intiaan noin miljoona vuotta sitten ja sen jälkeen muualle Aasiaan ja Eurooppaan. Tälle kantamuodolle ei kuitenkaan mainita kirjallisuudessa mitään nimeä - mahdollisesti paleontologit eivät vielä ole löytäneet sen fossiilia.
Ks. esim. Frantz jne. (2015): The Evolution of Suidae, kappale Modern Wild Boar (Sus scrofa)
Radioteatterin 1990-luvulla tuottama Linnunradan käsikirja liftareille -kuunnelmasarja on julkaistu tallenteina cd-levyillä ja lainattavissa monista kirjastoista. Sarja on julkaistu viidessä osassa, jotka on nimetty alkuperäisen kirjasarjan osien mukaan: Linnunradan käsikirja liftareille (jaksot 1-4), Maailmanlopun ravintola (5-12), Elämä, maailmankaikkeus ja kaikki (13-18), Terve ja kiitos kaloista (19-21) ja Enimmäkseen harmiton (22-25).
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta Pasilasta löytyy sekä vanhojen lehtien fyysisiä vuosikertoja että mikrofilmattuja sanomalehtiä, esim. Helsingin Sanomat vuodesta 1904 alkaen. Ristikankareen ja Räisäsen varsin hyvin tunnetuista katoamistapauksista on varmasti löydettävissä lukuisia artikkeleita.
Pasilan kirjasto. Lehdet, mikrofilmit, tietokoneet.
Laulun nimi on Vanhan jermun purnaus. Sävellys on Lauri Jauhiaisen, sanat siihen on kirjoittanut Toivo Kärki. Tapio Rautavaaran alkuperäinen levytys on vuodelta 1966.
TikTok-palvelun käytöstä on kirjoitettu muutamia kirjoja. Suosittelen esimerkiksi näitä kahta PIKI-kirjastoista löytyvää teosta:
TikTok aikuisille : vinkkejä kotiin, opetukseen, työhön ja harrasteisiin (Bennett, Áine, Oppian 2022).
Tokkerin käsikirja (Rissanen, Jaakob, Kormilainen, Ville, Kustannusosakeyhtiö Otava 2022).
Myös pelkästään googlaamalla ”TikTok ohjeet” löydät runsaasti erilaisia verkkosivustoja TikTokin käyttöön. Esimerkiksi Verke eli digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus on tehnyt opiskelumateriaalin ”TikTokin perusteet – näin aloitat TikTokin käytön”. Löydät materiaalin täältä: https://www.verke.org/vinkit/tiktokin-perusteet-nain-aloitat-tiktokin-kayton/
YouTubesta löydät myös paljon videoita...
Hämeenlinnan Pyövelinmäestä löytyy Hämeenlinnan kaupunkiuutisten nettiartikkeli Pyövelinmäen Pietari mestasi ympäri Suomea, joka ilmestyi 27.1.2017 (https://www.hameenlinnankaupunkiuutiset.fi/paikalliset/4858081). Julkaistut Kaupunkiuutiset säilytetään kirjastossamme, eli artikkelin voi pyytää luettavaksi myös paperiversiona Hämeenlinnan pääkirjastossa.
Lyhyet kappaleet Pyövelinmäestä löytyvät myös teoksista Laitila, Inka-Maria: Puistojen kaupunki (1995) (sivu 36) ja Hämeenlinnan kaupungin historia. 2. osa, Kaupungin historia Ruotsin vallan aikana (1926) (s.145-146).
Tätä on kysytty aiemmin Ylen Muistikuvaputki-verkkosivulla. Kyseessä oli televisiosarja nimeltä Sinun unelmiesi tähden.
http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
YouTubelta löytyy osa Madonna - Like a Prayer -jaksosta. https://www.youtube.com/watch?v=-IQ8ERRm4tk&ab_channel=MarkoJukkara
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti säilyttää elokuvia ja televisio- ja radio-ohjelmia. Heiltä voisi tiedustella sarjan tallenteista. Videolla ja filmillä olevien aineistojen katselusta katseluhuoneissa peritään maksu. https://kavi.fi/tietopalvelu/
Perinteistä punasavea saadaan Suomessa eri puolilta maata. Paraslaatuiseksi arvioidut esiintymät sijaitsevat läntisessä Suomessa. Esimerkiksi Somerolla on satojen vuosien historia punasaven kaivamisesta ja käytöstä.
Erilaisia keramiikkamateriaaleja löytyy eri puolilta maailmaa. Posliinin tärkeintä raaka-ainetta, kaoliinia, louhitaan mm. Saksassa ja Englannissa.
openlearning.aalto.fi. Keramiikan käsikirja.
visitsomero.fi. Kultela – Punasaven kylä 530 vuotta.
Tähtitieteen sanakirjan lakonisen määritelmän mukaan avaruus on "taivaankappaleiden välinen ja niiden ulkopuolelle jatkuva tila". Maapallo on taivaankappale siinä kuin muutkin maailmankaikkeuden aineelliset kappaleet ja niiden lailla avaruudessa.
Nykyään pidetään itsestään selvänä, että maapallo on yksi planeetta muiden aurinkokunnan planeettojen joukossa. Viisisataa vuotta sitten tilanne oli toinen. Silloin ajateltiin, että maapallo on koko maailmankaikkeuden liikkumaton keskus ja tähtitaivas kaikkine valopisteineen kiertää maapalloa. Keskiaikaisen maailmankuvan muutoksen pani alulle Nikolaus Kopernikus vuonna 1543, "ja sen maailmankuvan sirpaleista me olemme yhä yrittämässä koota uutta tilalle", niin kuin Esko Valtaoja on kirjoittanut....
Kyseessä on varmaankin Bo Carpelanin runo Rastaan laulu, Koltrastens sång, joka alkaa riveillä ”Tuulessa tulee vastaan / laulu mustarastaan”. Runo on kokoelmasta Måla himlen : vers för små och stora, 1988 ja sen on suomentanut Kaarina Helakisa. Suomennos on julkaistu ensimmäisen kerran teoksessa Taivaan maalari : runoja pienille ja suurille (1990).
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/
Bo Carpelanin runon Annorlunda, Toisenlaiset, kokoelmasta Måla himlen : vers för små och stora (1988) on suomentanut Kaarina Helakisa. Suomennos on julkaistu ensimmäisen kerran teoksessa Taivaan maalari : runoja pienille ja suurille (1990).
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/
Kysyit vuorovaikutusaiheisia kuvakirjoja alakouluikäisille. Löysin aiheeseen liittyviä kirjoja kirjoja laittamalla Helmet.fi -sivuston hakupalkkiin hakusanat:
LASTENKIRJALLISUUS IHMISSUHTEET
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sihmissuhteet%20lastenkirjallisuus__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
LASTENKIRJALLISUUS TUNNETAIDOT
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2201029__Stunnetaidot%20lastenkirjallisuus__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__P0%2C79__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt.
Seuraavat kirjat voisivat sopia koululaisille:
Felicity Brooks: Monen sortin ystävät...
Jostain syystä runo kulkee netissä nimellä Eino Leinon juomalaulu. Leinolla ei kuitenkaan ole tämän kanssa muuta tekemistä kuin korkeintaan kiinnostus samaan asiaan... Runo on nimeltään Pieni episodi ja se alkaa "Monta päivää juotuaan / pessimisti tuskissaan / sanoi on jo..."
Runon on kirjoittanut Heikki Asunta (Mustaa ja kultaa, 1929). Se löytyy myös Jarkko Laineen toimittamasta kirjasta Putelille puhelen : viinavirsiä. Sanat saattavat hiukan vaihdella eri julkaisupaikoissa tai sävellyksissä. Lauluna tätä ovat esittäneet mm. Vesa-Matti Loiri, Matti Salminen ja Anneli Saaristo
